« Takaisin keskustelujen etusivulle

Yleinen keskustelu

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Vierailija - 2.6.2011 20:10  (1/8)

Välinpitämätön ja itsekäs veli/kummi ja käly/sylikummi

Sain tänään kuulla äidiltäni, että kuopukseni ainoat kummit, isoveljeni (ja hänen vaimonsa) ei tulekaan lapseni rippijuhliin, koska veljeni on silloin töissä! Ei tule kai kälykään, joka on lapseni sylikummi.
Mitäpä siihen oikein voisi sanoa, muuta kuin haukkoa henkeä ja liikuttua surusta? Kutsuttu on, mutta tämä veti pohjat kaikesta. Sylikummit ja lapsemme ainoat kummit ei hoida tehtäviään! Välinpitämättömiä he ovat olleet aina ennenkin. Eniten satuttaa se, että nolaavat lapsemme rippipäivänään. Sylikummi, eikä kummisetä ei välitä pätkääkään. He eivät yleensä muista kummityttönsä synttäreitäkään, ei moneen, moneen vuoteen. Veli ei muista minuakaan, sisartaan. Tyttäreni synttäritkin taas meni, eikä kummeilta tullut edes halpaa tekstiviestiä. Nykytekniikan aikana se ei ole kovin monimutkaista, eikä kallista, muutaman sentin. Eikö enolle/kummeille tyttäremme ole edes muutaman sentin arvoinen?

Veljelläni ja kälylläni on kyllä aikaa ja mahdollisuus mennä matkoille, silloin kuin huvittaa tai sää on Suomessa huono tai on vain muuten vähän tylsää. Jokainen saa, mitä haluaa, ei se muille kuulu. Nämä kummit eivät ole ansainneet kummiuttaan, haluamme sanoa sen irti. Miten olimmekaan aikoinaan niin tyhmiä, että otimme vain yhdet kummit ja juuri ne pettää? Jos ei välitä, ei se mummon käskystäkään onnistu, eikä siinä olisi mitään järkeä.
Onko hohdokas elämä ilman lapsia(tietoinen valinta, epäilisin vahvasti) mennyt päähän? Toden teolla.
Jokainen nykyihminen tekee tasan tarkkaan sitä, mitä itse arvostaa eniten. Eniten arvosatamilleen asioille on aina aikaa. Minua hävettää näiden kummien puolesta, kun he eivät yksinkertaisesti tajua, miten vanhemmat ottaa tämän asian vakavasti. Kummilahjakaan ei ole tärkeä, vain käsi lapsen pään päällä, suojelemassa hänen tulevaisuuttaan. Mitä pahaa olemme mieheni ja lapseni kanssa tehneet, että kohdallemme sattuu näin ajattelemattomia sukulaisia?
Otanpa nyt heti yhteyttä muihin lähisukulaisiin, jospa he voivat pelastaa lapsemme häpeältä. Rippijuhlat ovat lähempänä kuin arvaakaan.

Äitini ei välitä veljeni ja kälyni itsekkyydestä, hän ei yksinkertaisesti ymmärrä tilannetta, eikä mitään muitakaan selityksiä. Haluaa pitää edes jonkinlaiset välit heihin.

Enpä olisi uskonut, että itsekkyys on jalostunut tänä päivänä näin suuriin mittoihin. Jos kälyni lukee tämän, sitä saa, mitä tilaa. Ole hyvä.

Kummien välinpitämättömyyteen pettyneet harvinaisen viehättävän ripillepääsevän tyttären ylpeät vanhemmat

Vastaukset

Vierailija - 7.6.2011 13:27  (2/8)

älä välitä

hei

miksi haikailet tuollaisten kummien perään hetkeäkään. teille tulee oikein hienot rippijuhlat ilman vastentahtoisia kummeja.

kaikkea hyvää teille ja tyttärellenne !

Vierailija - 10.6.2011 17:14  (3/8)

on vaikea onnistua...

Kummiudesta on tullut todella monimutkainen ihmissuhdesoppa. Meillä jäi kaverisuhteesta putkahtanut kummityttö vaille huomiota, kun vanhempansa rupesivat välttelemään meitä. Lahjat lähetin uskollisesti joka syntymäpäiväksi, mutta lasta ei tavattu, koskaan ei tullut kutsua synttäreille, ei myöskään kiitosta tai edes ilmoitusta, että lähetys olisi tullut perille. Sitten yllätys, tuli kutsu rippijuhliin. Samana päivänä oli meillä kauan suunniteltu sukujuhla, joten lähetin kirjeen ja rippiristin ja toivoin rippilasta joskus käymään. Ei ole näkynyt lasta, ei rippikuvaa, ei kiitoskorttia. Mietin joskus, mitähän tarinaa meistä kerrotaan. Että lahjoja kyllä läheteltiin, mutta oikeasti...

Vierailija - 14.6.2011 16:10  (4/8)

Tiet eroavat

Usein siinä käy niin ,että kun nuorena valitaan kummia ,hän saattaa olla vain sen hetkinen kaveri.(ei tosin tässä aloittajan tapauksessa)Silloin helposti kummius unohtuu. Neuvonkin nuoria ,että valitkaa kuitenkin kummi sukulaisista .Heitä kuitenkin näkee ja sekin vastahakoiseksi muuttunut kummi kuulee kummilapsestaan jotain ....ainakin huonon omantunnonpistoksen .
Itse olen huolehtinut kummilapsestani varojeni mukaan ja lahjat lopetin ylioppilaaksi tuloon.
Kumpikin kummilapsi muistaa ainakin joulukortilla vielä. He kyllä ovat sukulais tyttöjä.
Omien lapsieni kummeista toinen on huolehtinut kummeutensa erin omaisesti.Oli vielä tohtorinväitösjuhlissa lahjan kanssa ja lähettelee joskus sähköpostia ,kummilapsi ei asu nyt Suomessa. Toisen lapsen kummi ei varmaan muistakkaan olevansa kummi .Hän oli silloin aikanaan miehen hyvä kaveri ja työkaveri.
Kuinkas ollakaan, hän asuu nyt samalla kadulla tyttäreni kanssa,mutta ei olla viitsitty enää 45 vuoden päästä muituttaa asiasta.
Nykyään taitaa olla vähän tapana ,että hamutaan kummeja liiankin paljon....ylärajaa ei taida olla?
Lieneekö kummi pakollinen ?

Vierailija - 14.6.2011 22:26  (5/8)

Kummin tehtävä

Joo, kyllä kummi on "pakollinen", jos lapsi liitetään kirkon jäsenyyteen (kastetaan). Mutta mikä onkaan kummin tehtävä? Tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa. - Kuinka moni kummi ihan oikeasti tällä periaatteella kummiksi kutsutaan ja kuinka moni sen tehtävän hommakseen ottaa?

Lapsella ei ole koskaan liikaa hyviä aikuissuhteita. Kummi voi olla jollekulle hyvinkin merkityksellinen. - Ei unohdeta kummilapsiamme, ainakaan vielä silloin kun he ovat keskenkasvuisia.

Vierailija - 18.6.2011 13:32  (6/8)

En ymmärrä

Minulla on kaksi lasta ja molempien kummit lähettävät lahjat synttäripäivänä ja jouluna. Siinä se. En ymmärrä mitä virkaa kummiudella nykyään edes on. Minusta koko kummipakon voisi poistaa kokonaan, koska kummin tarkoitus tuntuu olevan vain se, että kummeilta kiskotaan rahaa ja lahjoja. Todella typerää. Ei minun oma kumminikaan ole minua muistanut, enkä ole siitä mitään traumaa saanut. Jos sinua harmittaa se, ettei lapsesi saa lahjoja ja rahaa, sun on varmaan pakko itse alkaa ansaita enemmän.

Vierailija - 22.6.2011 14:19  (7/8)

Mitä väliä?

Luin aivan äimistyneenä aloittajan kirjoitusta. Miten tällainen asia voi olla jollekulle niin tärkeä? Jos ihmisillä on töitä, niin silloin pitää tietenkin mennä töihin, eihän sile mitään voi! Kyllä tuo kummi voi varmaan kyläillä teillä joskus toisena päivänä ja tuoda sen pakollisen lahjan, jota kirjoittaja taitaa kaivata.
En ymmärrä tätä koko kummivouhotusta ollenkaan, mielestäni koko kummius olisi tosiaan syytä poistaa nykypäivänä. Miksi pitää keksimällä lkeksiä tällaisia pakollisia yhteydenpitosuhteita?
Minuakin pyysi ammoinen lapsuudenystäväni lapsensa kummiksi kun olin alle 20-vuotias, enkä ole ollut tämän lapsuudenystäväni sen koommin tekemisissä, joten eipä ole tullut kummilastakaan muistettua, mutta en todellakaan ole stressannut asiasta enkä ole missään nimessä olettanut lapsuudensytävänikään harmittelevan tilannetta. Joskus ihmisten yhteydenpito syystä tai toisesta hiipuu ja se nyt vain on elämää, en halua pitää "pakolla" yhteyttä kehenkään.

Nimimerkki Huono kummi

Vierailija - 26.6.2011 22:40  (8/8)

Vastavuoroisuus

Minun mielestäni myös kummilapsi ja hänen perheensä voisi pitää yhteyttä kummiin päin. Minäkin muistin aikanaan kaikki kummitytön merkkipäivät ja kävin juhlissa. Kummityttö oli luonamme viikonloppuja tai pidempiä aikoja kesäisin. Vein häntä myös mukanamme ulkomaan matkoille. Mutta kertaakaan kummilapsi ei minulle soittanut, vaikka omisti kännykän jo 5-vuotiaasta lähtien. Ylioppilasjuhliin ei sitten enää kutsua tullutkaan, kun en enää pariin vuoteen ollut lahjoilla muistanut.

» Yleinen keskustelu