Kirjoitukset avainsanalla Perennat

Voiko olla ruusun lisäksi mitään huumaavampaa tuoksua kuin syreeni! Meillä on yksi sivu pihasta kokonaan syreeniaidan valtaama ja tällä hetkellä puut ovat täydessä kukassa. Hento liila ja valkoinen syreeni mahtuvat samaan aitaan.

Koska pihassamme on perennaa toisen perään, sieltä riittää leikkokukiksi koko kesän ajan. Tällä kertaa keräsin yhteensä kolmeen vaasiin pari syreenin oksaa, akileijoja, lemmikkejä ja veronikaa. Koko keittiö tuoksuu nyt syreenille, ah!

Kaikki posliinivaasit ovat kirppislöytöjä, myös Arabian kannu, joka on niin kärsinyt että se kelpaa enää maljakoksi. Kannuvanhuksen jatkoelämä olkoon täynnä kukkia. 

Leppoisaa kesäistä viikonloppua!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tämä yllättävä lämpöaalto ajoi meikäläisen Palkinpään puutarhalle kukka-apajille. Mielessäni istutin jo perinteisiä pelargoneja seinäruukkuihin, mutta puutarhuri toppuutteli että vielä on liian aikaista niille, ota orvokkeja ensihätään ja palataan niihin muihin muutaman viikon kuluttua.

Ostin kuitenkin orvokkien lisäksi myös markettoja ja sekoituksen erivärisiä miljoonakelloja amppelissa. Myyntipuhe sisälsi sanat "ei tarvitse nyppiä" joten se oli sillä selvä. Petunian kanssa meni hermo viime kesänä. Miljoonakello kestää myös hieman kylmää, mutta marketat nostan vielä sisälle öiksi, ettei halla vie niitä.

Meille on kertynyt vuosien varrella sekalainen seurakunta kaiken kokoisia ja värisiä kukkaruukkuja. Eriparisuus on oikeastaan aika kivan näköistä, sellainen hillitty harmonia ei ole meidän tyyliä muutenkaan. Ruukkupuutarha on todella halpa ja nopea keino piristää kalpeaa kevätpihaa.

Orvokki on kylmänkestävyyden lisäksi hieno kukka myös siksi, että vaikka ne nyt näyttävät yhden kukinnon voimin vielä vähän pieniltä ruukuissaan, ne alkavat nopeasti kasvaa ja puskea kukkaa niin että pieni ruukku käy ahtaaksi. Siis jopa minun käsittelyssäni orvokki voi hyvin ja kukoistaa :D murhaan kaiken vihreän talon sisällä, mutta ulkopuutarhurointi jostain syystä natsaa. Ulkona kukat eivät ole niin kranttuja.

Jättikokoinen pullo ja valkoinen kukkatuoli ovat molemmat kirppislöytöjä.

Istutettujen kukkien lisäksi tulppaanikausi alkaa olla ihan hilkulla, tulppaanit ovat lemppareitani meidän pihassa. Ei ole komeampaa näkyä kuin yli puolimetriset ylväät kukat saunan päädyssä.

Kommentit (1)

-A

Mulla on Etelä-Suomessa ollut pelargonit nyt puoltoista viikkoa jo ulkona ja hyvin on kestäny 😍 orvokit ja kaunokaiset taisin laittaa jo kuukaus sitte. Ehkä riskaabelia välillä, mutta jo monena vuonna todennu etten oo liian aikasessa ollut 🙊

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tänä vuonna kevät tuli hieman puskan takaa, sillä lumikasat olivat kadonneet talvilomamme aikana niin tehokkaasti, että ripaustakaan ei ollut enää jäljellä. Aurinkoiset päivät olivat myös pitäneet huolen siitä, että kasvukausi oli pyrähtänyt käyntiin kuin taikaiskusta ja meille meinasi tulla siivouksen kanssa hieman kiire. 

Pihamme on tupaten täynnä perennaa, pensasta, puuta ja kukkaa jos jonkinlaista, joten voitte varmaan kuvitella sitä kuivien lehtien ja varsien määrää joka siitä aiheutuu. Niitämme isoimmat pois jo syksyllä, mutta kyllä sitä tavaraa riittää keväällekin. On tärkeää että siivoustalkoot pidetään ajoissa ennen kevätkukkien nousua, ettei joudu turmelemaan tulppaaneja. Tulppaani on yksi lempikukistani ja varjelen niitä viimeiseen asti. 

Tänä keväänä myöhäinen talviloma tosiaan aiheutti sen, että siivousurakka jäi ihan viime tippaan. Tulppaanit puskevat jo esiin täyttä häkää. Nyt kun haravoin niiden päältä kuivuneet perennat pois, ne ovat kasvaneet ihan hurjaa vauhtia. Krookukset ovat jo täydessä kukassa ja sinivuokkoja tuikkii siellä täällä. 

Vuoden takaiseen kevätsesonkiin on eroa siinä mielessä, että silloin meidän Anni kulki mukanani repussa. Nyt tyttö kirmailee ympäri lehtikasoja ja "auttaa" levittelemällä korsia ympäriinsä, juuri kun olen saanut kerättyä ne kasaan :D Kultapallon pitkiä varsia oli ihan erityisen mukavaa kiikuttaa ympäriinsä. Varret ovat noin kolme kertaa tytön mittaisia. 

Annin keltainen vedenpitävä Ponoi-välikausihaalari on saatu MioMao Clothingilta viime syksynä. Meikäläisen maailman paras pitkä kuoritakki taas on Ilse Jacobsenin ja parempaa ostosta saa hakea. Pärjään sillä melkein ympäri vuoden läpi sateen ja loskan, alle vain lisää villaa jos on kylmä. 

Ihan parasta oli kuitenkin löytää pihan perältä ensimmäiset punaiset raparperin alut! Kohta saa taas raparperimehua ja -piirakkaa, ai että. En voi käsittää miten ne näin nopeasti nousivat, kun viikko sitten päällä oli vielä ihan järjetön lumikinos. 

Olen joka kevät ihan pähkinöinä näistä samoista asioista, vaikka sitä luulisi että on jo tähän ikään mennessä tottunut :D

Kommentit (6)

Vierailija

Kevät on siksi juuri niin ihanaa aikaa, kun kaikki taas ikäänkuin alkaa alusta. Elämän ihmettä sitä aina uudelleen ja uudelleen itsekin miettii. Saa siitä vanhakin olla vielä ihan täpinöissään.

ReetaJohanna

Kevät on ihanaa aikaa (noh, tykkään kyllä kaikista vuodenajoista). Edelleenkin näin 40 plussana ällistyn luonnon hienoutta ja voimaa. Ja joka vuosi tirautan itkut, kun näen joutsenten palaavan.

Annan ihmeet

Tähän sun (ja munkin) kevätihmettelyyn sopii mun ehdoton lempisitaatti : On kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä. (Albert Einstein)

Elämä on ihmeellistä ja nautitaan siitä joka kevät uudelleen!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Perinnekukaksi luettava kultapallo on tuttu näky vanhoilla asuinalueilla. Täällä meillä Pätsiniemessäkin noita pieniä aurinkoja kukkii joka toisella pihalla eikä ihme, kultapakko on todella näyttävä koriste. Se aloittaa kukintansa näin alkusyksystä ja jatkaa talven tuloon asti, joten siitä on iloa pitkään. Varret kasvavat jopa 2,5 metrisiksi, joten niitä varten on viriteltävä vähän tukea jos haluaa kukkien pysyvät pystyssä. Meillä kultapallo valtaa saunarakennuksen sivuseinän niin täysin, että hyvä kun kattoa hieman pilkottaa. Olettaisin, että meidän kultapallomme on istutettu tarkoituksella viiniköynnöksen viereen, sillä ne saavat hyvin tukea toisistaan. Myös alimmat omenapuunoksat toimivat luontaisena tukena tälle perennalle.


Nuo tyvessä näkyvät kuihtuneet lehdet ovat kesällä kukkineen perennan jämiä, kultapallo piilottaa ne pian taakseen. Olen oppinut kukkapenkeistä tässä vuoden aikana sen, että alkukesän perennojen kanssa samassa penkissä pitää aina olla alkusyksyn perennoja, että kuihtuvat kasvit hukkuvat uusien varsien alle ja kukkivaa riittää keväästä syksyyn. Asioita mitä kaupungissa asuessa ei tullut edes ajatelleeksi.




Kultapallon hyvä puoli on tsiljoonien kukintojen lisäksi myös se, että kukka viihtyy sisällä vaasissa. Aion ensi kesänä pyhittää yhden kukkapenkin leikkokukille, että voin saksia koko kesän ajan kukkia myös olohuoneeseen. Tällä hetkellä puutarhamme kasveista nimenomaan tämä kultapallo tuntuu kestävän leikkaamista parhaiten.




Valkoinen täyspuinen korkea kukkapöytä on uutta olohuoneessamme, ostin sen blogikaverin perheeltä. Vanha kaarevajalkainen kaunotar on puusepällä teetetty ja laadun kyllä huomaa. Puolitoistametrinen pöytä nostaa kauniit kukat kunnolla jalustalle, ihan eri tavalla kuin jos maljakon sijoittaisi esimerkiksi lipaston päälle. Talveksi voisin hankkia tuohon jonkun pysyvän, pitkäikäisen huonekasvin. Tai no, pitkäikäisyys saattaa olla vähän niin ja näin kun kasvi joutuu minun hellään huomaani.

Kommentit (2)

Sarianna

Mistä on löytynyt tuo ihana kello? :) Sopii tuon tapetin kanssa yhteen ihanasti :)

Heidi

Vinkki vinkkinen tulevaan leikkokukkapenkkiisi, Leijonankita. Säilyy hentoudestaan huolimatta vaasissa helposti viikon ja värivaihtoehtoja riittää. En tosin tiedä myydäänkö Leijonankita vain sekaväripusseissa, mutta kesäkukkana se on ihan lemppari!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.