L tuli taas yhdeksi yöksi tänne ja lähti eilen myöhään illalla. Olis ollut kiva pitää se täällä taas pidempääkin, mutta toisaalta on ihanaa olla välillä ihan yksinkin. Vaikka vähän surettaa tää meidän välimatka niin toisaalta on ihan hyväkin että on aikaa olla omissakin oloissaan, nyt kun siihen on vihdoin tottunut.

Nyt kun se hulluin ihastumisen vaihe on vähän laantunut on alkanut mieleen hiipimään kaikkia huolen aiheita. Entä jos ehdin ilakoida liian aikaisin ja tässä tulee vielä isojakin ongelmia esim. L:n exän toimesta? Tai entä jos mun tai L:n tunteet toisiamme kohtaan ei olekaan niin voimakkaita mitä ensin luultiin? Tai L haluaakin olla yksin ja viettää ensin sinkkuelämää ennenkuin voi uudestaan sitoutua?

Sekin tuntuu oudolta, että välillä tuntuu kuin olisin edelleen P:n kanssa. Kun pussailen L:n kanssa, laitan silmät kii, ja tunnen sen parran sängen, tulee olo kuin P olisi siinä. Ehkä se on vaan sitä kun ensimmäistä kertaa P:n jälkeen on niin luonnollista olla noin jonkun muun kanssa. Miltähän tuntuisi nähdä P nyt? Tulisiko sitä edelleen ikävä? On se kuitenkin ollut mulle niin tärkeä ja rakas..

"Häntä rakastin paljon, sua rakastan joskus enemmän, mutta ole mulle vähän aikaa hän.." - Juice

Pitää varmaan nyt vaan mennä päivä kerrallaan ja katsoa mitä eteen tulee. Haluan olla kohtelias sitä L:n exää kohtaan niin sovittiin, että meen käymään siellä vasta kun se ex on hakenut tavaransa pois. Jännä miten paljon tässä miettii senkin tunteita.. Kai mä toisaalta samastun sen fiiliksiin. Se olis halunnut vielä olla L:n kanssa, mutta sillekin jäi L:n tunteet vajaiksi, ihan niinkuin P:n tunteet mulle. Käyköhän mullekin sit noin? Et jossain vaiheessa mäkin alan kokemaan et L:n tunteet ei oo mua kohtaan niin vahvoja kuin mun tunteet sitä kohtaan? Se on kyllä sanonut ettei oo tuntenut näin voimakkaasti ketään muuta kohtaan ennen mua.. Entä jos mun tunteet sitä kohtaan haalistuu? Jos en ollutkaan vielä valmis?

Tai sitten voisin vaan kerrankin nyt olla onnellinen ja nauttia siitä, et joku on niin hulluna minuun. Tuota ei kyllä varmaan ikinä pysty käsittämään :D Joku hulluna minuun. No, se tuntuu aika kivalta :)

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ero takana, elämä edessä? Rämpimistä toipumisen tien viereisessä ojassa. Nyt kun osais vaan kääntyä risteyksissä oikeaan suuntaan..

Teemat

Blogiarkisto

2016

Kategoriat