kodin kuvalehti

Olipas hauska yllätys, että voin lukea juttujasi myös verkosta!

Kiitos Erkki Lampén!

(Olen kirjoittanut viestini jo elokuussa, kun luin lehdestä, että lopetat kolumnistina.)

Suomen kielessä ei ole muuta sanaa kuin kiitos. Vaikka se juuri nyt tuntuu latteahkolle, se riittäköön.

Ihailen kykyäsi ihmetellä maailmaa, luontoa, lähimmäisiäsi ja itseäsi. Kolumnejasi lukiessani tuntemani hengenheimolaisuus on samaa luokkaa kuin muutaman suomalaisen rocklyyrikon kanssa kokemani.

Tunnen viluväreitä, kun olet teksteissä sanoittanut minunkin ajatuksiani. Sinä kirjoitat sen, jota olen ajatellut omassa mielessäni, mutten edes aina osannut itselleni tunnustaa niin ajattelevani.

Toivon, että muistan lukea blogiasi. Toivon enemmän. Toivoin, että kolumnisi tai edes osa niistä julkaistaisiin kokoelmana. Harvassa ovat he, jotka uskaltavat ja saavat tilaisuuden pohdiskella, kertoa näkökulmansa ja kyseenalaistaa - kenenkään keskeyttämättä.

Merja

(Muistin lukea tämän kerran juttusi -blogista!)

Pakko antaa palautetta, kun se on näin helpoksi tehty :) Aiemmin KK:stä luin ensimmäisenä aina kolumnisi suoruuttasi ja kirjoitustyyliäsi ihaillen; itseäsi ja sisimpääsi säästelemättä olet kirjoittanut julkisesti niin iloa kuin kipuakin tuottavista aiheista, pohtien kaikkien ihmisten perimmäisiä kysymyksiä, elämänläheisesti, ihmiseltä ihmiselle, kuitenkin asioihin selvästi perehtyneenä (kirjaviisaus/elämänkokemus) -rohkeasti ja seikkailuhenkisestikin. Olen iloinen, että kirjoitelmasi eivät loppuneet vaan jatkuvat täällä. Ja olen puolestasi myös iloinen, että sait mahdollisuuden erilaiseen talveen siellä Euroopan toisella laidalla! Vaihtelu virkistää ja matkailu avartaa :) Parasta, jos ja kun on myös aikaa ihastella ja ihmetellä maailman kauneutta. Tilaa omille ajatuksille. Löytää itsestään uusia puolia. Jne. jne. Ihanaa, että maa kantaa päällään myös tuollaisia miehiä; ajattelevia, herkkiä ja ilmeisen romanttisiakin. Menee varmaan vaan hyvä mies ja mahdollinen isä hukkaan, jos ei kukaan sua bongaa ;) Lämpimää ja aurinkoista arkea sinne -täällä pohjoisempana synkkäillään marraskuun hyisenkylmissä tuulissa ja pimeydessä! 

Myötäisiä mäkiä ja leppeitä tuulia. Matkapäiväkirjoista jo maistiaisia odotellen....