Oon ollut tänään kuoleman väsynyt. Sen kaasoriidan takia tuli taas tutkiskeltua itseäni ja huomaan, että riitatilanteet saa mut ihan rikki, niin henkisesti kuin fyysisesti. Se tilanne on onneksi nyt ohi. 

Mä oon semmoinen ihminen, että yritän mahdollisimman pitkään selvitä vaikeista tilanteista asiallisesti. Jos mä huomaan, että joku tahallaan provosoi, pyrin pitämään itseni kurissa. Täydellinen en siinä tosin ole ja osaan muka kohteliaasti piikitellä takasin. Mut sit kun se mun kuppi menee nurin, niin se todella menee nurin ja annan tulla hyvin suoraan ja kaunistelematta mitä mieltä olen. Tämä yli kiehuminen ei kuitenkaan kestä kovin kauaa, vaan rauhoituttuani haluan aina puhua asiat halki ja tehdä sovinnon. Ja tässäkin tapauksessa tarjosin sovinnon kättä kun omat fiilikseni oli tasaantuneet. Onneksi siihen tartuttiin ja nyt se hirvittävä krapulan ja sydänkohtauksen kaltainen stressi alkaa helpottaa, ainoa vaan että tilalle astuu tämä hirvittävä väsymys ja uupumus. No, jospa sekin menisi ajan kanssa ohi ja kaikki palaisi normaaliksi.

Näiden havaintojen lisäksi tein itsestäni yleiskattavan analyysin. Se menee kutakuinkin näin: olen empaattinen ja ystävällinen. Olen avulias, mikä joskus koetaan tuputtamisena. Haluan miellyttää ja saada ihmiset ympärilläni hyvälle mielelle. Kannan helposti muiden murheita sisälläni jonka seurauksena väsyn. Olen huono valehtelemaan ja poden usein huonoa omaatuntoa ihan kaikesta. Toisinaan pelkään lähteä mukavuusalueeltani ja siitä johtuen harmittelen etten saa tehdyksi asioita joista haaveilen. Olen myös ihan hauska, vaikka huumorintajuani ei joskus ymmärretä. Mietin liikaa mitä sanon (mietin ylipäätään liikaa) ja mitä muut minusta ajattelevat. Haluaisin että kaikki pitäis musta ja menen ihan hajalle jos joku ei pidä. Selitän ja perustelen itseäni usein turhan paljon, koska koen että mut ymmärretään väärin ja mulla on ylikorostunut tarve tulla ymmärretyksi. Itsetuntoni on jo parempaan päin, mutta se voisi olla vielä tuhat kertaa korkeammalla. Olen hyvin visuaalinen, pidän siisteydestä ja järjestyksestä. Tulen mielestäni hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeen, mutta ylimielisyyttä, itsekehua ja toisten vähättelyä en voi sietää. En myöskään siedä yhtään jos joku pitää mua tyhmänä tai säälii. Olen tosi huono matikassa ja maantiedossa, tunneasiat on se mun juttu. Olen herkkä, enkä osaa pitää sitä hyvänä ominaisuutena, koska olen koko ikäni kuullut siitä vain negatiivisia kommentteja, kuten "älä oo tommonen herkkis". Myös järjestelmällisyydestäni on vittuiltu kohta 15 vuotta ja vasta äskettäin olen tajunnut, että se ei olekaan negatiivinen piirre minussa, vaan ihan hyvä juttu. Olen liian kiltti, mutta myös suorasanainen, enkä osaa peitellä tunteitani. Taidan olla erityisherkkä. Samastun helposti ja itken kun katson surullisia elokuvia. Pidän suunnittelusta ja asioiden paremmaksi tekemisestä. Oon aina ajatellut, että mussa on kaksi tosi erilaista puolta jotka taistelee keskenään. Ristiriitainen.

Semmoinen tyyppi olen minä. 

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ero takana, elämä edessä? Rämpimistä toipumisen tien viereisessä ojassa. Nyt kun osais vaan kääntyä risteyksissä oikeaan suuntaan..

Teemat

Blogiarkisto

2016

Kategoriat