Olen diagnosoinut itselläni jatkuvan muutoksen syndrooman. Vajaa vuosi sitten halusin sellaista metallista romutyyliä, liki industrialtyyliä koko huusholliin. Luojan kiitos olen niin pihi että päädyin hommaamaan kaiken halvalla kirppareilta.

Vajaa kaksi viikkoa sitten: PUM! Suoraan otsalohkoon. Vain viikko siitä niin lamput oli myyty, Kilta-tuoli, vanha parturituoli, astioita, kimppuja ja kampsuja olen myynyt. Totesin että sellainen semiromanttinen mummolatyyli kuuluu meille. Ensin muutti seinäkello Hannes meille. Sitten kattokruunu varastosta keittiöön ja kynttilät paikoilleen. Nojatuoliin valkoiset päälliset. Sitten löytyi Jugend-tyylinen kirjahylly, se odottaa maalipintaa (toivottavasti tyyli ei ehdi muuttua), nyt sain varattua torista keittiöön astiavitriiniä. Olen ihan fiiliksissä. 

Osasyynä tähän pesäntekoviettiin lienee myös sillä että kilpirauhasen vierestä löytynyt patti osoittautui hyvälaatuiseksi kystaksi ja toistaiseksi on mieli rauhallinen. Vaikka olenkin ollut koko ajan sitä mieltä että asioilla on tapana järjestyä. Lempisanontani on että kyllä se luoja hulluistaan huolen pitää. Siihen luotan. 

Mutta paras kirppariostokseni löytyi viime perjantaina SPR Kontista. 8 € mankeli. Toimiva ja omilla jaloilla seisova. Sairastin seuraavan yön sitä mankelia ja lauantaina ko 9 oltiin miehen kanssa Kontissa ja mankeli on mun. Malli on leveämpi ja möinkin vanhan kapean mankelin työkaverille. Kyllä passaa. Tykkään. Mankeloiduille lakanoille heittäytyminen on luksusta. Elämä on.


Enter image caption
Enter image caption
 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tuuleen huudettu on keski-ikäisen ja -äkäisen naisen blogi. Meillä NonMaritetaan ja aina tehdään tilaa uusille astioille, kunhan vaan halvalla saadaan. Tervetuloa huutamaan tuuleen. 

Blogiarkisto

2017
Toukokuu
Huhtikuu