Miniloma Helsingissä on päättymäisillään, naputtelen täältä junasta kuulumisia En avannut konetta koko viikonloppuna, heittäydyin totaalisesti vapaalle ja kivaa oli :) Perjantaina matka alkoi ylläri ylläri, junasta. Kuuliainen derby-tyttö tankkasi koko matkan uusia sääntöjä, hirrrrveellä innolla (kuten naamasta näkyy). Kukapa ei rakastaisi miljoonaa sivua englanninkielistä kapulatekstiä, mikä pitäisi vielä sisäistääkin.

Stocka on viimeinen tajunnut heivata turhat makaronit take away -salaateista, jee! Eväiden kanssa on vaan niin paljon kivempi matkustaa. Jostain syystä rakastan myös junien tarjoilukärryjen kahvia, matkakahvi on hyvä kahvi.Odotteen tässä parhaillaan ravintolakärryn saapumista, nams.

Valitsin koipiini Minna Parikan ratsastussaappaat, mikä oli semisti virhe. Meinasin olla perssiilläni jo Tampereen päässä noin 10 kertaa. Luojan kiitos Helsingin keskusta oli lumeton, olisin muuten kipsattavana aivan varmasti. Noiden saappaiden kanta on ihan jäätävän liukas, ja jos haluan säilyä hengissä jatkossa, suutarin on pakko keksiä siihen kantalappuun jotain...

Perjantai-ilta vietettiin ihan vaan laatuaikaa Mian kanssa sohvalla, pinkkiä skumppaa lasissa ja Mamma Mia -leffa pyörimässä. Vuoden kuulumisten vaihdossa saa puhuttua kätevästi äänensä käheäksi jo yhden illan aikana. Sukellusta harrastava ystäväni on viettänyt siis edellisen vuoden maailman upeimmissa sukelluskohteissa sukelluskouluttajana ja lomalla, vuorotteluvapaalla. Must say että houkuttaisi itseänikin. Ei tosin sukeltaminen (vettä, hui!), mutta noin muuten.

Lauantaina aamulla meillä olikin sitten vinkeää ohjelmaa. Olin toivonut etukäteen että tehdään jotain liikunnallista (jep minä ehdotin, olen seonnut lopullisesti) ja jotain sellaista mitä en ole ennen kokenut. Ja morjens mihin mut laitettiin, kiipimään hillittömiä seiniä katonrajaan!

Minä en ole varsinaisesti korkeanpaikankammoinen, mutta tuolla kiipeilykeskuksessa ei ollut pyörtyminen kaukana ennen ensimmäistä nousua. Ja pääsin kattoon asti, wuuhuu! Tässä kuvassa tulossa jo alaspäin.

Mia varmisti ja työkaverimme tarkisti vierestä että kasisolmut menee oikein.

Jos teillä sattuu olemaan kiipeilyä harrastavia ystäviä, tunkekaa ehdottomasti mukaan jollekin keikalle, se on ihan mahtavaa. Kamalaa ja mahtavaa samaan aikaan. Ja seuraavana päivänä tuntuu siltä kuin olisi jännetuppitulehdus eh.. käsillähän ei saisi kiipeillä, mutta kummasti sitä vaan takertuu kaikilla näppivoimillaan seinäpalikoihin ettei vaan tipu.

Kiipeilyn jälkeen paineltiin kaupungille alennusmyyneille ja jotain saattoi löytyäkin ^^

Tässä vielä päivän nasua. Rakastan noita Black Milkin leggareita ja tuota Sheinsiden armeijatakkia, ne ovat niin ihanat yhdessä. Ja violetti uusi pipa on joululahja isäni avovaimon neulontatehtaasta. Täydellinen violetti. Onnea on neulovat tyypit lähipiirissä.

Loppuilta kuluikin sitten tyttöbileissä singstarin ja kuplivan kera, enkä muistanut käyttää kameraa enää ollenkaan. Perus.

Nainen kaipaa välillä elämäänsä näitä ihania irtiottoviikonloppuja, nyt taas jaksaa keskittyä seuraavat viikonloput urheiluun. Roller derbyn SM-liiga alkaa ihan kohta ja minua hirvittää niin että puolet ajasta tekisi mieli paeta ulkomaille ja toisaalta taas se on niin mahtavaa että ei voi käsittää. Olen SM-tason pelajaaja heh... fun fun fun :D

Kommentit (9)

Onpas huipun kuuloinen viikonloppu sinulle. On kivaa keksiä jotakin poikkeavaa tekemistä vapaapäiville... tuo seinäkiipeily on kyllä mukavaa. Kävin viimeksi varmaan neljä vuotta sitten seinäkiipeilemässä... pitänyt sen jälkeenkin muutaman kerran mennä mutta ei ole oikein uskaltanut jotenkin :D Ehkä tämän postauksen innoittamana voisi innostua taas...

~ http://tartu-hetkeen.blogspot.fi/ ~

Maria

Kengät näytille! Noi leggarit on kyllä aika makeet. :D Mikä koko sulla mahtaa olla, kun tuota pituutta riittää?

Mymmeli

Kuljen joka päivä Parikan liikkeen ohi ja ei herranjestas kuinka vaikeaa on hillitä itsensä nyt alennusmyyntien aikaan. Postausta uusista kengistä, vaadin minä!

Nuo legginsit on ihastuttavat! Olen kaivannut jalkaani jotakin mustia skinnyfarkkuja ravakkaampaa jo pitkaan. Ihanaa viikonalkua! XO

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, yksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2016
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012