Keski-ikää ei voi paeta. En tiedä onko syytäkään, koska siinä on paljon hyvää. Useasti saa lehdistä lukea tai kuulla ympärillään, kuinka ihanaa on olla keski-ikäinen nainen. Mutta entäs se nurja puoli.

Keski-ikäinen, pitkään parisuhteessa ollut henkilö miettii, että onkohan se puoliso sittenkään se oikea. Lapset ovat lentäneet pesästä, ja huomataan, ettei olekaan mitään yhteistä. Mietitään, että olisipa hienoa olla yksin, koska vuosien yhdessäolon jälkeen toisen jalan asentokin ärsyttää. Toisaalla pitkään yksin ollut keski-ikäinen sinkku miettii, että olisipa joku jonka kanssa viettää aikaa yhdessä. Samalla samainen sinkku on jo kokenut muutamia suhteita, eikä ole innostunut kuitenkaan enää yrittämään uudelleen. Vähemmästäkin puskee kriisi päälle.

Keski-iässä huomaat juttelevasi enemmän ja enemmän kaiken maailman vaivoista. Lääkärit pudottavat hienosti maan pinnalle, jos kuvittelet olevasi nuori. Gynekologi muistuttaa, kuinka se hormonitoiminta nyt vaan laskee. Koko ajan on kuuma, posket hehkuu punaisena. Puhumattakaan kaiken maailman vaihdevuosista, virtsankarkailusta ja limakalvojen kuivumisesta.

Entäs sitten se vartalon muutos. Ennen niin kimmoisa nahka alkaa roikkua joka puolelta. Rintaliivien kuppikokokin kasvaa vain sen takia, että ne nahkat täytyy saada tungettua johonkin, kudoksesta ei ole enää tietoakaan. Hiuksiin pukkaa harmaata, hyvänä jatkumona kasvoihin tulleisiin ryppyihin. Jos väreillä tai meikillä jotain saakin peitettyä, kaula ja kasvot kyllä paljastavat totuuden. 

Ole tässä nyt sellainen ihana, seksikäs keski-ikäinen nainen.

Plääh ;)!

SK

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kahden teinin yksinhuoltaja. Oman äitini sanoja lainatakseni: "Sarin elämästä tulee väkisinkin mieleen sana tuulitunneli." Paljon on sattunut ja tapahtunut, hyvässä ja pahassa. 

Kirjoittelen elävästä elämästä, ilman punaista lankaa, asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

 

Blogiarkisto

Kategoriat