Jos joku ihmettelee miksi puhun päivä ykkösestä, niin jaoimme suosilla juhlat kahdelle päivälle että vieraat mahtuvat ylipäänsä taloon sisälle ja kaikille on istumapaikka. Nyt on kahdet kekkerit takana ja huhhuh en leivo enää ikinä. Jos joskus alan sekoilemaan ja mietin että eihän se nyt ole isokaan homma leipoa yksin neljää täytekakkua, tehdä niihin sokerimassakoristeista lähtien kaikki itse, leipoa melkein sata donitsia ja kuorruttaa niitä eri värisillä valkosuklaamassoilla, tehdä useita kymmeniä muffinseja ja kuorruttaa ne, niin sanokaa minulle että unohda.

Vietin perjantain aamuvarhaisesta yömyöhään tukka jauhoissa keittiössä, heilutin toisella jalalla sitteriä ja järsin kynsiäni uunin edessä että lässähtääkö kakut ja ehdinkö ajoissa valmiiksi. Onneksi sain päivällä lastenhoitoapua, ja luojan kiitos Anni nukkuu aamuisin pitkään (07:00 on ihan hyvä aika leipoa), että pystyin jatkamaan lauantai- ja sunnuntaiaamuina kuorrutehommissa koska tokihan niiden pitää olla tuoreita molempina päivinä. Kuvittelin etukäteen että pikku juttuhan tämä, pari hassua kakkua :D just. Hommaan kuluu sata vuotta kun on vain yksi uuni ja tekee tietty aina sen yhden taikinasatsin kerrallaan. Nyt riitti leipominen hetkeksi aikaa kiitos vaan, en halua nähdä enää yhtäkään tomusokerilaatikkoa.

Mutta jos unohdetaan edellinen vuodatus, niin muuten nimiäiset menivät leppoisasti ja rennosti. Anni juhli mummonsa ostamassa suloisessa raitamekossa, ja minä lauantaina Olivia Rougen sydänmekossa.




Ylpeä isä ja virkamiesposeeraus.

q1syys14

Tarjoilupöydästä tein oikein överihempeän, luonnollisesti. Aina kun on mahdollista vetää överiksi, teen sen ihan varmasti. Vaaleanpunaista, turkoosia ja pinkkiä, mitä söpösempää sen parempi. Olen ihan rakastunut tuohon kreemiin millä kakun voi näppärästi kuorruttaa, sen myötä sai heittää hyvästit valuville kermavaahdoille. Napakka kreemi jähmettyy jääkaapissa siihen malliin että kakku pitää muotonsa.




Noiden ihanien donitsien ohje täällä KLIK!





Kaikki valokuvat ovat tietysti vieraista ja itse tyttösestä, joten kuvasaldoa blogiin ei ole tämän enempää. Olen tosi huono abstraktien fiiliskuvien ottaja, sillä pääsääntöisesti tajuan kameran olemassa olon vasta sitten kun juhlat ovat jo ohi ja saan paniikin että kaikki valokuvaan nytheti, kukaan ei poistu ovesta sitä aikaisemmin! Fiksu räpsisi rauhassa pitkin päivää kaikenlaisia otoksia, mutta ehei, pieni valokuvapaniikki on vakio.

Kommentit (54)

Tiia

Vitsit miten hyvän näköistä! Onnea vielä kamalasti koko konkkaronkalle!

Semmoista sulta kysyisin, että oletko tehnyt tietoisen päätöksen olla sen kummemmin tyttärestäsi puhumatta täällä? Tekisi nimittäin hirveästi mieli kuulla, että miten hänellä menee! Toki ymmärrän, ettei tämä mikään mammablogi ole, ja beibin yksityisyys on toki tärkeää.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Kyllä on tietoinen päätös, et usko millaisia kahjoja nettimaailmassa tulee vastaan ja niin kauan kun en voi itse valita blogini lukijoita, en yleisluontoista tarinointia enempää henkilökohtaisia asioita kirjoittele. Se on tavallaan tosi harmi, sillä järkevien lukijoiden kanssa haluaisin jutella ja jakaa ajatuksia paljon enemmänkin, mutta tiettyjen ihmisten kanssa taas en mitään. Siperia on opettanut olemaan varovainen.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Pakko kommentoida tähän väliin, että musta on ihanaa kun blogi on säilynyt muotiblogina. Olen ollut ahkera blogin seuraaja jo kauan ja pelkäsin, että blogi muuttuu mammablogiksi. On mahtavaa huomata miten pidät yksityisyytesi ja samalla hemmottelet meitä lukijoita entiseen malliin ihanilla asukuvilla ja teksteillä <3

Onnea tyttären kauniista nimestä ja ihanista kattauksista, olet kyllä taitava!

Nonnuska

Onpas kertakaikkisen suloisen näköiset juhlat! :) Mä olisin ollut erittäin halukas saamaan reseptiä noihin muffinsseihin ja kuorrutukseen :) jos vaan viittisit tänne laittaa?

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Kääks nyt en muista millä nimenomaisella reseptillä noi muffarit tein, googlasin vaan lähimmän sitruunamuffarireseptin, mutta tuo kuorrute on ihan taivaallista näin: 100g hieman pehmennyttä voita, 200g philadelphiatuorejuustoa ja 1 paketti tomusokeria (+tippa väriainetta), ne vain sekaisin ja pursottimeen. Suosittelen kokeilemaan :)

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Mai

Teillä onkin ollut melkoinen "supermutsi leipoo ja keinuttaa sitteriä" -happening :D Kyllä, leipominen pienen vauvan äitinä ei ole ihan jokapäiväistä työtä.

Mairajal
Liittynyt25.9.2013

Kyl mää olin, että hullu, kun täältä luin että aiot tehdä kaiken itse. Että mitä järkeä??! Ei mitään! Mutta helppohan se on täältä ruudun takaa tuomita ;) Ihana nimi, onnea!! =)

Mrs. M.

Voi ei :D Eikö ole kumma, miten noinkin pieni muksu hankaloittaa entisestään ajankäyttöä! Meidän nimiäisvalmisteluihin tuntui ainakin menevän kamalasti aikaa kun oli pieni neitinen viihdytettävänä. Onneksi apuna oli tytön kummitäti, joka viime tipassa sulatteli mikrossa vaahtokarkkeja että saatiin keksihampurilaisia jne... Mutta kuvat ovat upeita, todella kauniin ja herkullisen näköistä! Minun vinkkini nopeaan söpöysöveriin: pari pakettia Pirkan pakastemacaroneja. Superkauniita ja makoisia!

Huh! Oot kyllä melkoinen sisupussi tuon leipomisen suhteen (ja lukemani perusteella muutenkin:). Ei ois iteltä ikinä onnistunut!
Pisti muuten silmään, että oman esikoistyttären ristiäisissä oli juuri samanlainen kukkakimppu!
Mukavaa syksyn jatkoa teidän perheelle :)

jutta

Siis aivan uskomattomat tarjoilut! Miten IHMEESSÄ olet jaksanut tuon kaiken tehdä! Ei voi muuta kuin ihailla, kumartaa syvään ja nostaa hattua.
Ja kaunis nimi on lapsella. Onnea teille kaikille kolmelle että olette löytäneet toisenne ja tunnutte osaavan nauttia elämistänne.

Nellyssi

Oi miten nättiä ja kaikki näyttää herkulliselta! Donitsien teko alkoi houkuttaa..

hilla

Ihan pakko kysyä, että mitä nimiäisten ohjelmaan kuuluu? Mä oon ollut vaan tavallisissa ristiäisissä enkä ainoissakaan nimiäisissä.

Miten ihanan näköisiä donitseja :P Toivottavasti joku keksii vielä 3d-printterin jolla voi tulostaa eri ruokia helposti :)

J

Tsih, paras kommentti IKINÄ. Toivottavasti todellakin! :D

Ihana kuva alemmassa postauksessa ja ihanat tarjoilut, oikein paljon onnea pienelle Annille ja koko teidän ihanalle perheelle :') <3

myohmy

Olen itse ollut yksissä nimiäisissä ja oli tosi sympaattinen tilaisuus. Siellä luettiin mm. kahlil Gibrania ja syötiin hyvin. Nimimerkille Hilla: olen käsittänyt että koska lasta ei kasteta kirkkoon niin mitään virallista kaavaa nimiäisissä ei ole vaan vanhemmat saavat järjestää nimenantotilaisuuden ihan omien mieltymysten mukaan.

Kaunis nimi tytöllä, ja olet kyllä nähnyt hurjasti vaivaa! Onnea koko perheelle! :)

VAU!! Kylläpä olet jaksanut väkertää, ja todellakin: överi on parempi. Ihanan ja herkullisen näköistä!

Valkoinen tähdikki

Huisin ihanat tarjoilut, tytöllä kaunis nimi ja tuoreet vanhemmatkin oikein upean näköisinä! Eivätköhän nämä tunnelmakuvat välitä ihan riittävästi jo fiilistä meille blogilukijoille. Ja muuten tiedän NIIN tuon paniikkikiireen, kun on päättänyt leipoa ja laittaa tarjottavat itse... (ja varmasti taas seuraavien kekkereiden kohdalla mulla käy sama juttu... niin se vaan menee...)

Heidi

Olet ihan uskomattoman reipas. Multa jäisi seitsemältä silmät kiinni, jos se vain olisi mahdollista. Kauniin nimen annoitte tytölle!

No terve! Noilla tarjoiluilla olisit voinut avata oman kahvilan! :D Seuraavana ravintolapäivänä sitten uusiksi koko ruljanssi. Lupaan tulla asiakkaaksi. ;)

Titu

Voi miten söpöt tarjoiltavat ja kauniit astiatkin! :) Kiva myös tuo ristiäisvaate, ei aina tarvitse olla pelkkää valkoista :)

Vierailija

Perusmarttyyriäitiläppää...kun kaikki pitää tehdä itse...neljä täytekakkua, sata donitsia ja useita kymmeniä muffinseja...toivottavasti Anni oli tyytyväinen... :)

toinen Hilla

:Dd Marttyyrin mallia joudut kyllä mun mielestä hakemaan vähän kauempaa. Marttyyri olis valittanu miljoona kertaa kun kaikki pittää tehä _aina_ yksin ja kukaan ei _ikinä_ auta. Ja sitäpaitsi samalla pitäis korjata autokin ku kukaan ei kumminkaan tee sitäkään. Ja silti ei keltään voi pyytää apua. Se on jo marttyyrimaisempaa.

Mun mielestä ens kerralla ku kommentoit ja kehtaat ihan ikioman nimen laittaa allekirjotukseksi, ni kommentti saattas olla jopa ihan asiallinenki.

Niinalle vielä: Ihan upeet koristukset ja supersöpö kattaus!! Onnea myös Annille kauniista nimestä♡ Rispektit reippaudesta ja jos yhtään jaksat, niin olis kiva saaha myös muffinssikuorrutteen resepti :) Vai oliko seki samaa kreemiä mitä kakussa?

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

en nyt ihan marttyyrikruunua tästä casesta huoli, lähinnä hullunpaperit kun luulin että pikku juttu, parit kakut, ei siihen kauaa mene. Eipä.

Hilla, muffarien päällä on tuorejuustokuorrutus eli 100g hieman pehmennyttä voita, 200g philadelphiatuorejuustoa ja 1 paketti tomusokeria (+tippa väriainetta), ne vain sekaisin ja pursottimeen, tulee ihan älyttömän hyvää :)

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Siis härregyyd mitä sä olet saanut aikaan! :D Taidat olla superihminen että vauvan kanssa pystyit tuohon :D Wou!

atomi

Voi ihme että sä olet TAI-TA-VA!!! Mielettömän upeat tarjoilut, et kyllä olisi mistään saanut noin kauniita kakkusia:) ja Anni on tosi kiva nimi!

Atu

Olet kyllä aikamoinen tehotyttö, kun suoriudut moisesta urakasta, hienoa, nostan hattua. Itse ostan aina kaiken valmiina näihin pakollisiin juhliin, on edes joku helpotus. Olisi ihana kyllä jos osaisi kaiken itse tehdä ja olisi energiaa siis, siitähän se paljon on kiinni.

möttis

Mulle tuli hiki pelkästä ajatuksesta, että pitäis itse leipoa tuollainen määrä kaikkea :D Nimim. ulkoistin juuri 5-vuotiaan kaverisynttärit kakkua myöden.

Onnittelut pienelle tytölle kauniista nimestä!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013