« Takaisin keskustelujen etusivulle

Yleinen keskustelu

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Vierailija - 5.9.2010 19:43  (1/4)

aikuiset lapset määräilevät

eläkkeellä olevana 67 v.pariskuntana päätimme järjestellä hieman maaomaisuuttamme etukäteen ja kuulostelimme ja otimme selvää miten sen edullisemmin ilman suurempia veroseuraamuksia olisi järkevää tehdä.keskustelimme kaikkien 4 lapsemme kanssa asiasta ja alkuun kaikki tuntuikin menevän ihan mukavasti ja poikamme oli kiinnostunut ostamaan metsän siskoiltaan neuvoteltuun ns.käypään hintaan miinus 25 prosenttia ja sisarukset saisivat rahana kukin 25 prosenttia ,mutta kun kaupanteko hetki koitti vanhin tyttäristämme asettuikin poikkiteloi ja sai myös taitavana manipuloiana 2 nuorempaa sisartansakin asettumaan meitä vastaan,saimme mieheni kanssa kuulla olevamme kaiken mailman pettureita jotka eivät ota huomioon tyttäriään eivätkä rakasta muita kuin vain poikaansa.puhelinterroria jatkui viikkotolkulla jameitä vanhemmpia mustamaalattiin myös ystävien ja naapureiden silmissä,tulokksena oli että alon pelätä puhelinta ja myös karrttelemaan muita ihmmisiä.nyt kohta on kulunut vuosi tapahtumasta ja välit kahteen nuorempaan tyttäreemme on melkein normaalit mutta vanhimman kanssa välirikko jatkuu melkein entisenlaisena.poikamme osti sitten kuitenkin metsän ja maksaa sisaruksilleen heidän osuutensa .tästä kaikesta jäi jäljelle erittäin paha mieli meille kaikille.itse tunnen olevani erittäin huono äiti,olenko epäonnistunut täysin elämäni tärkeimmässä tehtävässä,niinsanotusti saanut hylätyn arvosanan.jotenkin tuntuu kohtuuttomalta tälläiset syytökset kun mitään emme itsellemme ole aikoneet jättää.kovaa työtä olemme yli 50 vuotta tehneet lapset kasvattaneet ja isovanhemmat hoitaneet lopuunasti ilman ulkopuolista apua.nyt pellot on vuokrattu vieraalle rakennukse on myös vuokrattuna ja poika hoitaa metsää.itse asumme kuntakeskuksessa mieheni ominkäsin rakentamassa omakotitalossa köyhää ja tiukkaa on ollut mutta nyt on kaikki lapset koulutettu ja korkeissa viroissa,elämä ja terveyshän siinä meni enkä tiedä onko se ollut sen arvoista.

Vastaukset

Vierailija - 12.9.2010 13:49  (2/4)

Aikuiset lapset määräilevät

Tunteekohan tuo vanhin tyttärenne, että välitätte hänestä yhtä paljon kuin muista? Minä olen myös vanhin tytöistä, ja aina olen jäänyt veljeni ja pikkusiskoni varjoon, kun en ole poika tai se nuorin lapsi.
Hän ei varmaan itsekään tiedosta käyttäytymisensä syytä, mutta ei voi rakkaudennälässään muuten toimia. Minä olisin varmaan käyttäytynyt samoin, koska niin kovasti kaipaan ja kaipasin vanhempieni rakkautta.
Ymmärtäkää häntä ja nähkää hänessä se pieni tyttö, joka kaipaa äitiä ja isää.
Toivottavasti saatte kaikki rauhan ja sovun aikaan.

Vierailija - 8.10.2010 10:38  (3/4)

Kenties taustalla on muutakin?

Itse olen nuorempi kahdesta lapsesta, ja vanhempi sisarukseni tuo usein esiin eri tilanteissa, että minua suositaan eri tavoin ja häntä syrjitään. Näin ei ole, mutta hän on saanut tämän päähänpinttymän, eikä siitä hevin luovu. Ehkäpä teidänkin vanhimmalla tyttärellänne on jostain syystä tällainen ajatus, joka sitten kärjistyi tuossa metsäkaupantekotilanteessa. Auttaisiko asiallinen keskustelu kolmestaan tyttärennen kanssa?

Vierailija - 25.10.2010 18:23  (4/4)

aikuisista lapsista

En ihmettele, että teille jäi paha mieli tapahtuneesta, mutta älä silti koe olleesi epäonnistunut tai huono äiti. Valitettavasti usein sopuisissakin suhteissa, nämä perintöasiat nostavat tunteita pintaan. Ilmeisesti tyttärellesi on jostain syystä käynyt näin. Toivon että välinne ajan myötä korjautuvat ja tyttärennekin tajuaa ylireagoineensa. Kaikki mikä lapsillenne jää jaettavaksi, on heille kuitenkin "ylimääräistä", teidän hankkimaa. En siksi ikinä jaksa ymmärtää, miksi niin monessa tapauksessa sukset menevät ristiin. Olemmeko niin itsekkäitä vai mikä meitä vaivaa. Kaunista syksyn jatkoa ja piristystä elämäänne!

» Yleinen keskustelu