Joensuulainen Laura Kosonen tekee kätilönä vuorotyötä. Stressiä on ollut pakko oppia hillitsemään. Laura piti viikon ajan stressipäiväkirjaa, jota Työterveyslaitos analysoi.

Keskiviikko:

Lapset menevät toista päivää kouluun ja saatan ekaluokkalaisen kuopuksen koulunpihalle. Käynnistelen omia toimittajantöitä loman jälkeen. Tuntuu nihkeältä. Työn alla on iso juttuprojekti, mutta vielä aikataulupaine ei pakota tuottamaan tekstiä. Esikoinen ilmestyy työhuoneelle jo aikaisin iltapäivällä, hän vasta opettelee olemaan kotona yksin. Karkaan alkuillasta Body pump -jumppaan, kun lapsilla on kaveri kylässä.

Torstai:

Edelleen kirjoitustöiden käynnistelyä eli lähinnä aiheen pyörittelyä mielessä ja taustatiedon etsimistä. Teen lyhyen, kuuden tunnin työpäivän. Koen stressiä, ettei tulosta vielä näy tietokoneen näytöllä. Illalla aloitan aikuisten suunnistuskoulun. Opin käyttämään kompassia, se ilahduttaa. Mies palaa kotiin.

Perjantai:

Ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä kätilönä. Päivä on rauhallinen, sillä en ole osastotyössä. Ehdin hankkia uudet salasanat tietokoneelle lomalla unohtuneiden tilalle ja lukea loman aikana tulleet sähköpostit. Silti paluu töihin tuntuu melko stressaavalta.

Lauantai:

Rivakka aamuvuoro osastolla äitejä, vauvoja ja odottajia hoitaen. Töitä on paljon. Päivän jälkeen olo on väsynyt. Illalla lähden hakemaan virkeyttä kuntosalilta. Sitä en saa, mutta liikunnan jälkeen olo on mukavan raukea.

Sunnuntai:

Teen aamu- ja iltavuoron osastolla putkeen. Neljäntoista tunnin työvuoro tuntuu pitkältä, mutta päivän aikana ehtii tutustua asiakasperheisiin hyvin. Työtahti on hallinnassa, mutta pitkässä vuorossa alkaa väistämättä uuvuttaa jossakin vaiheessa.

Maanantai:

Iltavuoro alkaa jo ennen puoltapäivää ja on kymmenen tunnin mittainen. Päivän aluksi olen mukana hektisessä tilanteessa sektiosalissa. Se nostaa vireystasoa. Olo on melko väsynyt eilisen pitkän päivän jälkeen.

Tiistai:

Vapaapäivä työputken jälkeen. Käyn kuntosalilla päivällä, illalla saunomme lasten kanssa mökillä. Päivä on selkeästi palautumista töistä. Tuntuu, etten ole täysissä voimissa.

Mitä tulokset kertovat stressistä?

Mittaustulokset osoittavat, että Lauran vahvuus on hyvä uni. Uni on pääasiassa tehokasta, sitä tulee mittausjakson aikana riittävästi ja se auttaa palautumaan päivän kuormituksista. Mittausjakson ensimmäisinä päivinä, jolloin Laura työskenteli toimittajana, palautuminen oli hyvää. Työpäivät olivat myös melko lyhyet. Kätilön töissä kuormitus kasaantui työputken edetessä ja se heikensi jakson lopulla unen laatua.

Työpäivien aikana mittauksissa näkyviä palautumisjaksoja oli joko hyvin vähän tai ei lainkaan. Se kertoo, että vireystila on töissä jatkuvasti korkealla.

”Olennainen kysymys on, onko stressi positiivista vai negatiivista. Toinen merkittävä asia on kyky laskea kierroksia. Yöunen, taukojen ja rauhoittumishetkien aikana elimistö palautuu”, kertoo mittauksista vastannut erityisasiantuntija Ari-Pekka Rauttola Työterveyslaitokselta.

Mittausten mukaan Lauran toimintakyky ja fyysinen kunto ovat hyvät. Ne auttavat jaksamaan hektisessä työssä. Pitkäaikaisen kuormittumisen tai uupumisen merkkejä ei näy mittauksissa, mutta rauhoittumisen taitoon työpäivien aikana ja vapaa-ajalla on syytä kiinnittää huomiota. Kovatahtinen liikunta ei aina ole paras palautumiskeino.

Työputken vaikutukset näkyivät  vapaapäivänä mittausjaksolla. Yhden päivän lepo ei riittänyt palautumiseen töistä.

Tästä oli kyse

Mittasimme stressiä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Lauralle tehtiin hyvinvointianalyysi, jossa mitattiin sydämen sykevälivaihtelua viikon ajan. Sylkinäytteistä mitattiin stressihormoni kortisolin pitoisuuksia sekä selvitettiin adrenaliinin erittymistä. Rannekellon näköisellä aktigrafilla mitattiin liikeaktiviteettia unessa ja valveilla.

Mittaukset tehtiin elokuun puolivälissä. Tuolloin Laura palasi töihin kesälomalta ja lapset aloittivat koulun. Samalla viikolla Lauran puoliso muutti puolittain toiselle paikkakunnalle työn vuoksi.

Kuinka voit?

Näin opit tunnistamaan stressin

Pääsetkö irti työstä? Palautuminen käynnistyy, kun Ihminen lakkaa sekä tekemästä että ajattelemasta työtä. Palautuminen on aktiivista toimintaa, ei pelkkää lepoa. Esimerkiksi liikunta, luovat harrastukset tai sosiaalinen elämä auttavat palautumaan työstä.

Katosiko ilo? Yleinen tyytymättömyys ja huolestuneisuus voivat olla uupumuksen ensioireita. Ei jaksa, ei malta, ei pysty, ei ehdi ovat ajatuksia, jotka voivat kertoa haitallisesta stressistä.

Jakaisitko lomat? Tutkimukset osoittavat, että loman hyvinvointivaikutukset kestävät 2-4 viikkoa. Siksi lomat kannattaisi jakaa useampaan pätkään vuodessa.

Osaatko rauhoittua? Tietoisuustaitojen opettelu vähentää tutkitusti stressiä. Rentoutusta ja meditaatiota hyödyntävät menetelmät ovat kaikkein yleisimpiä.

Tunnetko itsesi? Omat stressioireet kannattaa opetella tunnistamaan, sillä haitallinen stressikierre on hyvin pitkään yksilön sisäinen eikä näy ulospäin.

Tekeekö mieli kokeilla flunssaan esivanhempien aikaisia luonnon rohtoja? Männynhavutee syntyy helposti.

Mänty tuntuu olevan varsinainen luontoäidin tehokuuri flunssaan. Näin ainakin voi päätellä kasvitieteilijä Sinikka Piipon juuri ilmestyneestä kirjasta Elinvoimaa puista (Minerva 2017).

Vai miltä tämä mainelista kuulostaa: Mänty piristää keuhkoputkien limakalvon värekarvoja ja auttaa irrottamaan limaa yskässä. Se torjuu viruksia ja bakteereja, parantaa ääreisverenkiertoa, lievittää kipuja ja lämmittää.

Kaiken hyvän päälle männynhavuissa on C-vitamiiniakin lähes kuusi kertaa enemmän kuin appelsiinissa.

Mutta miten mäntyä nautitaan? Koska harvalla on jemmassa viimekeväisiä männynkerkkiä, helpoin tapa valmistaa flunssarohtoa on tee. Se käy näin:

  • Riivi pari kourallista neulasia tai havuja puhtaalla paikalla kasvavasta männystä. Muista kysyä maanomistajalta lupa!
  • Pudota neulaset teepannuun ja kaada päälle noin litra kiehautettua vettä.
  • Hauduta neulasia, kunnes niiden väri alkaa haalistua.
  • Kaada juoma mukiin sihdin läpi.
  • Varaudu lisäämään juomaan runsaasti hunajaa tai sokeria: sellaisenaan mäntytee maistuu lähinnä pihkalta. Voit puristaa sekaan myös sitruunan mehua.
  • Huom! Nauti mäntyteetä vain silloin tällöin. Männynneulasten haihtuvat öljyt voivat olla haitallisia pitkäaikaisessa käytössä.

Kummat ovat jaloille paremmat, tennarit vai korkkarit? Kysyimme fysioterapeutti Niina Saarman-Bartholdilta.

Tennarit ovat huolettomat ja monet käyttävät niitä päivittäin, mutta pitäisikö kengissä olla vähän korkoa, alaraajojen terveyteen erikoistunut fysioterapeutti Niina Saarman-Bartholdi?

"Jos aina käyttää lattapohjakenkiä, jalat voivat "löystyä" ja kipeytyä. Tennareissa harvoin on muotoiltua pohjaa. Ainakin kengännauhat täytyy solmia, muuten kenkä ei tue jalkaa.

Jatkuva korkokengissä kopsuttelu on kuitenkin haitallisempaa: nivelet rasittuvat, päkiä kuormittuu ja akillesjänne lyhenee.

Jaloille parasta on vaihdella kenkiä. Juhliin korkkarit ja muuten mukavan matalakantaiset. Jos akillesjänne kiukuttelee, parin, kolmen sentin korot ovat ihanteelliset."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 19 / 2016.

Venyttele selksäi vetreäksi, samalla vahvistat vatsaakin. Sonja Stenberg-Ala näyttää liikkeen.

1. Tee näin

Käy konttausasentoon, kämmenet olkapäiden alla ja polvet lantion leveydellä. Pyöristä selkä uloshengityksellä, vedä napaa selkärankaa kohti ja paina leuka rintaan. Pidä hetki. Vedä sisäänhengityksellä selkä kevyesti notkolle ja nosta leuka ylös.

2. Muista

Tee liike rauhallisesti ja käytä vatsa- ja selkälihaksia tehokkaasti. Pidä paino kämmenillä ja polvilla koko liikkeen ajan.

3. Näin hyödyt

Kissanselkä -venytyksellä saat helpotusta selän jäykkyyteen ja parannat selän liikkuvuutta. Samalla vahvistat vatsa- ja selkälihaksia.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14 / 2016.

47-vuotias lahtelainen on kilpaillut voimannostossa ja kehonrakennuksessa. Sonja harrastaa myös joogaa, tanssia ja matkustelua. Hänen mottonsa on: Vierivä kivi ei sammaloidu.

Joulunakin voi sairastua. Milloin oireet ovat niin huolestuttavia, että on syytä lähteä päivystykseen vaikka kesken jouluaterian? Lue lääkärin neuvot.

Jouluyön ääni päivystyksessä ei ole kulkusten kilinää vaan köhinää ja niiskutusta: joulujuhlista lähdetään tavallisimmin hoidattamaan hengitystieinfektioita ja tapaturmissa tulleita vammoja, jotka eivät voi odottaa pyhien yli. Vatsavaivojakin esiintyy, kiitos rasvaisen ruuan ja alkoholin.

Myös mielenterveys voi olla koetuksella.

"Jouluun liittyy ajatus, että se pitäisi viettää läheisten parissa. Jos jääkin yksin ja jos taustalla on jo valmiiksi mielenterveysongelmia, ne saattavat kärjistyä", kertoo yleislääkäri Toni Keski-Jyrä Mehiläisestä.

Monet pienemmät jouluiset vaivat menevät ohitse kotihoidolla. Nämä kymmenen oiretta ovat kuitenkin niin huolestuttavia, että päivystykseen on syytä hakeutua heti, vaikka kesken kinkun syönnin.

1 Rintakipu, jos se

  • alkaa äkillisesti,
  • on voimakasta ja puristavaa,
  • tuntuu vasemmalla puolella,
  • ei helpota, vaikka vaihtaisi asentoa.

Toni Keski-Jyrä: "Pistävä, pienellä alueella tuntuva kipu ei ole sydänperäistä. Sitä ei ole myöskään närästyskipu, joka tuntuu poltteluna keskellä rintakehää."

"Jos rintakipuinen on iäkäs ja hänellä on korkea kolesteroli tai verenpainetauti, kasvaa riski, että kipu on peräisin sydämestä."

2 Vatsakipu, jos se

  • on selkeästi voimakkaampaa kuin aiemmat vatsakivut,
  • jatkuu tunteja,
  • voimistuu koko ajan.

Toni Keski-Jyrä: "Jos vatsa on ensin kauttaaltaan kipeä ja kipu siirtyy vähitellen alavatsan oikealle puolelle, kyse voi olla umpilisäkkeen tulehduksesta. Se vaatii lähdön lääkäriin."

"Etenkin, jos jatkuvaan, lisääntyvään vatsakipuun liittyy oksentelua,  on syytä lähteä päivystykseen tarkistuttamaan tilanne."

3 Pääkipu, jos se

  • alkaa räjähdysmäisesti muutamissa sekunneissa,
  • tuntuu voimakkaammalta kuin mikään aiempi päänsärky,
  • ei helpotu kipulääkkeellä.

Toni Keski-Jyrä: "Jos tällaiseen päänsärkyyn liittyy vielä oksentelua ja yleiskunnon laskua, on syytä lähteä hoitoon välittömästi."

"Kiire on myös, jos pääkipuun liittyy halvausoireita: voimattomuutta raajoissa, tunnottomuutta kasvojen toisella puoliskolla, puhehäiriöitä tai huimausta."

4 Kuume, jos

  • se ei vähene kuumetta alentavalla lääkkeellä,
  • yleisvointi on huono, vaikka kuumeen saa laskemaan.

Toni Keski-Jyrä: "Jos potilas on nuori lapsi, hyvin iäkäs tai hänellä on perussairauksia, kuumetta pitää seurata tarkemmin. Jos alle kolmen kuukauden ikäisellä vauvalla on kuumetta, tulee aina hakeutua lääkärin arvioon."

"Kuume on hyvä saada laskemaan vaikka käyttämällä vuorotellen tulehduskipulääkettä ja parasetamolia. Kuumeen ylläpitämisestä ei ole mitään hyötyä. Ei ole tieteellistä näyttöä, että kuume tappaisi taudinaiheuttajia."

5 Ripuli, jos

  • siihen liittyy hyvin voimakasta vatsakipua,
  • potilaalla on korkea kuume,
  • ulosteessa on verta.

Toni Keski-Jyrä: "Jos noita voimakkaita oireita ei ole, ripulointia voi hoitaa 2-3 päivää kotona juomalla runsaasti ja syömällä kevyitä ruokia mahdollisimman normaalisti."

"Alle puolivuotiaiden vauvojen, iäkkäiden ja perussairauksia potevien yleisvointia pitää seurata erityisen tarkasti."

6 Oksentelu, jos

  • siihen liittyy voimakasta vatsakipua, joka ei helpota,
  • siihen liittyy korkea kuume,
  • se jatkuu yli vuorokauden.

Toni Keski-Jyrä: “Tavallinen oksennustauti helpottaa puolen vuorokauden tai vuorokauden aikana."

7 Hengenahdistus, jos

  • sitä ei ole esiintynyt koskaan aikaisemmin,
  • se alkaa nopeasti,
  • se ei mene ohi muutamassa minuutissa.

Toni Keski-Jyrä: "Voimakas ja äkillinen hengenahdistus on syy soittaa hätäkeskukseen."

"Jos perussairaus ei selitä hengenahdistusta, tulee syy aina selvittää. Silloin on hakeuduttava päivystykseen."

8 Huimaus, jos

  • sitä ei ole esiintynyt aikaisemmin,
  • se alkaa äkillisesti,
  • se on niin voimakasta, että potilas ei pääse ylös tai tarvitsee tukea.

Toni Keski-Jyrä: "Jos päästä huippaa lievästi jaloille noustessa ja tunne väistyy nopeasti, päivystykseen ei ole tarvetta lähteä. Näissä tapauksissa voi olla paikallaan varmistaa tilanne vähintään soittamalla päivystykseen tai ottamalla etäyhteys digiklinikkaan."

9 Pyörtyminen, jos

  • pyörtyneellä on sydän- ja verenkiertosairauksia,
  • pyörtymiseen liittyy rintakipua tai rytmihäiriöitä,
  • pyörtymiseen liittyy muutakin huimausta.

Toni Keski-Jyrä: "Jos perusterve aikuinen pyörtyy kerran ja palautuu nopeasti, lääkärin arviota ei välttämättä tarvita."

10 Kouristelu, jos

  • henkilö ei ole koskaan aiemmin kouristellut,
  • kyse ei ole epileptikosta, jolla on kohtauslääkkeet,
  • kyse ei ole kuumekouristelevasta lapsesta, jolle on kotona kouristusta laukaisevaa lääkettä.

Toni Keski-Jyrä: "Jos kouristelua esiintyy ensimmäistä kertaa, on aina soitettava hätäkeskukseen."

  • Jos epäröit, vaatiiko oire lääkärin tarkistuksen, soita ensin päivystykseen.
  • Maksullinen vaihtoehto on Mehiläisen Digiklinikka. Voit ladata älypuhelimeesi OmaMehiläinen-sovelluksen ja lähettää sen kautta viestin lääkärille. Pääset viimeistään tunnin sisällä chattaamaan lääkärille (klo 7-23, hinta 29 e) tai hoitajalle (klo 23-7, hinta 9 e).