Leipasin tyttäremme nimiäisiä varten vajaa sata donitsia, kyllä olisi ollut Homer Simpsoilla juhlapäivä pöydän ääressä. Uunissa valmistuvat donitsit ovat äärimmäisen suloisia siinä missä herkullisia, ja kun ei tarvitse käryttää paistorasvan kanssa niin keittiökin pysyy mukavan raikkaana. Minä inhoan upporasvassa paistamisen hajua, yäk. Ostin aikoinaan rasvakeittimenkin, mutta totesin lopulta että ei pysty. Ei pysty edes Stockan Hullujen päivien aikaan oleskelemaan donitsikärryn läheisyydessä, se rasvantuoksu on liian voimakas. Tämä sikäli vitsikästä että rakastan kyllä syödä kaikkea uppopaistettua. Tiskirättikin varmaan maistuisi uppopaistettuna.


Donitsipelti saatu Kakkusankareilta. Ohjeenkin nappasin Kakkusankareilta, mutta testierän jälkeen muunsin sitä hieman jauhojen määrän osalta ettei donitseista tullut ihan niin tiiviitä. Makuasioita.

Donitsit (2 pellillistä):

2,5dl sokeria
2 munaa
60g sulaa margariinia
kanelia
0,5tl suolaa
1tl leivinjauhetta
vaniljasokeria
5dl vehnäjauhoja
2,5dl maitoa

Sokeri ja munat vatkataan vaahdoksi, sen jälkeen sekaan margariini. Yhdistetään kuivat aineet ja sekoitetaan varovaisesti vuorotellen maidon kanssa sokerimunavaahtoon. Sitten taikina pursotuspussiin ja voidellun donitsipellin muotit noin puolilleen. Meidän uunissa meni 175 astetta ja n. 13-15 minuuttia että tuli valmista.


Jäähtymisen jälkeen koristelun kimppuun. Valkosuklaakuorrute on melkoista herkkua ja sen voi värjätä ihan minkä väriseksi haluaa. Kattilaan 100g voita, 3rkl maitoa ja 2rkl vaaleaa siirappia. Tämä massa sulatetaan, jonka jälkeen sekaan nakataan 50g valkosuklaata (sulaa voin joukkoon nopeasti). Sitten vielä sekoitetaan joukkoon 2,5dl tomusokeria ja tippa haluttua väriainetta ja sitten äkkiä dippaamaan donitsit kattilaan ettei seos jähmety liikaa.



Valmista!


Ihanaa kun nykyään on valmiit pellit kaikkiin mahdollisiin herkkuihin, ei voi mitenkään epäonnistua tumpelokaan leipuri. Mieheni sisko oli nähnyt kirppiksellä sellaisen vohveliraudan missä oli myös donitsimuotti, eli konstit on monet kun donitseja leipoo näköjään.

Kommentit (35)

Vierailija

leipoessa, ja ruoanlaitossa yleensäkin, ei kannattaisi käyttää sormuksia eikä kynsilakkaa, ihan jo hygieniankin takia. kiva löytää donitsin sisältä sormuksen kivi tai kynsilakan pala, vaikka nätti väri olisikin :) ja etenkin jos on lapsivieraita (tukehtumisvaara!)!

Vierailija

Katoin samaa että sormukset kädessä leivottu. Korujen alla on paljon pöpöjä. Soo soo.

Apua

Ai mitkä on nimiäiset? :D Härregyyd... Juhla, joissa lapsi saa nimen! Ja eikö syy jättää kastetilaisuus järjestämättä ole aika selkeä? :) Ihminen, joka järjestää ristiäisten sijasta nimiäiset, ei koe tärkeäksi liittää lasta uskontoon - tällainen ihminen voi myös vastustaa vastasyntyneen uskontoon liittämistä. Usein vanhemmat, jotka järjestävät nimiäiset, haluavat kunnioittaa lapsen valinnanvapautta oman uskontonsa suhteen.

Musta on tosi kummallista, että ihmiset pitävät kastamista jotenkin itsestäänselvänä ja välttämättömänä ja vieläpä juuri nimen kannalta - kastamisen idea kun ei ole antaa lapselle nimeä, sen saa muutenkin. Kasteen tarkoitus on liittää lapsi uskontoon.

Outi

Jos ei kuulu kirkkoon/ole uskonnollinen tai muuten vain ei halua kastaa lasta, niin silloin voi järjestää nimiäiset. Niissä voi juhlia syntynyttä vauvaa ja paljastaa nimen. :) Olet varmaan Nimetön kuullut että nyky-Suomessa läheskään kaikkia lapsia ei enää kasteta kirkon jäseniksi?

Mua kiinnostaisi tietää, minkälainen maku noissa donitseissa on, ts. eroaako uunissa paistettavat kuinka paljon tavallisista uppopaistetuista?

Vierailija

Nimiäiset eli nimenantojuhla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimi%C3%A4iset

Kastetilaisuutta ei järjestetä mikäli lasta ei kasteta (= liitetä jäseneksi johonkin kirkkoon). Monet kuitenkin tykkäävät juhlia uutta tulokasta suvun/ystävien kanssa ja pitää lapsen nimen kunniaksi juhlat.

Paola

Vinkeän näköisiä donitseja! Tuota taikinaa tuskin on käsin vaivaamalla sekoiteltu, joten ei kai sormuksilla ja kynsilakoilla oli tässä mitään merkitystä, am I right? Pipoa löysemmälle, kanssalukijat!

Halina

Ihanan näköisiä!:D

Voinko kysyä vähän hassun kysymyksen, mutta miksi taikina pursotetaan? Tuleeko siitä tasaisempi/siistimpi tai jotain sinnepäin?:D

Ps. Mäki oon leiponu kynsilakat kynsissä kotioloissa^^

Nelliina pitää kynsilakkansa sen verran hyvässä kunnossa että tuskin se tuosta vaan lohkeilee taikinan joukkoon! Ja jos sormuksesta tipahtaa KIVI niin johan on huonosti tehty sormus..... itse en ota sormuksia pois muuten kuin lihapullia tehdessä ;)

Nimiäiset on tilaisuus jossa lapselle annetaan suvun ja ystävien kesken nimi. Paikalla ei ole pappia tms joko sen takia etteivät vanhemmat halua tai koska vanhemmat eivät kuulu kirkkoon. Ristiäiset EIVÄT ole ainoa mahdollisuus antaa lapselle nimi! Kastetilaisuudessa lapsi kastetaan kirkkoon Jumalan nimeen eivätkä kaikki sitä halua NYKYPÄIVÄNÄ.

Minttu

Nimenomaan! Minäkin aina kotona leipoessani otan kaikki korut pois, aloittaen korviksista - varvassormuksiin! Ja kynsilakat pyyhin myös, sekä värinpoiston teen hiuksiini! :)

Vierailija

Ihanan näköisiä! Kolmevuotias tyttäreni haluaa kuulemma syntymäpäivilleen saman kattauksen mitä teidän tytön nimiäisissä. Pitäisi siis laittaa hihat heilumaan :)

Vierailija

Joo jos vaivaa taikinaa kädet kyynärpäitä myöten mutta eipä sitä lakkaa taikinaa vatkaillessa kauheasti varise, ja harvoilla on sormuksissa sen kokoisia kiviä että niihin tukehtuu:-D Kaikenlaisia juttuja;)

LK

Medaljonkituoleja havaittu pari kappaletta Pappilan (tai mitä lie aluetta tämä nyt onkaan, Janka, Pappila, Ristinarkku, ihan samaa kaikki Jyväskyläläiselle :D) osto ja myyntiliike Piirongissa!

gg

Ihme narinaa taas. En mä ainakaan vihkisormustani joka kerta pois ota kun teen vaikkapa voileipiä tai jauhelihakastiketta. Se taas on ihan eri asia jos upottaa kädet kyynerpäitä myöten johonkin pullanveivaukseen, mutta tässäkin taikina on pussista pursotettu ja donitsit dipattu kuorrutteeseen. Aidoista vihkisormuksistakaan ei kyllä kivet irtoile yhtään mihinkään, en ainakaan itse ole ikinä tällaisesta tapauksesta kuullut. Mutta joo ihan sama.

Ja kiitos ohjeesta, täytyy koklata näitä.

Sanna-Marika Karppinen

AAAAAAAAAAAGH näyttävät liian hyvältä :D Pitänee pistää kokeiluun. Onko vaan mitään ideaa, että voisko noita tehdä ilman donitsivuokaa? Tuntuis turhalta vaan kokeilun takia ostaa D:

M-Rouva

Ihana idea, kiitos ohjeesta. Tämä tuli juuri sopivasti kun olen miettimässä tarjoiluja eräisiin kekkereihin. Nyt vaan vastaavaa vuokaa metsästämään! T. donitsi-fanin vaimo ;D

Katja

Osaatko sanoa voisinko pakastaa nämä ilman kuorrutetta? Ja sitten sulattaa ja tehdä kuorrutteen edellisenä päivänä, oletko itse säilyttänyt näitä jääkaapissa?

Kiitos avustasi! :)

Katja
optimismiajaenergiaavaatteilla.blogspot.fi/

Kristiina

Mikä donitsien halkaisija on eli onko nuo ihan minidonitseja? Mietin vaan tässä, että kummanlaisen vuoan hommaan, 12 vaiko 6 kupin vuoan ja että onko niillä suuri kokoero. On nimittäin sen verran herkullisen ja kivan näköisiä tarjottavia, että ihan pakko kokeilla.:) En vaan löytänyt vuokaa mistään kaupasta etsinnöistä huolimatta, niin pakko tilata se jostain ja kun sen joutuu tilata, niin ei oikein saa käsitystä minkä kokoisia vuoat ja kupit oikeasti on.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013