"Yksi ihminen voi tehdä niin paljon hyvää" - Laura auttaa lapsia ympäri maailman

Laura Mikkola on aloittanut aamun yhdellä lempipuuhistaan: neulomalla. Hän on neulonut elämänsä aikana lukuisia peittoja, paitoja ja sukkia. Osa niistä lämmittää lapsia Intiassa, osa Ugandassa, osa koti-Suomessa.

Neulomisinto on tarttunut äidistä lapsiin. Tänä aamuna tässä perheessä ei istuttu tuijottamassa piirrettyjä ennen kouluunlähtöä, vaan neulottiin yhdessä äidin kanssa.

44-vuotias Laura sai ensimmäisen lapsensa 14-vuotiaana. Sen jälkeen biologisia lapsia siunaantui vielä viisi. Lauran lapsirakkaus näkyy myös ammatinvalinnassa; perhehoitaja on huolehtinut kaikkiaan 30:stä sijais-, tuki- ja kriisilapsesta. ”Minusta tuli perhehoitaja, koska niin moni lapsi on vailla turvallista kotia. Halusin tarjota sen heille”, Laura selittää. Hänen äänensä on lämmin ja innostunut.

Sijaislapsia kutsutaan tässä perheessä lahjalapsiksi, kriisi- ja tukilapsia vieraileviksi tähdiksi. Kuten nimitykset kertovat, jokaisesta lapsesta ollaan kiitollisia.

Tällä hetkellä Lauran ja hänen miehensä joutsalaiskodissa asuu viisi lasta. Heistä kaksi on biologisia. Viikonloppuisin lapsiluku kasvaa yhdellä, kun kuusitoistavuotias Janette tulee kotiin. Hän opiskelee viereisessä kaupungissa.

 ”Neljä lastenlastakin meillä on”, Laura kertoo. ”Ja kolme kummilasta Intiassa ja Ugandassa.” Tässä vaiheessa joku saattaisi hieraista korviaan. Että kummilapsiakin vielä? ”Aika ja raha on riittänyt hyvin tähän kaikkeen. Aina on sopeuduttu tilanteen mukaan ja hyvin on pärjätty”, Laura toteaa.

Laura on World Visionin kummina nyt toista vuotta. Hän on siis suhteellisen tuore kummi, mutta lähtenyt heti täysillä mukaan. Kummilapsina ovat intialaiset 3-vuotias Dolly ja tämän vuoden ikäinen pikkuveli Keshav sekä ugandalainen 10-vuotias Janet.

Eikä Laura suinkaan ole perheessä ainoa, joka on kiinnostunut kummiudesta, vaan mukana on koko perhe – pienimmät mukaan lukien.

”Kun lapset siivoavat huoneitaan, mietimme yhdessä, mitä tavaroita ei enää tarvita. Olemme lähettäneet kummilapsille esimerkiksi vaatteita ja penaaleja. Lapsista on hauskaa nähdä valokuvista, kuinka heille tarpeeton tavara menee hyötykäyttöön ja on tarpeellista kummilapsillemme.”

Satunnaisesti lähetettävät pienet paketit tai kummitukikaan eivät aina ole se merkittävin asia. Usein kummilapselle on kaikken tärkeintä tietää, että jossakin on aikuinen, joka tukee, välittää ja kannustaa häntä elämässä eteenpäin.

Kummiksi lähtiessään Laura ajatteli, että on hyvä päästä auttamaan apua tarvitsevaa perhettä. Yllätyksenä tuli kuitenkin se, kuinka tärkeä asia kummiudesta on tullut.

”En osannut arvata, kuinka paljon saan tästä itselleni. Se ilo on valtava, kun saan kummilapselta kirjeen."

Kummina auttaa paitsi yhtä lasta myös hänen ikätovereitaan yhteisössä. Kuukausittainen kummimaksu käytetään siis kaikkien alueen lasten hyväksi, mikä mahdollistaa muutosten kestävyyden. ”Esimerkiksi tietyllä alueella rokotetaan kaikki lapset eikä vain harvoja ja valittuja – eihän siinä olisi mitään järkeä”, Laura toteaa.

Käytännössä kummituki käytetään esimerkiksi terveys- ja neuvolapalveluiden mahdollistamiseen, kastelujärjestelmien ja koulujen rakentamiseen sekä hygienia- ja opettajakoulutukseen. Myös lasten vanhemmille opetetaan uusia taitoja ja heitä tuetaan pienlainoilla ja koulutuksella.

”Kun ryhdyin Dollyn kummiksi, hän oli vaikeasti aliravittu. Perhe sai ravitsemustietoutta, ja Dolly alkoi kasvaa ja voi nykyään hyvin. Vanhemmat ottivat oppia saamistaan neuvoista, eikä myöhemmin syntynyt Keshav ole joutunut kärsimään aliravitsemuksesta laisinkaan”, Laura iloitsee.

Laura on tavannut kummilapsiaan myös kasvokkain. Yhdessä Janette-tyttären kanssa Intian Hoshangabadiin tehty matka oli ikimuistoinen. ”Lapsijoukko oli meitä vastassa. Janette huomasi heti, missä Dolly ja Keshav olivat. Se oli herkkä ja kauan odotettu hetki. Kyllä siinä kyynelehdittiin”, Laura muistelee. ”Pääsimme juttelemaan kummilasten perheen kanssa, ja annoimme tuomamme tuliaiset. Oli upeaa pitää omia kummilapsia sylissä.”

Matkalla Laura, tytär Janette ja muut mukana olleet kummit pääsivät tutustumaan myös paikalliseen anganwadiin, suomalaisen päiväkodin kaltaiseen paikkaan, jossa lapset saavat opetusta ja lämpimän aterian ja voivat viettää turvallisesti aikaansa vanhempien ollessa töissä. Lisäksi tiloissa ylläpidetään erilaisia terveyspalveluita.

”Monet anganwadit kaipaavat kunnostusta. Ränsistynyt anganwadi voi käytännössä olla vain betoniseinät ja maalattia. Me opintomatkalla olleet kummit päätimme toteuttaa kimppakeräyksen ja mahdollistaa anganwadien kunnostukset”, Laura kertoo. Kunnostuksessa betoniseinien ylle laitetaan peltikatto ja lattialle hankitaan viltit, joilla lapset voivat istua. Seinät maalataan kirkkailla väreillä, ja niihin kirjaillaan lintuja, numeroita ja aakkoset.

Matkalta Lauran mieleen on jäänyt erityisesti yksi iloinen sattuma. ”Olimme syömässä, ja Keshav piti isänsä kädestä kiinni. Siinä hän sitten otti haparoiden ensimmäiset askeleensa”, Laura kertoo. Kokemus liikutti Lauraa, vaikka hän onkin elämänsä aikana nähnyt monia ensiaskeleita.

Suomalaiset miettivät monesti, meneekö annettu avustus todella perille. Laura on nähnyt omin silmin, että hänen antamastaan avusta on hyötyä. Se kannustaa häntä jatkamaan auttamista.

”En ymmärtänyt, kuinka isosta avusta on kyse, ennen kuin kävin paikan päällä ja pääsin näkemään omin silmin, millä kaikilla tavoin yhteisöä on pystytty auttamaan. Jo yksi ihminen voi tehdä niin paljon hyvää."

Laura on pohtinut, kuinka paljon iloa kummilapsi voisi tuoda monelle suomalaiselle. Kummilapsen myötä pääsee seuraamaan lapsen kehitystä. Voi tukea, kasvattaa ja tsempata. Kirjeiden ja raporttien kautta selviävät lapsen kuulumiset. Ja tietysti parhaassa tapauksessa oman kummilapsen pääsee tapaamaankin.

”Meillä on paljon yksinäisiä ja lapsettomia ihmisiä sekä vanhuksia, jotka niin mielellään kertoisivat tarinoita lapsenlapsistaan ja esittelisivät heidän kuviaan. Kummilapsesta voisi olla paljon iloa näille ihmisille.”

Kummiksi voi liittyä World Visionin kautta kuka tahansa ilman yläikärajaa. Kummina voi yksittäisten ihmisten lisäksi toimia esimerkiksi perhe, koululuokka tai yritys. Kummius on helppo ja tehokas tapa auttaa kehitysmaassa asuvaa lasta ja koko hänen yhteisöään. Lauran tavoin moni kokee kummiuden tuovan runsaasti iloa omaankin elämään.

Laura huomauttaa, ettei kannata ajatella pelastavansa kerralla koko maailmaa. Yhtä lasta ja samalla hänen kyläyhteisöään voi kuitenkin auttaa pienilläkin teoilla.

Laura tekee kuten opettaa. Kaiken muun lisäksi hän auttaa lempipuuhallaan neulomalla. Hän on myynyt tekemiään neuloksia ja lahjoittanut rahat angarwadien kunnostukseen. Intian Hoshangabadissa hän vei peiton vaikeasti aliravittujen lasten sairaalaan – ja on niitä postitettu kummiperheelle Ugandaankin.

Intian reissulle Laura pakkasi valmiiden peittojen lisäksi mukaan myös puikkoja ja lankaa. Yhdessä tyttärensä Janetten kanssa hän opetti paikalliset naiset neulomaan. Kaksi oppi hyvin, kolmas hieman haparoiden. Mutta he lupasivat opettaa taidon muillekin. Laittaa hyvän kiertämään.