
Terveiset Lontoosta! Lomailin siellä pääsiäisenä. Vielä viikko ennen kuninkaallisia häitä Lontoo oli entisellään. Tai ei ihan.
Kate ja William -tavaroihin törmäsi kaikkialla, ei vain Buckingham Roadin turistipuodeissa. Oli kynää, herätyskelloa, pellavaliinaa, kalenteria, aterimia, maskotteja, mukeja, julisteita, pyyhkeitä. Ja kaikkia näitä koristi Kate ja William tai lyhyemmin K & W ja se virallinen hääpäivä eli huominen perjantai 29.4.
Televisio suolsi kuninkaalliset häät kautta aikojen -ohjelmia. Lehtihyllyt pursusivat häiden erikoisnumeroita. Paikallislehti opasti, miten selvitä asenneongelmasta. Pääviesti kuului: unohtakaa kyynisyys, antautukaa rakkaudelle ja sen huumalle.
Moni kaupallinen yritys oli vienyt hääteeman myös mainoksiinsa. Vaikkapa se yksi donitsifirma, jonka mainosjulisteessa kaksi vaaleanpunaista ja pyöreää donitsia oli löytänyt toisensa kuin kaksi kuninkaallista sormusta. Söpöä. Vai mitä?
Huomenna on luvassa monelle britille virallinen lomapäivä. Ei tosin ihan kaikille. Turistibussin opas kertoi, että he kiertävät Lontoota perjantaina vielä entistä useammin, sillä niin moni turisti haluaisi nähdä edes vilauksen hääsaattueesta. Vaikeaa se tulee olemaan, tiesi Pakistanissa syntynyt, siirtolaisena Lontooseen tullut taksikuski, jota kuninkaalliset häät eivät kuulemma voineet vähempää kiinnostaa.
- Niistä ei ole meille kuin lisäharmia, kun ydinkeskusta on suljettu ja tiukat turvatoimet hankaloittavat autoliikennettä Lontoossa muutenkin, hän kertoi.
Eivätkä kuninkaalliset juhlat tähän lopu. Kuningatar Elisabeth täytti juuri häiden alla 85 vuotta, ja Windsorin linnassa on juuri avautunut hänen puolisonsa, prinssi Philipin elämästä kertova näyttely. Hän täyttää pyöreät 90 vuotta kesäkuussa.
Ai niin. Mitä tuli ostettua tuliaiseksi? Yksi Kate ja William -keittiöpyyhe viemiseksi ystävälle, joka järjestää huomenna kuninkaalliset häähipat kotitv:n ääressä.
Ja yksi pienen pieni Kate & William -rasia. Mihin tarkoitukseen? En tiedä, mutta väliäkö sillä. Vaikka pastillirasiaksi työpöydälle.
On niitä hullumpiakin tuliaisia tullut matkoilta hankittua.
Teksti ja kuvat Minna McGill