Kysy apua parisuhteen kriisiin Heli Vaaraselta KK:n netissä!

Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Riitelettekö rahankäytöstä? Mietitkö, pitäisikö erota? Onko seksi kadonnut suhteestanne?
Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen vastaa kysymyksiin parisuhteen kriiseistä KK:n keskustelussa torstaina 25.8. klo 9-11. Voit tehdä kysymyksesi halutessasi yhtä hyvin nimellä tai nimimerkillä.
Kysymyksesi voit kirjoittaa joko teemakeskustelun aikana tai jo nyt etukäteen tähän keskusteluun kommentoiden. Heli vastaa kysymyksiin torstaina klo 9-11 välillä netissä. Päivystysaikana torstaina Helin kanssa voi myös jutella reaaliaikaisesti.
Kaikkien kysymyksen jättäneiden ja keskusteluun osallistuvien kesken arvomme Juban uusimman Viivi ja Wagner -sarjakuvakirjan Sikamainen selfie.

Sivut

Kommentit (38)

Vierailija

Mieheni oli taannoin ihastunut toiseen naiseen, joten hän jätti minut. Noin kuukauden kuluttua, hän halusi kuitenkin minut takaisin. En tiedä, oliko se suurin virhe, kun palasimme yhteen, sillä en pysty luottamaan häneen. Onko mahdollista, että hän saattaa tuntea vielä jotain tätä toista kohtaan, jopa tavata, sillä jos otan hänen ihastuksensa puheeksi - tulee hänestä ärtynyt. Toki olen häneltä kysynyt, yrittänyt keskustella, jotta pääsisimme suhteesamme eteenpäin. Hän ei siis halua keskustella asiasta, ollenkaan. Miltä tämä kuulostaa, salaako hän mahdollisesti jotain, itse kun en tiedä, mitä ajatella. Suhteemme jynnää kuin umpikujassa - toinen haluaa selvittää asiat, toinen pakenee petostaan.

Vierailija

Kuinka introverttimies ja ekstroverttinainen voivat saada suhteensa toimimaan? Mies on muutoin kaikin puolin minulle sopiva, mutta minua on alkanut vaivata tämä ja olematon sosiaalinen elämä (meillä ei esim. ole yhtään ystäväpariskuntaa joiden kanssa kyläillä, matkustella yms. Joskus oikein itkettää kun kuulee muitten porukoitten reissuista ja illanvietoista...

Naimisissa 16v

Miten voimme edetä tilanteessa, jossa puoliso kärsii tietyin väliajoin ahdistuksesta ja kohdistaa ahdistuksen ja pahan olon purkamisen minuun käyttäytyen kylmästi, välinpitämättömästi ja rakkautensa kieltäen. Tätä kestää aina muutaman viikon ja kun lopulta saan puolison keskustelemaan tilanteesta, hän kertoo kärsivänsä omasta toiminnastaan myös itse, pahoittelee ja pyytää anteeksi. Tämä syö kuitenkin minulta sekä itseluottamusta että perusluottamusta parisuhteeseen. Viime vuosien aikana tilanteet ovat vain pahentuneet ja pitkittyneet. Olen ehdottanut monta kertaa parisuhdeterapiaa tai muuta ulkopuolista apua, mutta puoliso kieltäytyy sanoen ettei halua puhua vieraille ihmisille omista asioistaan tai sanoen että hänen asiat ei kuulu kenellekään ulkopuoliselle.

Eiok

Arvostelen miestäni usein asioista ja kerron miten hänen pitäisi asioita tehdä. Tiedän että se on väärin ja haluaisin tehdä toisin, mutta sanat vain tulevat suustani etenkin vihaisena. Millä keinoin oppisin toisen tavan toimia?

Vierailija

Muutimme toiselle paikkakunnalle aloittaaksemme ns alusta. Olemme olleet yhdessä 8 vuotta,meillä on 5 vuotias lapsi. Itselleni muutto on alkanut tuntua huonolta vaihtoehdolta koska en ole löytänyt töitä,ei ole muuta aikuista seuraa kun mieheni joja käy töissä. Tätämyöten on suhteessamme samat ongelmat kun ennen ns uutta alkua pienen eron jälkeen. En halua seksiä,kosketus ei tunnu hyvältä tietyillä alueilla. Olen käynyt terapeutilla,ei apua. Mitä vielä voisi yrittää?

Heli Vaaranen
Seuraa 
Liittynyt22.8.2016

Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli taannoin ihastunut toiseen naiseen, joten hän jätti minut. Noin kuukauden kuluttua, hän halusi kuitenkin minut takaisin. En tiedä, oliko se suurin virhe, kun palasimme yhteen, sillä en pysty luottamaan häneen. Onko mahdollista, että hän saattaa tuntea vielä jotain tätä toista kohtaan, jopa tavata, sillä jos otan hänen ihastuksensa puheeksi - tulee hänestä ärtynyt. Toki olen häneltä kysynyt, yrittänyt keskustella, jotta pääsisimme suhteesamme eteenpäin. Hän ei siis halua keskustella asiasta, ollenkaan. Miltä tämä kuulostaa, salaako hän mahdollisesti jotain, itse kun en tiedä, mitä ajatella. Suhteemme jynnää kuin umpikujassa - toinen haluaa selvittää asiat, toinen pakenee petostaan.

Hei! Ihminen ihastuu tai rakastuu tutkimusten mukaan useita kertoja elämässään. Jotkut näistä ihastumisista tai rakastumisista tapahtuvat liion aikana. Te olette tehneet valinnan, että päädytte takaisin yhteen. Onneksi olkoon siitä!  Olette siis toisillenne hyvin tärkeitä. Ihastus voi mennä ohi, mutta muut tuntet jäävät kaivertamaan.  Pettäjä tuntee omalla tavallaan suurta syyllisyyttä ja asian tuominen esiin tuo myös suuren syyllisyyden tunteen aina uudestaan esiin. Ihastukset eivät aina lopu nopeasti. Voi olla, että vaatii aikaa päästä tästä tunnekuohusta yli. Väestöliiton parisuhde-sivuilla on artikkeli aiheesta "Sinulle, joka olet pettänyt" sekä artikkeli loukatulle vastapuolelle. On hyvä lukea molemmat, jotta ymmärtää paremmin mistä on kysymys. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Sinäkin voit auttaa luottamuksen rakentamisessa kuuntelemalla pitkään ja suuttumatta. Kun haluaa tietoa, on hyvä varmistua siitä, että toinen tuntee olonsa täysin turvalliseksi puhua vaikeimmista tunteistaan.

Saura

Hei, olen ollut miesystäväni kanssa yhdessä reilut kuusi vuotta. Molemmilla on lapsia aikaisemmasta parisuhteesta. Mies on kotoisin toiselta puolelta Suomea. Hän on töissä lähellä kotipaikkakuntaani ja näin ollen asuu meillä silloin kun töitä on. Loppusyksystä kun työt vähenee hän usein on omalla kotipaikkakunnallaan pitkiä jaksoja tehden siellä töitä. Viimeiset kolme vuotta on talvet olleet todella vaikeita kun hän on ollut pois jopa 4kk niin että olemme nähneet kerran tai kaksi. Ongelmana on se että hänen vanhempansa ei minua hyväksy (eivätkä ole ikinä minua edes nähneet) ja lapsia en ole ikinä tavannut, koska eksä on aivopessyt lapset ja he eivät halua minua nähdä..... näin siis minulle asia ainakin kerrotaan. Minulle tämä tilanne on todella vaikea, koska mies elää minun elämässäni täysillä oikeuksilla eli tuntee vanhempani, sukulaisiani, ystäviäni ja minä tunnen hänen elämästään hänet. Olemme asioista keskutelleet monta kertaa ja olen kertonut kuinka suuria asia tämä on minulle. Olen miettinyt elääkö hän kaksoiselämää, miksi olen niin huono että en kelpaa hänen perheelleen, käytetäänkö minua hyväksi ja jossain välissä häivytään.... rahallisesti ei hyväksikäyttöä kuitenkaan ole. Meillä ei ole yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, hänen mukaan haaveita on, mutta minä en niistä ainaakaan tiedä.....

Henkisesti tämä on niin kova paikka että viime talvena olin jo lopettamassa suhdetta, mutta jostain taas tuli se tunne että mitä jos yrittäisin sopeutua tilanteeseen ja ottaa vastaan sen mitä saan? Miten voisin hyvksyä tilanteen...... tuntuu hurjalta ajatella että jossain välissä kun lapset kasvaa, menevät naimisiin tai saavat lapsia, niin minua ei ole olemassakaan enkä pääse osallistumaan hänen elämänsä suuriin asioihin. 

Kun hän sairastui viime talvena ja oli pitkään sairaalassa, niin minä odottelin puhelimen päässä tuleeko tieto syövästä, kuolemasta vai sydän kohtauksesta.....

Tuhlaanko aikaani vai miten tästä asiasta voisi päästä eteenpäin

Petetty

Mieheni petti minua yli 3kk ja jätti. Hän seurusteli hetken naisen kanssa ja palasi sitten luokseni, mutta jäi taas pian kiinni valehtelusta ja oli edelleen yhteydessä tähän naiseen. Emme puhu tapahtuneesta emmekä suhteestamme mitään, vaikka olen tästä usein yrittänyt miehelle puhua. Hän aina lupaa että puhumme ja hän kyselee kuulumisiani mutta niin ei vaan ikinä käy. En tiedä miten käsittelen tapahtunutta jos en voi puolisoni kanssa puhua mistään parisuhteemme asioista. En pysty luottamaan häneen monien valheiden ja pettämisen jälkeen. En pysty edes nukkumaan. Pelkään että kaikki toistuu ja miten tämä vaikuttaa lapsiimme. Mies ei välittänyt yhtään edes lapsistaan kun ihastui toiseen naiseen. Hänelle hän myös puhui kaikki meidän asiat ja mitä kotona tapahtui, mutta minulle hän ei pysty/osaa puhua mistään. Tämä loukkaa minua paljon. Tuntuu ettei hän tee mitään korjatakseen tekonsa.

Heli Vaaranen
Seuraa 
Liittynyt22.8.2016

Vierailija kirjoitti:
Kuinka introverttimies ja ekstroverttinainen voivat saada suhteensa toimimaan? Mies on muutoin kaikin puolin minulle sopiva, mutta minua on alkanut vaivata tämä ja olematon sosiaalinen elämä (meillä ei esim. ole yhtään ystäväpariskuntaa joiden kanssa kyläillä, matkustella yms. Joskus oikein itkettää kun kuulee muitten porukoitten reissuista ja illanvietoista...

Hei! Työssäni pariterapeuttina näen usein, että vastakohdat valitsevat toisensa. Kitupiikki valitsee tuhlarin, herkkusuu laiheliinin ja kalorien laskijan tai vaikkapa kotona viihtyvä valitsee ihmisen, jolla on kova halu mennä. Siinäpä pulma! Mutta kompromisseilla ihmiset saavat parisuhteensa toimimaan. Kannustan joka tapauksessa elämään pienin varovaisin askelin omannäköistä elämää. Jos kaipaat ystäviä, kutsu heidät kotiisi syömään. Jos kaipaat matkalle, ole valmis lähtemään vaikka kaverin kanssa. Sinun velvollisuutesi elää omannäköistäsi elämää on ennen kaikkea sinun velvollisuutesi sinua itseäsi kohtaan. Mieti, mistä et halua luopua, ja ala toteuttaa sitä loukkaamatta kumppania. Kenties inspiroit häntä mukaan seurallisempaan elämäntapaan.  Et voi muuttaa toista, mutta voit näyttää kiinnostavaa, innostavaa esimerkkiä.

Heli Vaaranen
Seuraa 
Liittynyt22.8.2016

Naimisissa 16v kirjoitti:
Miten voimme edetä tilanteessa, jossa puoliso kärsii tietyin väliajoin ahdistuksesta ja kohdistaa ahdistuksen ja pahan olon purkamisen minuun käyttäytyen kylmästi, välinpitämättömästi ja rakkautensa kieltäen. Tätä kestää aina muutaman viikon ja kun lopulta saan puolison keskustelemaan tilanteesta, hän kertoo kärsivänsä omasta toiminnastaan myös itse, pahoittelee ja pyytää anteeksi. Tämä syö kuitenkin minulta sekä itseluottamusta että perusluottamusta parisuhteeseen. Viime vuosien aikana tilanteet ovat vain pahentuneet ja pitkittyneet. Olen ehdottanut monta kertaa parisuhdeterapiaa tai muuta ulkopuolista apua, mutta puoliso kieltäytyy sanoen ettei halua puhua vieraille ihmisille omista asioistaan tai sanoen että hänen asiat ei kuulu kenellekään ulkopuoliselle.

Hei! Olen pahoillani tilanteesta, jota joudut kärsimään. Samalla uskon, että sinun loukkaamisesi hiljaisuudella ei ole tahallista, niinkuin puolisosi sanoo.  Olisi kiinnostavaa tietää, mitä hänen elämässään tapahtuu, kun hiljaisuusjaksot alkavat. Onko taustalla huolia tai pettymyksiä työelämässä tai muissa ihmissuhteissa, tai vaikkapa talousasioissa? Onko taustalla jokin asia teidän parisuhteessanne, joka saa hänet pettymään ja vaikenemaan? On hyvin vaikeaa tehdä puolisona tekoja toisen hyväksi, jos ei tiedä mitä toisen toiveet ovat.  Parisuhteesta voi mennä juttelemaan ammattilaisen kanssa myös yksin. Voit saada uusia näkökulmia ja vahvistusta itsetunnollesi. Hiljaisuus ja välinpitämättömyyden eleet syövät varmasti luottamusta parisuhteeseen, mutta tärkeintä olisi saada tietää, mistä tämä hiljaisuus viestii ja mitä puolisosi haluaa Sinulle sanoa.  Pattitilanteen voi aukaista itse. Uskon, että kun hoidat oma hyvinvointiasi juttelemalla ammattilaisen kanssa, parantunut olosi heijastuu myös parisuhteeseen ja avaa uusia ovia keskustelullekin.

Apua elämään

Hei
Mikä avuksi. Ollaa uusperhe, lapsia ennestään kummallaki ja yhteisiä. Meillä minun lapset exän kans vuoroviikottelee asumisen kans ja mieheni lapset ovat meillä vajaan viikon vuoroviikoilla. Olen hirveen ahdistunut aina, kunnlapset tulevat, koska heistä näkee miten äiti on tehny selväksi, että olen paha ihminen jne. Ja lapset ei juurikaan ota minuun kontaktia. Mieheni ex todella katkera meistä ja minulle. Tämä ressaa niinpaljon, etten tiesä mitä tehdä. Onko ero ainut vaihtoehto?

Heli Vaaranen
Seuraa 
Liittynyt22.8.2016

Saura kirjoitti:
Hei, olen ollut miesystäväni kanssa yhdessä reilut kuusi vuotta. Molemmilla on lapsia aikaisemmasta parisuhteesta. Mies on kotoisin toiselta puolelta Suomea. Hän on töissä lähellä kotipaikkakuntaani ja näin ollen asuu meillä silloin kun töitä on. Loppusyksystä kun työt vähenee hän usein on omalla kotipaikkakunnallaan pitkiä jaksoja tehden siellä töitä. Viimeiset kolme vuotta on talvet olleet todella vaikeita kun hän on ollut pois jopa 4kk niin että olemme nähneet kerran tai kaksi. Ongelmana on se että hänen vanhempansa ei minua hyväksy (eivätkä ole ikinä minua edes nähneet) ja lapsia en ole ikinä tavannut, koska eksä on aivopessyt lapset ja he eivät halua minua nähdä..... näin siis minulle asia ainakin kerrotaan. Minulle tämä tilanne on todella vaikea, koska mies elää minun elämässäni täysillä oikeuksilla eli tuntee vanhempani, sukulaisiani, ystäviäni ja minä tunnen hänen elämästään hänet. Olemme asioista keskutelleet monta kertaa ja olen kertonut kuinka suuria asia tämä on minulle. Olen miettinyt elääkö hän kaksoiselämää, miksi olen niin huono että en kelpaa hänen perheelleen, käytetäänkö minua hyväksi ja jossain välissä häivytään.... rahallisesti ei hyväksikäyttöä kuitenkaan ole. Meillä ei ole yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, hänen mukaan haaveita on, mutta minä en niistä ainaakaan tiedä.....

Henkisesti tämä on niin kova paikka että viime talvena olin jo lopettamassa suhdetta, mutta jostain taas tuli se tunne että mitä jos yrittäisin sopeutua tilanteeseen ja ottaa vastaan sen mitä saan? Miten voisin hyvksyä tilanteen...... tuntuu hurjalta ajatella että jossain välissä kun lapset kasvaa, menevät naimisiin tai saavat lapsia, niin minua ei ole olemassakaan enkä pääse osallistumaan hänen elämänsä suuriin asioihin. 

Kun hän sairastui viime talvena ja oli pitkään sairaalassa, niin minä odottelin puhelimen päässä tuleeko tieto syövästä, kuolemasta vai sydän kohtauksesta.....

Tuhlaanko aikaani vai miten tästä asiasta voisi päästä eteenpäin

Hei! kuulostaa siltä, että olet hyvin sitoutunut tähän mieheen ja hän on sinulle tärkeä. Moni joutuu elämään uusperhetilanteessa melko poikkeavaa elämää. Joskus elämässä on henkilöitä (vaikkapa ex-puoliso tai lapset) jota eivät voi hyväksyä eroa tai eronneen uutta elämää ja uutta kumppania perheineen. Joillekin eronneille tämä on arkipäivää, josta he koettavat vain selviytyä päivä kerralaan. Ei ole olemassa yhtä normia, jonka mukaan uusperheen olisi organisoitava elämänsä, mutta eräs tavoite olisi organisoida elämänsä loukkaamatta toista.  Henkisesti sinä pidät häntä hyvin lähellä ja kannat huolta. Ehkä tarvitset häneltä vahvistusta siitä, pitääkö hän Sinua henkisesti yhtä lähellä kuin sinä häntä? Kukaan muu ei voi määrittää, miten teidän tulisi elää. Vain sinä voit määrittää tälle kumppanillesi, mitä sinä tarvitset häneltä, ja hän voi määrittää mitä tarvitsee sinulta, jotta voisitte sopia kompromissista joka sopii molemmille.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat