Tytöttely ei ole hyvästä, mutta tädittely se vasta kamalaa on, sanotaan.

Viime viikolla huolestunut vaari kirjoitti lukijanpalstakirjoituksen, jossa hän erehtyi käyttämään täti-sanaa puhuessaan ammattikasvattajista, päivähoidon eli varhaiskasvatuksen työntekijöistä. Puhumattakaan siitä että kirjoitus sisälsi asiavirheitä. Hui! Osa työkavereistani närkästyi oikein kunnolla. Minä en. 

Minusta on laiskaa juuttua yhteen sanaan ja samalla ohittaa koko kirjoituksen pointti. Sitä paitsi täti on ihan hyvä sana - varsinkin setään verrattuna. Mutta ei sekään niin vakava juttu ole, jos itse tietää, mitä on ja miltä näyttää.

Joitakin vuosia sitten olin cittarissa menossa punnitsemaan hedelmiä. Väistin pikkupoikaa, joka malttamattomana tahtoi päästä painamaan vaakanappulaa. Kuulin takaani ääneen: anna sedän mennä ensin. Minua nauratti aivan mahdottomasti. Lenkkivaatteissani, lippis syvällä päässä, näytin varmasti enemmän ukkelilta kuin tädiltä tai varsinkaan naiselta. Setälausahduksen suustaan päästänyt äiti-ihminen nolostui kovasti ja pyyteli vuolaasti anteeksi. Minua koko juttu huvittaa edelleen. Mutta eilen ihmetytti. Suuttumaan en ruvennut, mutta lähellä oli.

Tavallaan ymmärrän, että työpaikoillaan naiset eivät halua kuulla olevansa päiväkodin tätejä. Opettaja olisi parempi, mutta varhaiskasvattaja on kyllä aivan mahdoton sana. Pitkä ja hankala jo ilman muita liitteitä. Kun sekaan pistetään vielä erityistä ja konsultoivaa ja resurssia, tavikselta menee kieli solmuun.

Olin Italiassa luennoimassa paikallisille ammattikasvattajille ja liikunnanohjaajille otsikolla: Esiopetusta liikunnan keinoin (jo viitisentoista vuotta sitten). Jaoin kuulijoille kielenkääntäjän italiaksi kääntämän tekstin, jossa kuvattiin suomalaista päivähoitojärjestelmää. Hetken päästä ihmiset nauroivat, rypistivät kulmiaan ja huitoivat minua luokseen.

Käännökseen oli livahtanut virhe ja tekstissä luki: Suomessa alle kouluikäisten lasten opetuksesta ja kasvatuksesta vastaavat koulutetut puutarhurit. Hups! Jopa täti olisi ollut kuvaavampi ilmaisu. Paitsi jos tahdomme ajatella, että sitähän me tädit ja varhaiskasvattajat teemme: autamme taimia alkuun. Koulia -sanaa en uskalla tässä käyttää, sillä minussa ei ole minkäänlaista puutarhurin vikaa, enkä luota tulkintaani synonyymisanaston selityksestä.

Jos tädittelyn tarkoitus on pahantahtoinen ja vähättelevä, sen kuulee yleensä äänensävystä tai tajuaa asiayhteydestä. Siitä voi ottaa nokkiinsa tai sitten ei. Koko täti -sana menee minun ajatuksissani kategoriaan tilannetaju-, itsetunto- tai huumorintajukysymys.

Mutta siitä eilisestä - nousin vesijuoksualtaasta ja jouduin kuulemaan, kuinka eräs uimapukuun pukeutunut henkilö (näytti äidiltä, mutta enhän minä voi tietää) opasti parivuotiasta lasta: anna naisen mennä ensin. Pah! Se kuulosti pelkästään kankealta ja teennäiseltä. Siinä tilanteessa ajattelin, että olen mieluummin täti kuin nainen. Ei tullut mieleenikään ryhtyä hihkumaan: Wuhuu! Uikkari päällä näytän edelleen naiselta.

Mitä kumman ongelmaa siinä on jos sanoo yli viisikymppistä, pipopäässä vesijuoksevaa, tätiä tädiksi? Ainakaan minun arvoni tai itsekunnioitukseni ei siitä laske. Jos lapsi tai hänen kanssaan kulkeva aikuinen puhuttelee minua tädiksi - se on ihan okei. Ja jos joku vielä joskus erehtyy tytöttelemään, otan sen ilolla vastaan. Eihän tämä elämä nyt niin vakavaa ole... Paitsi, että kukkahattutäti on ehkä ihan eri juttu. Vai onko?

Ehkä paras nimitys minunlaisilleni olisi Martta-täti. Anarkistimarttatäti. 

Kommentit (15)

Vierailija

Hei vaan täti vai varhaiskasvatuksen asiantuntija?

Täti ei ole ammattinimike.Meni vuosia kun esim. Päiväkerhotädeistä tuli lastenohjaajia, perhekerhotädeistä perhekerhonohjaajia. Päiväkodeissa lapsia hoitavista ja opettavista tädeistä tuli vihdoin lähihoitajia, lastentarhanopettajia,erityislastentarhanopettajia,esiopettajien,ryhmäavustajia,päiväkodinjohtajia.Ammattinimikkeeseen yhdistyy koulutus,vastuutehtävä ja palkkaus, toisin kun tätiin.Jopa perhepäivähoitajat eivät ole tätejä, vaan hekin ovat varhaiskasvattajia.
Täti ei ole kovin arvostettava ammattinimike, ei kasvatuskeskusteluissa, ei ammattijärjestöissä.Täti kuuluu yleiseen puhekieleen.Missään muussa ammattiryhmässä ei käytetä TYÖNTEKIJÄSTÄ nimitystä täti.Päikyn täti.Olisiko opettajakin, rehtori,psykologi, kuraattori,terveydenhoitaja,myyjä,bussinkuljettaja,kampaaja,farmaseutti mielummin vain täti?
Elämme pian 2020 luvulla ja olisi toivottavaa että varhaiskasvattajista käytettäisiin kunnioittavampaa nimitystä kuin täti,päikyn täti.Ja vähintäänkin myös esimiesten ja asiantuntijoiden keskuudessa.

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos kommentistasi 'Vierailija'. Minua saa kaupassa ja uima-altaalla sanoa tädiksi. Sanaan liittyy lempeyttä ja turvallisuutta. Näin luulen täti-sanaa käyttävien vanhempienkin ajattelevan. Silloin, kun itse työskentelin lapsiryhmässä, sanoin vanhemmille, että toivon itseäni kutsuttavan omalla nimelläni tai opettajaksi. Kukaan ei väittänyt vastaan. Varhaiskasvattaja -sanan suhteen pointtini on se, että ei ole muissa ammateissa toimivien vika, jos he menevät hämilleen meidän ammattinimikkeittemme kanssa. Ja olen myös sitä mieltä, että ammattiemme arvostus muiden silmissä ei nouse sillä, että tuhistaan täti -sanasta, eikä esimerkiksi suhtauduta kirjoituksessa mainitun 'huolestuneen vaarin' mielipiteeseen asiallisesti. Onneksi Helsingin varhaiskasvatusjohtaja vastasi mielipidekirjoitukseen napakasti asiavirheet korjaten.

ei mielellään täti

Itse olen työskennellyt myyjänä jo 18-vuotiaasta saakka,(Ikää nyt jo neljäkymmentä että täti-iässä ollaan) ja siitä asti olen kuullut olevani täti. Vanhemmat tädittelevät minua jopa teini-ikäisille lapsilleen. Itse en voi sietää tädittelyä vaan haluaisin paljon mieluummin tulla kutsutuksi myyjäksi, neiti tai rouvakin käy jos ei nimikyltistä ja esittelystä huolimatta kehtaa etunimeäni käyttää.
Itse koin lapsena hämmentäväksi että kaikki olivat tätejä ja setiä, oli ne sukulaiset ja joka bussikuski ja kaupan myyjä. Muista olleeni hämilläni asiasta että ketkä ovat sukulaisia ja perhettä ja ketkä eivät.
En voi vain ymmärtää miksei lapsillekin voisi puhua ammateista oikeilla nimikkeillä.

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos tästä "ei milellään täti". Omassa ammattiin liittyvässä porukassani, päivähoidossa eli varhaiskasvatuksessa, ollaan siinä uskossa, että missään muussa ammatissa ei joudu kuulemaan tädittelyä. Nytpä tiedän kertoa, että kyse ei tosiankaan ole vain lasten kanssa toimivien asiasta vaan laajemmallekin vakiintuneesta tavasta. Tunnustan, että en ole koskaan ajatellut tätä asiaa myyjien näkökulmasta. Siksi kiitos, että kommentoit. 

Mirri

Toisaalta liiallinen ammattinimikkeiden käytöllä voidaan esim.päiväkodin tiimissä korostaa eri ihmisten ammattiasemaa tai arvoastetta, mikä on ihan turhaa ja kylvää huonoa ilmapiiriä. Etunimillä puhuttelu työssä on ok. Mutta juuri kuvailemissasi tilanteissa täti-nimitys on minustakin ok, vaikka alle 50 olenkin. Ja toki tuo täti-termi sopii eniten pienille lapsille puhuttaessa. 

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos kommentistasi'Mirri'. Juuri näin ajattelen. Varhaiskasvatuksessa on niin monia ammattinimikkeitä ja koulutustaustoja, että taviksen on aikamahdoton kaikkia tirtää ja muistaa. Nimet kyllä pitää opetella😃

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Aivan mahtavaa. Postasin tämän kirjoituksen varhaiskasvattajien omalle sivustolle ja se on poikinut niin paljon kommentteja, että olen luvannut jatkaa aiheesta viikon tai parin päästä. Suorastaan mainiota, miten eri tavalla sama kirjoitus synnyttää erilaista keskustelua riippuen siitä, onko lukijana varhaiskasvatuksen ammattilaiset tai vaikka Martta-järjestöön kuuluvat ihmiset. Vaikka välillä olen joutunut töitteni takia pitämään pidempiä taukoja kuin tahtoisin, taas innostuin. On vaan niin hienoa kuulla täysin yllättäviä tulkintoja eri ihmisiltä.

Pings

Joskus lukion jälkeen työskentelin pari vuotta ärrällä myyjänä, eli olin ärrän täti. Itse kutsuin itseäni näin, ja myös moni muu, enkä edes ymmärtänyt loukkaantua asiasta :D Minusta täti ja setä ovat hyviä yleisnimiä, kun puhitaan vieraista aikuisita lapsille. Päiväkodissa toki voi olla hoitajia tms, tai lapsille puhutella etunimellä, mutta en usko kaikkien vanhempien tietävän jokaisen henkilön koulutustaustaa ja titteliä, saatika että sillä olisi mitään merkitysyä lapsille. Sitten on toki eri asia, jos ammattilaisten kesken keskustellaan asioista.

Tämä ajatus heräsi ensimmäisen kommentoijan sanoista, ettei muissa ammateissa käytetä täti nimitystä - kyllä käytetään :D Etenkin asiakaspalvelualoilla (myyjät, tarjoilijat, hotellien respat yms)

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kitos kommentietasi "Pings". Minä bloggaan näitä juttuja kirjoittamisen ilosta ja tästä kesksutelun nautinnnosta. Ilman tätä kirjoitusta ja sinunkin kommenttiasi olisin paljon titetämättömämpi. Ammattiroolit ovat niin eriytyneitä, että ei juurikaan tule ajateltua muiden näkökulmasta. Oman kirjoituksenikin kirjoitin vain oman "tätiyteni takaa". Nyt ymmärrän, että naisella, joka sanoo lapselleen "anna naisen mennä ensin", on syynsä siihen. Ehkä hän itse ei pidä tädittelystä ja haluaa siksi olla kohtelias. Meitä on  niin moneksi:)

Unna K.

Minusta tuo tädittely osoittaa vanhempien typeryyttä. Lapset ovat älykkäitä ja asioita ajattelevia ihmisiä pienestä asti ja oppivat kyllä ymmärtämään erilaisia ammattinimikkeitä kuin ilmaisuja kuten nainen, tyttö, myyjä jne.

Ensimmäistä kertaa kuulin itseäni kutsuttavan tädiksi 15-vuotiaana kilpauimarina uimahallissa, kun vedin ilman vaatteita uimalakkia päähän. Katsoin ihmeissäni pientä lasta ja tämän äitiä, joka ilmeisesti kutsui kaikkia murrosiän ylittäneitä naispuolisia ihmisiä "tädeiksi" lapselleen.

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos "Unna K". Koska olemme niin erilaisia, "turvallisinta" lienee olisi "anna hänen mennä ensin". Mietin, että olisiko ollut ok, jos sinua olisi tuossa tilanteessa kutsuttu tytöksi?Ammattinimikkeitten osalta ajattelen samoin kuin sinä: lapset oppivat uskomattoman paljon sanoja lyhyessä ajassa, jos lapsille puhutaan ja heidän kanssaan kesksutellaan. 

Kalisa

Täällä yksi lasten sairaanhoitaja joka saa tädittelyä ihan viikottain, korjaan yleensä, että nimellä saa kutsua...

Tädittely todella vie jollain tavalla arvon ammattinimikkeeltä, mutta silti koen siitä loukkaantumisen lähinnä saivarteluksi.
Omille lapsille puhuin päiväkodin aikuisista, koska heidän näkökannastaan on melko yhdentekevää, että yhdellä on korkeampi koulutus kuin muilla...mutta koulussa sen sijaan on opettajat ja koulunkäyntiavustajat jne. ja se on lapsillekin selkeää kun heillä jokaisella on omanlaisensa rooli.

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos "Kalisa". Taisit osua asian ytimeen: jos ei työssään pidä tädiksi kutsumisesta, sen voi sanoa ystävällisesti ääneen. Ja tosiaan lapsilel ei ole merkitystä sillä, minkälainen koulutustausta henkilökunnalla on, mutta ammattikasvattajille itselleen sillä tuntuu olevan iso merkitys. Ei tietenkään kaikille, mutta joillekin. 

Täti

Itseäni, nyt 51 v., ei ole nyt eikä aikaisemminkaan häirinnyt missään yhteydessä tädittely. Minusta se on lempeä yleisnimi opettaa pienelle lapselle, kun puhutaan aikuisesta naisesta. Näin oli myös omassa lapsuudessani. Se ei ollut alentavaa vaan arvostavaa käytöstä. Olen kuullut myös tytöttelyä aikuisilta, koska olen vieläkin hoikka ja siro, ja varsinkin esim. uimahallissa, jos henkilöllä ei ole silmälaseja, niin tytöstä menen :)

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos kommentistasi "Täti". Tuota minä myös mietin, että missäköhän vaiheessa täti -sanan merkitys on muuttunut arvostavasta ja lempeästä jotenkin arveluttavaksi. Erään palautteen mukaan täti tarkoittaa "vanhempaa, usein sovinnaisesti käyttäytyvää naista". Siitäkö tässä on kysymys, että osa meistä ei tahdo sovinnaisen ihmisen roolia?

Seuraa 

Elina Pulli kirjoittaa kuumien aaltojen lämmittämästä elämästä, naisena ja äitinä olemisesta, tyhjästä pesästä ja siitä, ettei rintasyöpäkokemuksensa jälkeen suostu pelkäämään enää mitään. Ei edes haikeutta kaikuvia huoneita, eikä varsinkaan epäonnistumisia. Joskus Pulina Ellille saattaa tulla pakottava tarve kirjoittaa myös pienistä lapsista ja liikkumisesta.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat