Minulle ei normaalisti tuota minkäänlaisia ongelmia jauhaa mitä tahansa juttuja blogissa, kahvipöydässä, mesessä tai kotona. Tuotan tekstiä varmasti keskivertosuomalaista enemmän. Ihan missä tahansa muodossa; puheena tai kirjoitettuna. Kunhan paikalla on tuttuja. Saatan olla jopa luokiteltavissa puheliaaksi.

Paitsi vieraiden ihmisten kanssa. Jos olen todella, todella jännittynyt ja hermostunut, pulisen joko aivan tolkuttomasti tai sitten vedän totaalisen lukon enkä saa sanaa suustani. Tietyt sosiaaliset tilanteet saattavat aiheuttaa lähes pakokauhun, jossa sulkeudun täysin. Yksi loistava esimerkki sulkeutumisesta oli vuoden takainen blogiristeily, jossa ympäri laivaa suhasi satakunta bloggaria. En saanut sanaa suustani ja vedin täyslukon vieraiden keskellä. Ja päälle vielä tämä ihana vaikeus tunnistaa kasvot, niin johan on setti kasassa. (Terkut vaan kaverilleni Dianalle, jolle aikoinaan esittelin itseni yhteensä kolme (!!) kertaa. Nolottaisi, jollei naurattaisi niin paljon).

Ei välttämättä vastaa sitä mielikuvaa, jonka kuvittelisin että täältä blogista saa. Nettiin on niin helppo kirjoitella rennosti ja vapautuneesti. Ei ole ketään, kenen edessä voi mokata itsensä. Julkaisunappia voi painaa vasta sitten, kun on ensin harkinnut sanansa. Livetilanteessa tätä harkinta-aikaa ei ole, ei etenkään silloin, kun hermostuneena yrittää pitää ajatuksensa kasassa ja ne leviävät tietenkin ihan mihin sattuu.

Mutta vaikka olenkin tälläinen ujopupu, pärjään loistavasti pienessä porukassa. Saatan jopa olla puhelias ja kertoilla hauskoja (ehe ehe) viihdyttäviä juttuja kuin paraskin seuramies. Mutta heti jos on vähänkin enemmän vieraita paikalla, sulkeudun. Ärsyttävää. Se on uskomattoman ärsyttävää. Mutta toisaalta ujous ei ole mikään sairaus, se on vain ominaisuus siinä missä muutkin luonteenpiirteet. Sen kanssa pitää vain tulla toimeen. Ja 90% ajasta tulenkin.

Olen miettinyt aina välillä, millaisen kuvan mahdan antaa blogin kautta. Iloinen. Hauska. Innostunut. Ärsyttävä. Itsepäinen. Mulkku. Mitä? Olisi joskus vänskä tietää, mitä mieltä joku satunnainen lukija on ajatellut minusta ensin blogin perusteella ja miten se mielikuva on kohdannut ns. livekuvan kanssa. Tai oikeastaan tämä olisi hauska tietää ihan kenestä tahansa bloggarista, vastaako blogipersoona todellisuutta.

Tietenkin mielikuvat riippuvat vähän tilanteestakin, milloin kohtaaminen tapahtuu. Huonona päivänä iloisena pidetty bloggari voi antaa järkyttävän yrmeän kuvan itsestään, kun taas blogissaan viileän asialliselta vaikuttava henkilö voi olla festareilla tavatessa täysin toisenlainen.

Oikeastaan minun ei pitänyt kirjoittaa ylläolevaa laisinkaan (hups :D), vaan valittaa talven pimeydestä ja kuvaamisen mahdottomuudesta. Asupäiväkirjan eli blogin pitämisen ongelmallisuudesta silloin, kun kuvat ovat järkyttävää rappukäytäväsuttua.

j7-502x1024
j7-502x1024

En voi väittää enää pukeutuvani juuri mitenkään, lähinnä velttoilen ylisuurissa paidoissa ja vedän toppatakkia niskaan. Kuinka mielenkiintoista.

Kommentit (100)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

no mä voin kertoa :D susta tulee hirveästi mieleen se entinen suomalainen malli jonka nimi on muistaakseni suvi, joka nykyään tekee toimittajan duunia (raah tätä nimimuistia!) ja sitten mielikuvina sanat jännittävä, eteerinen ja yllättävä. Sun kuvat on ihania!

Jenni H

Ootko värjänny hiukset, vai miksi sun hiukset sinertää hippusen viimeisessä kuvassa?:o

Samaa oon minäkin miettinyt! Vaikutan varmaan monen mielestä ärsyttävän positiiviselta, vaikka oikeasti olen oikein murheenkryyni. Sinusta saa mielestäni hyvän kuvan blogista, siis semmoisen että sulla on loistava mustan huumorin ja sarkasmin taju (kyllä ironikko toisen tunnistaa ;D), olet pääosin hyväntuulinen ja ennenkaikkea aito. Uskon, että jos sinut tapaisin en kokisi minkäänlaista pettymystä, päinvastoin. :)

tyttö

Täytyi tässä oikein miettiä minkälaineen kuva mulla on susta, ei sillä etten tietäisi mitä mieltä olen sinusta mutta ne ihmiset joiden blogeja lueskelen ovat niin arkipäivää,kuin vanhoja tuttuja. Ensimmäiset adjektiivit jotka sinusta tulevat mieleen ovat:naisellinen,empaattinen,huolehtivainen ja puhelias.En oikein osaa kuvailla sua, mutta olets semmonen mukavan oloinen vaatefriikki:D Jotkut bloggarit tekevät videopostauksia ja ne ovat kivoja. Niistä näkee paremmin minkälaineen ihmineen on kysessä, mutta ne eivät ole välttämättömiä, koska kun niitä ei ole säilyy se jännitys että ei oikeasti tiedäkään tuosta ihmisestä mitään ja sileen...yritin nyt jotenkin ilmaista itseäni, mutta luultavasti tuli aika sekavaa tekstiä ja tilakin eni reilusti, mutta kiitos ja kumarrus:)

Mä ainakin oon saanut susta sellaisen kuvan, että olet just puhelias, huumorintajuinen, aikuinen (älä kysy :D), suvaitsevainen jne.jne, eli pelkästään positiivista :) Vaikutat tyypiltä, jonka kanssa tulisi varmasti hyvin juttuun.

Ja toi ujous-juttu on enemmän kuin tuttua - mulla melkein sama homma. Kavereiden kesken kyllä juttu lentää, mutta jo esim. koulussa en kykene olemaan vapautuneesti, siellä en puhu oikeastaan paljon mitään jos siis kavereita ei lasketa. Voisi jopa sanoa, että koulussa ja kotona olen ihan persoona, mutta itse en ainakaan pidä sitä mitenkään pahana asiana... toki ei haittaisi, jos muuallakin kuin kotona pystyisi olemaan 100% oma itsensä, mutta en jaksa ottaa siitä paineita.

Ja mitä joiltakin miehiltä olen kuullut, on ujous kuulemma ihan söpöäkin :D

Mäkin olin ihan lukossa blogiristeilyllä. Täysin. Vielä kun ei tuntenut ketään, niin voin kyllä kertoa, ettei ollut elämän huippureissu. :/ Mutta niin - blogin kautta susta tulee ulospäinsuuntautunut, hauska, realisti mutta silti unelmoija, rohkea...

Mä niiin tiedän ton ujouden tunteen! Vähänkin enemmän vieraita ihmisiä, niin pidän suuni kiinni. Tästä esimerkkinä se, että aloitin uudella paikkakunnalla tanssikoulussa elokuussa, ja vasta muutama viikko sitten aloin jutella joidenkin kanssa siellä. Tai sitten etsin vieraiden joukosta yhden kivan näköisen naaman ja alan jutella sen omaavalle. Kuitenkin, jos olen kaksistaan vieraan ihmisen kanssa, juttua tulee helpommin, esim. jos (kosmetologi)koulussa on asiakaspalvelua. Tiedät varmaan tunteen? :D

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

kaksin ei ole mullekaan ongelma, eli juuri joku tuollainen asiakaspalvelu tms. niin läppä lentää :D kossukoulussa sai aikoinaan kunnon shokkihoidon tähän kun joutui olemaan niin pitkiä aikoja kaksin asiakkaan kanssa, oli aika pelottavaa ensin ujolle 16-vuotiaalle!

Mirri

Tässä mielikuvia: Aika peruskiltti tyttö, tunnollinen suorittajakin, mutta kuitenkin valoisalla tavalla sellainen. Nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

oi vitsi, iso pusu tuosta aikusuudesta :D luulisin, et mun kanssa on helppo tulla juttuun, en ole vaikea persoona. Jos vaan ensin saa mut puhumaan jotain hahha :D Varmaan aika monella on tuo koulussa oleminen välilä vähän jännää, ympärillä on niin monenlaisia ihmisiä.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

videolla minä olen aina täysin pöllähtänyt, enkä yhtään oma itseni, koska jännitän aivan _jäätävästi_ videokameroita haha :D olen silti vakavasti harkinnut josko niitä tekisi aina silloin tällöin, kun vaan saisi itsensä tsempattua ensin. Olis ihan hyvää harjoitusta omille esiiintymiskyvyille.

Mulle ei tuota mitään ongelmia selittää umpia ja lampia ihan ventovieraillekkin... :'DD Mietin välillä, että mitähän kaikki aina musta aattelee, kun puhun vaan aina.

Hei likka!
Mulla on jotenkin aina ollut susta sellainen sarkastinen mutta tyyni kuva, sellainen ei-turhan yltiösosiaalinen sirkuttaja vaan sellainen omalla tavallaan ujo. No, sittenhän mä taisin sua vetäistäkin hihasta muutama viikko sitten Tampere Vintagen kahviossa ja ajattelin silloin että kehaisen tapaasi kirjoittaa, koska se vaikuttaa aidolta. Ja niinhän se on. Ja äkkilukitusta ei tapahtunut, kyllä sulta sana irtosi :D

Mä olen, ihme kyllä, saanut sinusta sitten varmaan juuri oikeanlaisen kuvan, koska en ole ajatellut sinun olevan suuna päänä joka paikassa, vaan enemmän sellainen hieman tarkkaileva ja vasta tutussa seurassa avautuva, kiltti ihminen.

Mutta nyt mua alko ahdistaa, että millaisen kuvan mä annan itsestäni. Koska blogini on täynnä sellaisia aivopieruja, ettei kukaan toivottavasti kuvittele, ettei tästä suusta pääse välillä jotain ihan vakavaakin.

Emilia

Ehkä tuo vieno hymy ja katseen suunta alaspäin antaa kuvan ujosta tytöstä. Toisaalta kirkkaat värit, huulipunat ja korot kertoo myös rohkeudesta. Tekstien perusteella olet positiivinen ja järkevän oloinen nainen. Et koita olla cool, mutta olet silti ;).

iinuska

Mielikuvani on ollut lähinnä sellainen positiivinen ja rempseä nainen, jota olisi helppo lähestyä jos jossain näkisi ja joka olisi varmasti hauskaa seuraa. Lisäksi olen pitänyt sinua hyvällä tavalla pikkuisen hömelönä, eli ihmisenä jonka tarkoitus on tehdä lyhyt postaus mutta joka kirjoittaakin rivitolkulla pohdintaa, kuten tässä kävi. Olet itse asiassa mielikuvissani ollut aika lähellä sitä, mitä itse haluaisin olla: mukava, rohkea, sosiaalinen ja fiksu. :) Niin, ja ehkä omalta kannaltani oleellisin piirteesi on se, että vaikutat aina aidolta, et feikkaa vaan olet oma itsesi.

Tämän postauksen myötä mielikuvani ei muuttunut paljoakaan, monipuolistui ehkä lähinnä. Muistelen, että sanoit joskus voivasi alkaa puhua tuikituntemattomille ihmisille kassajonossa - itse en uskaltaisi kovinkaan helposti, sen verran ujo olen. Ja isossa porukassa vetäydyn myös aika helposti tarkkailijaksi, tosin nykyään olen jo vähän rohkaistunut. Esiintymiskammoni kuitenkin elää ja voi hyvin, mutta käytän siihen omatoimista extremehoitoa: hakeudun tilanteisiin, joissa joudun olemaan esillä. Ylihuomennakin olisi tarkoitus puhua juhlasalissa koko 500-henkiselle koulullemme (ei kuitenkaan onneksi paljoa).

Tiivistettynä: pidin sinua bloggajista symppiksimpänä, ja tämän postauksen perusteella päätin niin todella olevan. <3
P.S. Miten Sakun hiusten kävi? :D

Mary

Oon lukenut blogiasi jo pitkään, vaikka oma vaatemakuni ja tyylini onkin aivan erilainen. Luulen, että juuri tekstin kautta välittyvä persoonasi on syy miksi palaan aina blogiisi. Vaikutat tarmokkaalta (heh)ja hauskalta, tervejärkiseltä mutta välillä hyvällä tapaa hiukan hullulta :) Sellaiselta kaikkien kaverilta, jolla on silti selkärankaa pitää puolensa. Kuvien perusteella sinusta tunnistaa ehkä vähän ujoutta, niissä kun usein hymyilet varovasti tai katsot alaspäin.

Tää on mielenkiintoinen aihe. Itse olen mennyt pari kertaa todella suohon, kun olen perustanut mielipiteen blogin kautta joistain bloggaajista ja sitten kun olen tavannut kyseiset ihmiset, olen pettynyt ja pahasti. Tai sitten olen tosiaan nähnyt näitä henkilöitä heidän huonoina päivinään. Mutta tosiaan on hassua saada iloinen ja rempseä kuva jostain ihmisestä ja livenä tämä onkin ihan muuta. Yleensä mulla on kaikista blogin perusteella hyvä mielikuva, koska useinhan sitä koittaa antaa parastaan blogiinsa, mutta usein myös mielikuva on pysynyt samana, hyvänä. Vain pari kertaa olen pettynyt. Ja joskus tosiaan tarvitsee tavata pari kertaa ennenkuin sen lopullisen mielipiteen voi "päättää". Hyvää joulua :)

voi hitsi, oot vähän samanlainen kun miekin! : D
Itse oon kans asiakaspalvelutilanteissa huomannut että yksinkertaisesti vaan jäädyn tuntemattomien seurassa. Ei lähde juttu. Mutta sitten kun on tuttujen kanssa, esimerkiksi ystävien niin ne toivoo että olisin välillä hiljaa. x)

Susta on välittynyt sellainen rento, mukava, huumorintajuinen, höpsö (hyvällä tavalla ^^), iloinen ja innostunut (ainakin vaatteista.. :D) kuva! Meh likes u.

Btw, et muuten musta näytä edelleenkään 30-vuotiaalta. Olin jotenkin ihan shocked kun tajusin sen että mukamas olet niin vanhus :'D!

Mulla on susta semmonen mielikuva että oot aito. Siis, välillä vituttaa, välillä naurattaa, välillä tulee mokattua ja välillä ujostuttaa. Semmonen jalat maassa meininki. Ei liian ulkokultaista. Ja rehellisesti sanot, että joo meikkaan mökilläkin.

Mää oon kans tolleen ujo, että puhetta kyllä riittää pienessä porukassa ja tuttujen kesken, mutta tietyissä tilanteissa oon ihan lukossa. En ossaa yhtään mennä iskemään miehiä, esimerkiksi. Kamalaa. Tai virastoihin soittelu on kans mulle semmonen painajaistilanne. :/ Mutta kyllä tän kans elää...:D

Mulla oli ihan alkuun susta sellanen käsitys, että oot sellanen käläkäläpölöpölö-tyyppi ihan 100%. Sitten jossain sanoit että oot ujo ja mä olin ihan et ai jaa :D. Blogin perusteella ei uskois. Poseerausasennosta ei mun mielestä voi päätellä mitään, koska miks vaihtaa jotain mikä toimii aina.

Mutta mä oon hyvin paljon samanlainen. Oudossa seurassa saatan olla tosi jäykkis tönöttäjä kunnes lämpenen. Muakin sanotaan ujoksi välillä, mutta se vaikutelma johtuu mun mielestä lähinnä siitä, että musta näkee ihan suoraan koska ei kertakaikkiaan vaan nappaa ;D. Jos mulla on tylsää niin vetäydyn lasittuneen katseen taakse. Ei hajuakaan mikä vaikutelma blogista välittyy... mä oon luonnossa varmaan mukavampi ;)

Nesku

Blogista saa sellaisen kuvan, että olet pohtiva ja puhelias,temperamenttinen,herkkä ja varma.Menen kanssa lukkoon vieraden kanssa hyvin usein,vaikka olenkin helposti pälpättävä.Eniten siinä ärsyttää sekun jotkut pitää sitä epäkohteliaana ja väittää että olen siksi ylimielinen.

Nanna

Hehe, mielikuvista... huomasin juuri äsken, että olen roikkunut lukijana mukana jo yli vuoden... Hmm, eipä kai minulla näihin mielikuviin mitään lisättävää, naisellinen, itsevarma, aikuinen, ja kyllä tuo sun sarkasmikin näkyy ja kuuluu! :D Olisi kyllä tosi hauska joskus pistää joku kunnon miitti pystyyn "Tapaa Nelliina" Haha, eino, mutta siis olisihan se hauska päästä tarkistamaan mielikuviaan :)

Varjosudenhetki

Minulla on sinusta sellainen kuva, että olet hyvin empaattinen ja huumorintajuinen, myös hyvä sarkasmin taju. Sellainen aito joka elää fiiliksellä, nauraa jos naurattaa ja itkee jos itkettää. :)

Tiltu

Mulla on itse asiassa aivan sama juttu.. Tutussa porukassa on puhelias ja suulakas seuraneiti ja sitten kun paikalla on enemmän porukkaa (ja etenkin tuntemattomia) niin vetäydyn kuoreeni ja olen useimmiten hiirenhiljainen ja ujo..

Kunpa keksis jonkun tavan, miten tästä pääsis eroon..;)

Ja jotenkin aistin susta, sen että oot samanlainen ujostelija suuremmassa sakissa, outoa kyllä. Sua pidän sellaisena fiilistelijä-luonteena, eli teet asioita fiiliksen mukaan etkä koskaan pakosta. ;)

susta mulla on aina ollu tosi positiivinen kuva :) joistain bloggareista tulee aluks sellai töykeä tai itsekeskeinen fiilis, ja lukemalla blogia kauemmin se fiilis hälvenee kun alkaa muotutua se oikea kuva bloggarista. mut sä oli alusta alkaen mun mielestä vaan tosi symppis ja ihana! en muista milloin aloin lukemaan blogiasi, joskus ehkä 2 (tai 3?) vuotta sitten. mut enivei :)

sit ihan muuten vaan tuli mieleen, et kuvat tekee tosi paljon! jos asukuvissa on aina yrmeä ilme, ei ystävällinen tai hauska tekstikään välttämättä vie sitä yrmeää perusfiilistä pois. mut jos vähänki hymyilee (tai varsinkin jos ilveilee :D) ni heti on koko blogin olemus rennompi.

mä oon kyllä ujon vastakohta. tuun toimeen vaikka olisin täysin vieraassa seurassa, aina riittää juttua jostain :D oma mies on taas vähän niinku sinä, tutussa porukassa tosi seurallinen mut vieraiden ihmisten keskelle ei halua edes mennä :D

iitu

Mä oon saanut susta blogin perusteella kuvan, että olet todella voimakas ja vahva persoona, mitä varmasti hyvin saatat ollakin. Kerran sitten bongasin sinut muistaakseni postissa ja olit jotenkin ujon ja hirveän hennon näköinen ja puhuit kovin hiljaisella äänellä. Ihana :D <3

susta saa kyllä varsin rennon ja mukavan ja puheliaan kuvan täällä, ujo ei tulisi ensimmäisenä mieleen :) itse olen vähän samanlainen. netissä, tutussa porukassa, töissä työroolissa ym juttua lähtee loputtomiin mutta tietyissä tilanteissa tulee totaali jumi! "pieni" itsekriittisyys ei liieemin asiaa auta..heh. yltiösosiaalisen mieheni on välillä hankala ymmärtää miten tämä nainen oikein toimii :D

Iris

Mietin just, et ois kyllä kiva nähä susta videomatskuu, koska oon useasti miettinyt, onko mielikuvani susta todellinen.
Tykkään lukea blogiasi, koska monesti nauraa rätkätän yksinäni jutuillesi. Pidän loistavasta verbaliikastasi ja värikkäästä kielestäsi, tilannekomiikan tajustasi, ylipäätänsä kirjoitustyylistäsi ja aitoudestasi sekä semmosesta sumeilemattomasta rohkeudesta olla just sitä mitä olet. Oot mielestäni hauska, reilu, rento, aito, konstailematon, tyttömäinen ja viehättävä nainen.

Henna

Mulle on ainakin tullut susta sellainen käsitys että olisit tosi puhelias, muttet toisaalta sellanen turhanjauhaja jolle koko ajan tärkeintä on että kunhan itse on äänessä. Tälläisten ihmisten seurassa yksinkertaisesti vain lopetan kaiken puhumisen koska ei ne kuuntelis kuitenkaan.

Oon kyllä samanlainen kuin sinäkin, ennen jännitin esimerkiksi esitelmiä niin paljon etten voinut syödä koko päivänä mitään, jännäpissalla sai juosta koko ajan ja olenpas kerran jopa käynyt vessassa oksentamassa ennen esitelmän pitoa :D Tästä oon opetellut pois, vaikka silti sydän alkaa hakkaamaan lujempaa kun olen jossain luentosalin edessä ja 50 silmäparia katsoo vaan sua. Mua jotenkin pelottaa se että nolaisin itseni siellä edessä, puhuisin jotain "väärää".

Ja todellakin haluaisin oppia vähän vähemmän ujoksi, tuo sama väärien asioiden sanominen myös vähän oudommassa porukassa pelottaa ja no rehellisesti monesti ihan syystäkin koska omien lähimpien ystävien kanssa heitetään suht ronskia läppää joka ei varmasti kaikille aukea.

Niin ja toisaalta tuokin kun pukeudut noin kauniisti ja yksilöllisesti niin siitäkin olen ajatellut että olet puheliaampi, koska minähän hiirulaisena mietin aina tosi pitkään että voinko pukea jotain asua päälleni. Pelkään kai että olen pukeutunut väärin ihmisten mielestä :D (noh joo tästäkin olen pikkuhiljaa päässyt hieman eroon, mistä täytyy kyllä kiittää lukemiani blogeja joissa on asenne anojen:"yhyy miks puet tollasia vaatteita", "miks sulla on tollanen laukku" "mikset pietä hiuksia erilailla" johon bloggaaja sanoo: "noh mää nyt tykkään näistä vaatteista, hiuksista, tms. deal with it")

Katri

Olisi ihana osata olla luonteva sosiaalisessa tilanteessa, kuin tilanteessa, luovia vain eteenpäin ja aina olisi jotain järkevää sanottavaa jokaiselle vastaantulijalle. Todellisuus on vähän toinen, toisten kanssa juttu luistaa ja toisille ei tunnu olevan kummempaa sanottavaa, kuin päivää. Ihailen sellaisia ihmisiä jotka homman osaavat.

Susta olen saanut kyllä positiivisen ja puheliaan kuvan, en ollenkaan ujoa, olikin yllätys lukea tämä postaus :)

yks tyttö vain.

No, blogisi perusteella saa sen kuvan, että olisit hölösuu, mutta tietysti siksi, että kommentoit omia juttujasi (siis tälleen ja se on hyvä juttu) ja koska käytät myös isoja nauruja eli näitä :DDDD. Ja nuo ehkä antaa myös sellaisen kuvan, ettet ole vielä aivan aikuistunut (joka on ihan hyvä asia). Tai siis, ne ovat hitusen teinarimeininkiä (tosin ehkä sellaista, millaista oli kun itse olit teini - olen samanikäinen kanssasi), nykyjutut teineillä on varmasti aivan erit. Tosin, tykkään noista isoista nauruista ja sulkuteksteistä.

Luonnossa olen nähnyt sinut pari kertaa baarissa ja Tampereen kaduilla, vaikutat hitusen ylimieliseltä, mutta johtunee myös varmasti siitä, että olet tiedostanut sen että sinut tunnistetaan, ja perusolemuksesi on sen takia varmaan vähän muuttunut siitä, mitä oikeasti sisimmässäsi olet.

Luulen, että viihtyisin seurassasi. Mutta en jaksais sitä, kun aina hehkuttaisit jotain kenkiä! :D

Heidi

Aaa, miten tollasta kiharaa saa aikaan? Osaan kyllä korkkiruuvit vääntää GHD:llä, mutta en tollasia laineita. Reveal your secrets, pliiis! :D

Mulla on sellainen mielikuva susta tän blogin perusteella, että oot aika samanlainen kuin oot aina ollu :D Toki ihmiset muuttuu, kypsyy ja kasvaa.

Jotkut bloggaajat antaa itsestään blogin perusteella paljon miellyttävämmän kuvan, mitä ovat luonnossa. Se on jotenkin tosi harmi, mutta toisaalta tavallaan sen voi myös aistia sen blogin kautta. Ja varsinkin nuoremmat tytöt saattavat netissä vaikuttaa tosi itsevarmoilta ja sanavalmiilta, mutta ovat tosielämässä sitten jotain ihan muuta. Oon tavannut tosielämässä ovat tosi huippuja blogityyppejä, aina se persoona ei pääse esiin sen blogin kautta. Pitäis aina muistaa että tosielämä ja blogimaailma on kaks asiaa erikseen.

Mä oon ainakin vähän juro mörkö, mutta annan itseni olla sitä mitä olen. Oon aina ollut ujo ja tarkkaileva luonne, eikä sosiaalisuus aina tule itsestään. Vuodet on kasvattaneet ja rohkeutta tullut lisää, mut perusluonne pysyy samana. Ja mun mielestä on joskus parempi olla hiljaa kuin jauhaa jotain ihan tyhjää sanahelinää. Tärkeintä että on rehellinen itselleen ja ottaa myös muut huomioon omina yksilöinään.

vesiheinikki

mut yllätti ihan hirveesti eka lukemani musiikkipostaus/ihkutus, kun kuuntelitkin samantyylistä kuin minä! olin kuvitellut sun kuuntelevan lähinä jotain NRJtä ja rihannaa. sit ku bongasin sut provinssissa ja sanoit päivää aidon ilahtuneen olosesti ja tsättäiltiin placebosta, olin taas positiivisesti yllättynyt kun olit niin down-to-earth. et ainakaan mun mielestä anna millään tavalla päähännoussutta kuvaa, mutta silti oletin että otat moikkaamaan tulevat rasittavina tms. viimekesän ruissibongaus oli vaan hauskaa jatkoa mun lupaavalle festariniinabongausharrastukselle.

vaikka kahdesta minuuttikohtaamisesta on paha sanoa, sanoisin että blogi antaa ehkä todellista ylipirteämmän kuvan. ei paskempi, se voisi tehdä paljon pahempaakin.

[ujouteen mulla on päinvastanen ongelma, jos se nyt sinänsä on ongelma. olen suunnilleen ujon vastakohta, ja uusia ihmisiä tavatessani olen suunnilleen drama queen of the century ja vaikutan sarjakuvaversiolta itsestäni. totuus on tylsempi :(]

mona

Mun mielikuva: tunnollinen, suorittaja, huumorintajuinen, haluaa pitää hauskaa, hieman lapsellinen, itsetunto jopa liiankin korkealla mikä voi näkyä tiettynä kopeutena muille, hermoilija, empaattinen ja hyvä ystävä läheisilleen (nämä siis blogitekstien perusteella, todellisuus tietenkin niin paljon muuta!) :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

juu ei kiitos NRJ:lle. Sä oot mun suosikkifestarityttö hahha :D ens kesänä taas provinssissa? Ja mä olin aidon ilahtunut, on tosi kivaa kun hauskat räväkät tyypit tulee juttusille! Mä oon lähinnä järkyttynyt siitä, että joku tunnistaa mut, random tavistytön Tampereelta ja siihen en ehkä osaa vielä suhtautua, mut siitä huolimatta oon iloinen ku pieni orava et ihmiset tervehtii :)

Papu

Kaksi ja puoli vuotta blogiasi lukeneena olen saanut sinusta sellaisen kuvan, että olet sellainen naisellinen poikatyttö. Rempseää ronskiutta ja temperamenttia löytyy, mutta myöskin lojaalisuutta ja empatiaa.

Jännä kuulla tuosta vieraiden seurassa ujostelemisesta. Itse oon ihan samanlainen. Jään helposti vieraassa porukassa vähän sinne taustalle tarkkailemaan, vaikka en muuten mikään ujostelija olekaan. Välillä oikein harmittaa.

Kerttu

Ihana kirjoitus. Rohkaisevaa kuulla että muillakin samankaltaista ujous-fiilistä vieraassa porukassa, mutta tutussa ei sitten yhtään:)

aamukahvi

Oon saanu susta sellasen kuvan, että oot älykäs ja syvällinen ihminen. Sellanen valveutunut, etkä mikään tyhjäpää! Sit vaikutat jotenkin tosi rohkeelta ja uskallat olla just semmonen ku oot ja tykkäät itestäs juuri sellasena kun olet. Joka on tietysti helppooo, kun vaikutat niin ihanalta ihmiseltä ;)

Katja

Olen lukenut sun blogia aktiivisesti n. puolitoista vuotta, ja saanut sellaisen mielikuvan että olet suloisella tavalla ujo, mutta syvällinen, lempeä, ystävällinen, tunnollinen, aito, tunteellinen, kypsä mutta sopivasti "lapsekas", rohkea ja räväkkä (oma tyyli, ei todellakaan massan mukana) ja sarkasmi on sunki lajis. (samoin ku mulla).
Oon ihmetelly ja kyllä jopa vähä harmissani etten oo sua kertaakaan bongannut vaikka Tampereella asun itsekki! Eri asia sitten uskaltaisinko tulla jutuille..:)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

mulle on kans käynyt niin että blogin perusteella ollut joku mielikuva x ja sitten livenä oon ollut ihan jotta whaaat, eihän toi ole yhtään sellainen ja tälläinen. Se on tosi omituista. Toki mun ei ehkä kannata eka mussuuttaa siitä, että joku ei olekaan hauska&puhelias livenä, koska itse saatan jäätyä ihan hyperujoksi jota ei välttämättä blogin perusteella ehkä joku olettaisi.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

lasittunut katse - löytyy. Mä yritän parhaani tsempata (vieras)porukkatilanteissa että en vahingossakaan näytä nyrpeältä tai tylsistyneeltä, mutta aina ei vaan mene niin. Sä vaikutat suorapuheiselta, hauskalta, etkä missään tapauksessa pätkääkään ujolta tai jäykältä :D

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

oon miettinyt noita kuvien merkityksiä blogeissa ja päätynyt ihan samaan, tekstejäkin enemmän oma fiilis toisesta pohjautuu kuviin.. osaako yhtään nauraa itselleen kuvissa vai onko aina viimeistä hiuskarvaa myöten perfect tms. asiat vaikuttaa todella paljon mielikuviin :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

esitelmät hrrh.. kai kaikki jollain tasolla pelkää nolaamista, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Mä en edes osaa eritellä miksi kammosin esitelmiä niin paljon, pelkäsin ainakin punastumista ihan jäätävästi :D Vaatteiden suhteen mä oon ollut aina rohkea, ei ole koskaan kiinnostanut pienintäkään määrää mitä mieltä muut niistä ovat, päinvastoin jopa halunnut provosoida ihmisiä tukehtumaan kukkahattuihinsa :D siis nuorempana, enää ei ole tuo provotekijä mukana, mutta evvk muiden mielipiteille kyllä edelleen :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

hymiöiden ylikäyttö kuvaa räiskyvää minua :D sitä överipuolta. Huh, ylimielinen? Älä vaan jätä sitä mielikuvaksesi vaan tuu ens kerralla törmätessä moikkaamaan :) oon usein kaupungilla liikkuessani ihan omissa ajatuksissani ja näytän kuulemma todella ylimieliseltä, et ole ainoa joka näin on sanonut. ja lisäksi mähän oon helkkarin pitkä, eli katson luontaisesti suurinta osaa ihmisiä nenänvartta pitkin hahhha :D

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

mä oon ollut varmaan ihan kamala kakara silloin viialassa yäh! Sä vaikutit juuri tarkkailevalta, mutta muistan jostain syystä et nauroit paljon, joten siksi en osaa ajatella että olisit kovinkaan juro mörkö :D Ja blogi + ihminen on todella syytä erottaa toisistaan, etenkin jos blogissa ei vuodata koko elämää vaan jotain pientä osa-aluetta vain.

jenni

Verbaalisesti lahjakas! Kielellinen ketteryys ja musta huumori ovat koukuttaneet minut blogisi pariin. Hyvin kirjoitettua tekstiä on iloa lukea ja monesti hihittelen hyvinkin ymmärtäväisenä jutuillesi ;) Vaikka muoti voi joissain blogeissa helpostikin mennä materialismin puolelle, niin jotenkin sinun jutuistasi paistaa aina läpi lämmin maanläheisyys ja pukeutumisen ilo ja ennenkaikkea vahva näkemys omista valinnoista ja tyylistä. Go girl!

katiih

itellä on kans tuo sama ujous-ongelma :D kaveriporukassa oon se puheliain joka ei ikinä oo hiljaa, mutta kun tulee yhtään vieraita mukaan, ei oo mitään hajua mitä tässä nyt uskaltais sanoo.
mulla varmaaan vaikuttaa vielä se, että mun huumori on niin omalaatuista ja sitä ei ymmärrä monesti ku kaverit vaa, nii ei sitte uskalla puhua rennosti ku pelkää sitä "ok.."-reaktiota jonkun vitsin jälkeen.

sitä vaa että oli ihana huomata, että ei oo ainoo kellä tällane ongelma, ja että _jopa_ nelliinaki tästä kärsii! :D

Maija

Täytyy nyt vihdoin kiittää tuosta takista. Meinaan: olin kattelut tuota jo vähän aiemmin sillä silmällä että voishan sen ostaa,ja sit kuin taivaan lahjana Nelliina tekee oikein takille omistetun postauksen! :D No, sen luettuani lähdin aika sukkelaan takin metsästysreissulle ja löysin lopulta sen XS-koonkin, vaikka piti parista liikkeestä etsiä. Takista on tullut aivan hitosti kehuja, god knows why, vaikka onhan se aika ihana :D
Jebou, tän sekavan kommentin pointti: tack =)

iitu

Täytyy myöntää että olin kyllä aika vaikuttunut pituudestasi, se ei kovin hyvin välity kuvista! :D
Näin btw on varmasti aika creapya kun tuntemattomat ihmiset kyyläävät sinua kaupungilla ja tulevat tänne kertomaan millaisen vaikutelman ovat saaneet... :-D

Saawna

Voikohan tähän enää lisätä mitään? Naisellinen, sarkastinen, hölöttäjä... Täällä omistetaan myös se kuuluisa ujous ongelma, isommassa porukassa vetää heti lukkoon ja siirrytään tarkkailun puolelle ;)
Ja se on täs melkein puole vuode aikana huomattu, et vaatekaappis+kenkähyllys taitaa olla pohjaton! :D (ihanii vaatteit ja kenkii!<3)

ujopujo

Hassua, oon aina ajatellut että oot joka tilanteessa sellainen räpätäti etkä yhtään ujo. Toisaalta mä oon ite välillä niin superujo, että on vaikea uskoa, että muillakin on tällainen piirre :D

On niin totta, kun kirjoitit, ettei ujous ole mikään sairaus. Se on vaan piirre siinä missä muutkin. Minä myös saatan joissain tilanteissa olla suorastaan maanisen puhelias ja rohkea, kuten tänään työhaastattelussa kun jännitti niin pirusti :D Enimmän osan ajasta olen kuitenkin oma ujo itseni, joka ei varsinkaan vieraassa porukassa saa sanaa suustaan.

eva

En tiedä kertooko tämä kommetti mitään siitä millaisen kuvan sunsta saa, mutta sanonpa nyt kuitenkin:)Tämä on mulle se blogi jonka uskaltaa AINA tulla lukemaan vaikka koko muu maailma ahdistaisi ja ketuttaisi kuinka. Kun ei innosta avata ei fB:tä eikä hesaria. Turva-blogi, hyvä-mieli-takuulla.

Char

Kun ollaan tavattu, olet ollut aivan älyttömän mukava, ihana, niin ja huikean pitkä :) Susta on jäänyt vain ja ainoastaan positiivinen kuva! En ole nähnyt tai aistinut ujoutta tai hiljaisuutta, vaan olen tavannut erittäin, erittäin mukavan ja ystävällisen ihmisen, jonka kanssa on todella helppo ja kiva puhua!

Terkuin, pätkä!

Char

Niin ja todella mielenkiintoinen postaus muuten.. Aloin heti miettimään, millaisenkohan kuvan itse annan ja mitenköhän se sitten vastaa luonnossa? Hmm, hmm :)

reeta

Ihan niinkuin Pupulandian Jennillekin kirjoitin, ootte minun ehdottomat lempparit ja en edes viitsi ajatella ettette olisi sellaisia kuin kuvittelen ;) Vaikutat minusta rempseältä, rehelliseltä ja sinulla on aina ihailtavan positiivinen asenne. Tunnut myös helposti lähestyttävältä ja jos joskus Tampereella ollessani sattuisin siuhun törmäämään niin varmasti sanoisin jotain :)

Luulen, että tuollainen ujous isommassa ryhmässä on hyvin tyypillistä suomalaisille (ja suomalaisessa seurueessa). Ei jotenkin kuulu kulttuuriin olla liian äänekäs ja aktiivinen, sillä suurin osa on tällaisia hillittyjä sivustatarkkailijoita. Itsellä ainakin käytös suomalaisista koostuvassa seurassa on huomattavasti harkitumpaa kuin ulkomaalaisten kanssa.

Hyväksyn kyllä tän esille tulleen ujoudenkin ja jatkan ihanan blogisi lukemista. Kiitos sinulle :)

PS. Minulla on kanssa samanlainen hiustenkiharrin ja ehkä joka toisella kiharruskerralla onnistun polttamaan vasemman korvani yläreunan, sählä mikä sählä :D

coco

Tä on kyllä mielenkiintoinen juttu! Moni bloggaaja tätä varmaan joskus miettii. Että millasen kuvan antaa blogin perusteella...täytyy varmaan kysyä tätä oman blogin puolella.

Me kun nopsaa tavattiin niin täytyy sanoa, että olit todella ystävällinen, ei ollut helppoa tulla myös ujona tyttönä uuteen porukkaan, vaikka joitain tuttuja olikin ennestään.

Piditte Veeran kanssa ystävällisesti huolta että löysin hotellille ja muutenkin olin messissä! :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

mä ajattelin susta blogin perusteella että oot pelottavan tyylikäs ja täydellinen (just sellainen, kenen seurassa tiedostan kissankarvat vaatteissani vähän liian hyvin), ja sit kun ekan kerran nähtiin niin ihan helkkarin iloinen ihana tyttö :D oot varmaan ollut se suurin yllätys tähän mennessä blogi vs. tosielämä. Ei sillä ettetkö olisi tyylikäs edelleen, mutta se iloisuus ja ystävällisyys vielä siihen päälle :) Tää varmaan johtui osaksi siitä, että bloggasit anonyyminä ja ehti muodostamaan kuvaa pelkkien täydellisten kuvien perusteella.

luumu

Sen kummemmin erittelematta Millaisen kuvan olen sinusta saanut blogin perusteella voin sanoa etta OLEN SAANUT KUVAN:D
Mietin tata valilla kun luen blogia etta miksi ihmeessa sita luen koska tyylisi on aaripaasta omaan minimalistiseeni verrattuna. Luen monia Indien blogeja joissa monessa Dagenit vastaavat omaa makuani mutta Kaikista blogeista sina silti tunnut tutuimmalta, jostain kumman syysta.
Eli sinulla on kyky tehda blogia niin etta lukijat (siis ainakin mina) tuntevat tosiaan jakavansa jotain kanssasi. Minusta tama on todella hieno taito.

Char

Haa, eikä :D

Joo, tuo on juuri se, mitä itsekin olen paljon pohtinut, että niin iso osa minua jää pois, kun bloggaan suhteellisen anonyymisti, ja se on todella harmi :( ehkä tulevaisuudessa uskallan raottaa verhoa hieman enemmän!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, yksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2016
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012