Olin eilen kummilapseni syntymäpäiväjuhlissa. Tarjolla oli ihania itseleivottuja juttuja: pitsaa, suolaista piirakkaa, kakkuja jne. Itse en ole leipojatyyppiä. Taitoa olisi, vaan ei kärsivällisyyttä seurata ohjeita tarkkaan. Muutaman kerran vuodessa innostun leipomaan pullaa tai tekemään juustokakun. Pitsaa tulee toki tehtyä useamminkin. En myöskään seuraa ruokaohjelmia tai -blogeja, Keittiöjutut vaan eivät ole minun juttuni. Toki lapset saa pääasiassa kotiruokaa, mutta joskus mennään puolivalmisteita hyväksi käyttäen.

Tänään kahvittelimme poikani syntymäpäiviä, jotka ovat ensi viikolla. No mitäs tekee Sari tarjottavien suhteen. Luojan kiitos pakasteille ja kakkupohjille, joita löytää kaupoista. Karjalanpiirakat löysin pakastealtaasta, hienosta pahvilaatikosta. Kyljessä luki voimakassuolainen. Hitsi niistä tuli hyviä, kun vähän liotteli maito-voiseoksessa. Osaisin kyllä itsekin piirakat tehdä, kiitos karjalaisen äitini oppien. Mutta kun ne ovat niin työläitä. Uuni näillä keleillä tuntitolkulla päällä, kiitos ei. Ja muuten, äitikin tykkäsi niistä, vaikka hän on oikea piirakkakone!

Kakkupohjat olen ostanut valmiina jo vuosikaudet. En saa niitä onnistumaan omassa uunissa. Ja jos saankin, se halkaisuhomma... aina vinossa tai kenossa. Tällä kertaa poimin hyllystä suklaakakkuun pohjan. Väliin laitoin suklaamoussea höystettynä tuorejuustolla. Moussekin oli ihan pussikamaa, johon vain lisättiin maito. Päälle suklaakuorrute. Ei muuten ollut liian makeaa. Veljentytärkin kehui kakun olleen yksi parhaista tänä kesänä! Päällä koristeena kuvan mukaisesti pihlajanmarjoja.

Sitten poimin hyllystä suolakeksit sekä kolmea erilaista juustoa. Makeita keksejä tietenkin ostin myös. Niitä kävin ostamassa kaksi kertaa, koska heitin ensimmäisen paketin lattialle. En siis kiukuspäissäni heittänyt, vaan pelkkää kömpelyyttäni. Mietinkin, että ensi kerralla ostan varapaketin, sellainsen kömpelyysvarapaketin. 

Kaikki maistui siis hyvälle, vaikka en työtunteja siihen käyttänytkään paria tuntia enempää. Nostan teille tosileipojille hattua kärsivällisyydestänne. Mutta mielestäni ei ole syntikään oikoa, eihän?

Tämä olikin sitten ensimmäinen ruoka-aiheinen kirjoitukseni, ja toistaiseksi viimeinen :).

SK

 

Kommentit (3)

patakinnas keskellä kämmentä

Nyt kuule tarvitaan lisää vinkkejä puolivalmisteista: Siis miten oikein freesaat ne karjalanpiirakat? Voitelet maidon ja voisulan seoksella? Ennen vai jälkeen paiston? 

Sari Kristiina
Liittynyt30.8.2015

Nyt tulee vastaus tosi myöhään. Kommenttisi on jäänyt jotenkin huomaamatta! Maidon ja voisulan seoksella voitelen. Sitten laitan ne jollekin lautaselle voipaperin ja pyyhkeen alle pehmenemään. 

Seuraa 

Kahden teinin yksinhuoltaja. Oman äitini sanoja lainatakseni: "Sarin elämästä tulee väkisinkin mieleen sana tuulitunneli." Paljon on sattunut ja tapahtunut, hyvässä ja pahassa. 

Kirjoittelen elävästä elämästä, ilman punaista lankaa, asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

 

Blogiarkisto

Kategoriat