Kirjoitukset avainsanalla kengät

Meillä vietettiin eilen Annin 3v. synttäreitä ja täytyy sanoa, että keli ei olisi enää voinut olla parempi! Oli kiva päästä pukemaan vihdoin ylle mintunvihreä pitsimekkoni (H&M), kun kerrankin tarkeni. Olkapäät paljaaksi jättävä mekko on värin ja materiaalin puolesta to die for tälläiselle mintunvihreän ylimmälle ystävälle. Paksu muhkea pitsi painaa yllättävän paljon, mutta kapeat olkanarut onneksi pitävät mekon paikoillaan. 

Mekko: H&M / Kengät: Collectif / Ananaslamppu: Tiger / Sormus: Vintage

Ps. joko tämä lasketaan värimummoudeksi :D valitsin selvästi värikseni mintunvihreän.

Kommentit (3)

Sande

Jessus, mikä mekko! Mistä Henkkamaukasta sä teet näitä löytöjä, mun meidän henkassa on todella rajoittunut aika perusvalikoima, missä ei tuollaisia helmiä vilise?!

Kissahissu

Ihania kaikki <3 Pinkki pinkillä rusetilla piristäisi tämän Pirisen juhlan ja arjenkin <3

Me poikettiin viime viikolla ystäväperheen kanssa lapsiystävällisellä lomaristeilyllä (kirjoitan siitä vielä tällä viikolla lisää) ja sen viisi minuuttia mitä Anni jaksoi kanssani Tax Freessä, satuin löytämään alennusrekiltä Second Femalen kimonohihaisen paidan. Puuterinvärinen paita oli melkoinen villi kortti, sillä jouduin ostamaan sen sovittamatta, mutta väljän mallin vuoksi uskalsin kiikuttaa sen Muumi-kippojen kanssa kassalle. Annilla on aika vahva Muumit jee! -vaihe meneillään.

Se mitä en huomannut kaupassa, on paidan materiaalin ryppyherkkyys. Olen yleensä todella tarkka tässä asiassa ja rutistelen materiaalit kunnolla ennen ostopäätöstä, mutta kuten sanottu, oli vähän sähläystä ilmassa tuon meidän neitokaisen kanssa :D

Olen kuitenkin valmis antamaan anteeksi rypistelyn, sillä paidan malli on kerrassaan upea. Tässä asussa yhdistin sen punaisiin väljiin shortseihin (saatu siskolta), Minna Parikan Gingeriin ja vintage-kenkiin (Design Marja-Leena). 

Ps. Niin paljon kuin Parikan Ginger-laukkuja rakastankin, niiden käyttäminen on uuden puhelimeni kanssa vähän hankalaa. LG:ni ei mahdu laukkuun sisälle! Eli jos aion käyttää laukkua, minulla pitää olla taskut joissa kantaa puhelinta. Shortsien kanssa ok, mutta mekkojan kanssa tuottaa hieman hankaluuksia. Silloin kun ostin ensimmäisen Gingerini, älypuhelimetkin olivat vielä niin pieniä, että ne mahtuivat helposti mukaan laukkuun. 

Kommentit (3)

Vierailija

Oletpa onnistunut löytämään kirjaimellisesti täydelliset korkosandaalit, vieläpä vintagena! Olen etsinyt vastaavia kissojen ja koirien kanssa, mutta eivät ole osuneet kohdalle vieläkään.

Keksi

Jos kaipaat taskullisia mekkoja, niin Vivien of Hollowayn päivämekoissa on taskut! Taskut!!! Niihin mahtuu ilokseni jopa kahdeksan tuuman iPad. :-D

No niin, tässä niitä viikonlopun Suvi-Vintagen löytöjä. En tiedä muistaako kukaan punaista pientä H&M:n tekonahkalaukkuani, jota käytin niin paljon, että se nuhraantui käyttökelvottomaksi. Laukku oli aika monessa asukuvassa blogini ensimmäisinä vuosina :D Kun laukku tuli tiensä päähän, aioin löytää tilalle aitoa nahkaa olevan korvaajan. Nahka kestää käyttöä yleensä paremmin, kuten varmasti kaikki tietävät. 

Suvi-Vintagessa eteeni tuli täydellinen punainen pieni nahkalaukku, joka vastaa kooltaan vanhaa laukkuani. Yksinkertainen malli, jossa ei ole mitään krumeluureja, käy kaikkeen. Ihan erityisen hyvin se käy vaaleansiniseen Eriikka-merkkiseen kotimaiseen vintagemekkoon, joka sekin on saman päivän löytö. Vaaleansininen ja kirkkaanpunainen on täydellinen väripari, räiskyvä ja voimakas punainen tukee haaleaa ja herkkää vaaleansinistä.

Punaisen laukun metsästys vei vuosia mutta mikäs tässä kiire.

En ole ennen törmännyt Eriikka-merkin vaatteisiin, mutta soisin törmääväni jatkossa. Kevyesti puhvihinainen mekko on todella kauniisti leikattu ja tämä mekko oli vielä käyttämätön, siinä oli laput kiinni. Ihana tuo Eriikka-logo!

Kolmas ja viimeinen löytöni olikin oikea napakymppi! Noora-merkkiset suomalaiset mokkanahkakengät ovat kokoa 6,5 ja ne istuvat jalkaani kuin olisivat mittatilaustyönä tehty! Se on todellinen harmi, että nykyään ei enää pahemmin myydä puolikkaita kokoja. 

OK-Kenkä Oy Noora, Made in Finland - Suomalaista työtä.

Nämäkin kengät olivat käyttämättömät, myyjä kertoi ostaneensa ne vanhan kenkäkaupan loppuvarastosta, jonne ne olivat unohtuneet. Nilkkaremmi on parasta mitä kengissä voi olla, se on wanhan ajan estetiikkaa parhaimmillaan. Puhumattakaan tuosta kärjen kauniista simpukkaleikkauksesta. 

Minulla on selvästi nyt vintagekenkien suhteen kunnon draivi päällä, täytyy nauttia siitä, sillä se ei takuulla kestä kauaa!

Kommentit (6)

Valkoinen tähdikki

Voi, mulla taitaa olla juuri tuo sama Eriikka-mekko viininpunaisena! Se on äitini vanha, oli hänellä käytössä mm. mun kastetilaisuudessani 80-luvun alussa. Harmillista, että äidin mekko on mulle hieman reilu. En ole kuitenkaan raaskinut laittaa sitä vielä eteenpäin enkä ole saanut aikaiseksi korjata sitä.

Kiitollinen tästä hetkestä

Anoppi on ollut uudistuneen syövän takia hoidossa. Olis mukava ilahduttaa häntä syntymäpäivänä mukavalla paketilla

 Vintagekenkiä ei ole helppo löytää koossa 39-40, vaikka nykyään se on ihan peruskoko. Vielä muutamia vuosikymmeniä takaperin naiset olivat keskimäärin paljon pienempiä ja tästä syystä vintagekenkätarjontakin on enimmäkseen 36-38 välillä. Onneksi poikkeuksiakin on, ja olen tehnyt vuosien varrella ilahduttavia löytöjä kenkärintamalla. Tässä niistä top 5. 

Juhani Palmrothin luonnonvalkoiset sandaalit istuvat täydellisesti kapeaan jalkaani, kerrankin jalka ei pyri luiskahtamaan läpi avokärkisestä mallista. Näillä kengillä olen tanssinut 10 vuotta sitten täydellisen lämpimän kesäyön aina aamun pikkutunneille asti mieheni ja ystävieni kanssa. On oikeastaan aika kutkuttavaa ajatella, että millaisissa seikkailuissa kauniit sandaalit ovat olleet ennen minua. Minulla ainakin on ollut huippuhauskaa näiden kenkien kannattelemana. 

Mitä hauskempi ja suurempi rusetti, sen todennäköisemmin kiinnitän kenkiin huomioni. Nämä tummansiniset silkkipäällysteiset kengät ovat vieneet minut arkisempiin seikkailuihin kuin edelliset sandaalit, mutta ruseteilla arkikin muuttuu juhlaksi.

Näitä mustia, myös Juhani Palmrothin kenkiä, vaalin ihan erityisellä huolella. Jos ihan totta puhutaan, en uskalla juurikaan käyttää niitä. Ne ovat niin herkät ja kauniit, että toivon niiden kestävän ikuisesti. Näissäkin on kapea lesti, joka varmistaa sen että kenkä pysyy jalassani. Nilkkaremmilliset mokkakorkkarit edustavat äärimmäistä siroutta.

Neljäntenä sellaiset vintagekengät, että nämä nähtyäni sukat pyörivät jaloissa pari ylimääräistä kierrosta. Punaista kiiltonahkaa ja mokkarusetit, ai että! Täydellistä. Nämä ovat Pertti Palmrothin aikaisempaa tuotantoa. Helga-Neidin myyjä kertoi, että tällöin Palmrotheissa kiiltonahka oli oikeaa nahkaa, kun taas nykyään käytetään "jokasään" materiaalia, joka on synteettistä.  

Listani viidennet tamperelaiset vintagekaunokaiseni ovat parhaillaan suutarin hellässä huomassa, mutta niistä löytyy kuvat täältä. Korkolappujen vaihdon ja yleispätevän huollon jälkeen saan ne vihdoin käyttöön. Akaan suutari on taitava vintagekenkieni luottohuoltaja, pisteet kotikylälle. 

Parantumattomana kenkäfriikkinä minulla riittää rakkautta myös nykykengille, mutta jos pitäisi valita, niin kallistun vahvasti klassisten vintagemallien puolelle. Ennen tehtiin lestejä joissa jalka viihtyi väsymättä vaikka korkoa olisi enemmänkin. Materiaalit olivat laadukkaita ja kengät kestivät sekä käyttöä että aikaa. Myös ammattilaisten käsityötaidot tulevat hienosti esiin kauneimmissa vahnoissa malleissa. 

Kommentit (2)

Vierailija

Voi paholainen. Voisin nyysiä noista kengistä kaikki, ovat minun kokoani. En ole koskaan törmännyt omaa kokoani oleviin varteenotettaviin vintage-kenkiin.