« Takaisin keskustelujen etusivulle

Yleinen keskustelu

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

liine lyly - 3.8.2010 13:39  (1/3)

ne sukulaiset

Aina viime
vuoden vaihteeseen asti kuvittelin olevani hyvissä väleissä mieheni sukulaisten kanssa, mutta tuolloin vierailulla selvisi minulle heidän kaunainen suhtautumiseni minuun.Kaupunkilaistyttönä, koulujakäyneenä virkatätinä ja epäkäytännöllisenä ihmisenä en heidän silissään ole mitään.
Muu suku on maalla asuvia ja vahvasti vielä agraariperinteitä kunnioittavia. Ihailen heidän taitojaan kasvattaa ja viljellä. Nyt yhteyden pito meihin on kokoknaan tyssännyt, itse en nyt jaksa ottaa yhteyttä. Miehein ei osaa eikä halua ottaa yhteyttä sisaruksiinsa. Kyläilykutsuja mies ei salli. Juopa maalaisten ja koulutettujen kaupunkilaisten välillä kuuluu kyllä viiem vuosisadalle. Onko muilla vastaavia kokemuksia.
liine lyly

Vastaukset

LittleBird - 18.8.2010 5:40  (2/3)

On meitä muitakin

Mutta minäpä taas olenkin se maalainen, jota mieheni kaupunkilaissukulaiset pitävät vähän "outona lintuna", maalaiskanana. Meillä ei oikein ole mitään keskusteltavaa niinä harvoina kertoina kun tapaamme kerran vuodessa maksimi. Kun ei niitä kaupunkilaisia nämä maalaisten jutut kiinosta. Ehkä olen vainoharhainen, mutta siltä minusta tuntuu. En tiedä oikein miten päin pitäisi olla. Mutta sinun kirjoituksesi luettuani kyllä alkaa tuntua, että nyt on molemmin puolin vähän näkökannoissa tarkistamista. Ehkä sitä vaan sitten kumpikin osapuoli arastelee toistansa.

Vierailija - 19.10.2010 11:42  (3/3)

Suku on pahin

Niinhän jo vanha sanonta sanoo, suku on pahin, ja olen itsekin kokenut sen monesti. Tosin kyse ei ole ollut liile lylyn kuvaamanlaisesta tapauksesta, vaan muuten vain sukulaisten välisestä katkeruudesta ja riidoista. Olenkin ratkaissut asian siten, etten ole tekemisissä hankaluuksia aiheuttavien sukulaisten kanssa. Eihän heitä ole pakko tavata, mieluummin vietän aikani ystävieni ja oman perheen kanssa.

» Yleinen keskustelu