Kysyimme Kodin Kuvalehden lukijoilta, mikä ruokalaji pelastaa arkesi. Makaronilaatikon kaltaiset klassikot ovat saaneet rinnalleen vokkiruokaa ja nopeita keittoja.

Kun oma maha kurnii tai nälkäiset lapset odottavat ruokaa, KK:n lukijat turvautuvat useimmiten vauhdilla syntyviin ruokalajeihin. Lukijat kertovat:

Broilerinsuikaleet ovat nopeita valmistaa ja niistä saa eri tavoin laittamalla ja maustamalla monenlaista ja vaihtelevaa ruokaa.”

”Iso kattilallinen makkara- tai jauhelihakeittoa riittää kahdelle päivälle ja siten saa äkkiä lämmitettyä ruokaa nälkäisille lapsille.”

”Bataattisosekeitto valmistuu nopeasti, ja tarvikkeet yleensä löytyvät jääkaapista.”

Vokkiateriat pelastavat arjen nopean valmistustavan vuoksi.”

”Kanakastike valmiiksi marinoiduista fileistä ja loraus maustekermaa päälle! Valmistuu nopeasti ja on hyvä kyytipoika niin ikään nopeasti valmistuvalle pastalle.”

Nopeuden lisäksi toinen valtti ruokalajille on reseptin helppous. 

Jauhelihakastike on helppo tehdä.”

”Kalakiusaukset ovat vaivattomia. Toimivat silloin, kun on liian väsynyt laittamaan muuta ruokaa.”

”Kun pakastimessa on perunasuikaleita ja jääkaapissa kinkkusuikaleita, kiusaus valmistuu kädenkäänteessä.”

”Lohifilee on helppo maustaa ja se kypsyy uunissa vaivattomasti.”

Kolmas selvästi olennainen piirre arkiruuassa on sen edullisuus.

”Munakkaaseen heitetään parin kolmen päivän edellisten ruokien jämät ja juustonkannikat.”

Liha-makaronilaatikko on helppoa, nopeaa ja edullista arkiruokaa.”

”Peruna on arkiruuan perusjuttu.”

Pyttipannuun voi laittaa, mitä jääkaapista löytyy.”

Ja pitää ruuan olla vielä hyvääkin!

Lihapullat muusilla on aina hyvää.”

”Kaikki laatikot ovat hyviä, koska niistä riittää moneksi päiväksi ja usein maku vielä paranee seuraavana päivänä.”  

”Spaghetti ja jauhelihakastike on varsinaista lohturuokaa: kaikki rakastavat sitä.”

Pasta carbonara on erittäin maukas mutta nopea. Valmistusaineet ovat aina jääkaapissani.”

Lasagne maistuu kaikille.”

”Kylmäsavulohisalaatti on aina yhtä maistuvaa.”

Salaatit ovat ihanan raikkaita ja herkullisia.”

Monille KK:n lukijoille arkiruuaksi kelpaavat myös einekset – välillä ainakin.

”Einespinaattiletut paistinpannulla paistettuina ovat nopea, kasvisruoka, paistettuna ainakin sata kertaa parempia kuin mikrotettuina.”

”Helppo ja nopea ruoka, kun on kiire eikä ehdi tehdä mitään suurempaa, ovat esimerkiksi nakit ja ranskalaiset. Kyllä niillä yksi päivä menee.”
 

Miltä maistuu hyönteisruoka ensikertalaisten suussa? Kodin Kuvalehden toimitus voitti ensipöyristyksensä ja kokeili uutta sirkkagranolaa.

Toimituksen pöydällä on kipollinen sirkkagranolaa:  herkullisen rapeiksi paahtuneita hiutaleita, kurpitsansiemeniä, isoja, pulleita sirkkoja siipineen ja koipineen.

Testissä on kotimaisen EntoCuben valmistama Samu Sirkkagranola, joka on tullut kauppoihin joulukuun alussa 2017. Markkinoilla on lisäksi ainakin Fazerin sirkkaleipää sekä Kultasuklaan sirkkasuklaata.

Sirkkojen ja muiden hyönteisten kasvattamista ruuaksi pidetään ekologisena ruoantuotannon vaihtoehtona. Hyönteiset ovat ravintoarvoltaan lähellä lihaa, mutta niiden kasvatus tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä ja kuluttaa vähemmän vettä kuin lihantuotanto. 

Kodin Kuvalehden toimituksen ensikertalaiset lähestyivät sirkkaruokaa varovasti.

Ennen

”Yök, ne näkyy siinä! Sirkkaleipää oli helpompi maistaa, kun siinä ötökät oli jauhettu näkymättömiin.”

”En pysty. En millään. Tässä menee raja. Miksi niiden pitää olla kokonaisia?”

”Miksi sirkkagranolan nimi on Samu? Kuka söisi ehdoin tahdoin Petteri Punakuono -poronkäristystä?”

”Kokeilkoon lapseni aikanaan, mutta minä en pysty!”

”Miksi sirkkoja pitää sekoittaa nimenomaan mysliin ja leipään? Ja suklaaseen! Eihän niihin kuulu pekonikaan!”

”Miksi sirkkagranolan nimi on Samu? Kuka söisi ehdoin tahdoin Petteri Punakuono -poronkäristystä?”

”Onkohan hyönteisillä tunteet?”

Jälkeen

“Olin vähän pettynyt, ettei sirkka maistunut mitenkään.”

”Tämä maistuu mysliltä, pelkältä mysliltä. Vähän suolainen aromi.”

”Se ajatus rupesi ällöttämään, jos söisi granolaa maidon kanssa. Mitä jos sirkat kelluu maidon pinnalla?”

”Kynnys oli tosi korkea. Melkein kuin olisi poiminut lattialta kärpäsen ja pannut suuhun.”

”Yh, nyt suklaata perään.”

Makeaksi ja pehmeäksi imelletty perunalaatikko on monelle maku, joka viimeistään tekee joulun.

1. Valitse jauhoisia perunoita

Valitse perunalaatikkoon keskikokoisia jauhoisia perunoita. Pienet ovat työläitä kuoria kuumina, isot puolestaan hajoavat helposti keitinveteen, ennen kuin ovat sisältä riittävän kypsiä.

2. Älä suolaa keitinvettä

Älä lisää keitinveteen suolaa, jotta imeltyminen käynnistyy. 

3. Survo perunat kuumina

Survo perunat heti kuorimisen jälkeen ja lisää joukkoon kiehuvan kuumaa vettä. Kostea survos imeltyy helpommin, ja kiehuva neste estää paakkujen syntymistä. Jos haluat silkinsileää perunalaatikkoa, soseuta perunat sähkövatkaimen pienimmällä teholla. Ripottele päälle jauhot vasta, kun sose on hieman jäähtynyt, jotta jauhot eivät ala kypsyä vaan imeltyminen käynnistyy saman tien.

4. Imellä uunissa

Imellä perunalaatikkoa uunissa, jolloin voit säädellä lämpötilaa. 50–60 astetta on sopiva lämpö. Liian kuuma lämpötila pysäyttää imeltymisen. Jos neljä tuntia imeltymistä ei tuo haluamaasi makeutta perunalaatikkoon, lisää tilkka siirappia tai jatka imeltämistä pari tuntia. Lisää maito perunasoseeseen kiehautettuna, niin perunalaatikko ei kuohu uunissa.

Vaihtelun vuoksi:

Vegaaninen perunalaatikko

Valmista  perunalaatikko tavalliseen tapaan, mutta vaihda voi maidottomaan rasiamargariiniin ja maito kaurapohjaiseen, kuumennusta kestävään kahvimaitoon, esimerkiksi Oatly iKaffeen.

Mausteinen perunalaatikko

Tee perunalaatikko tavalliseen tapaan, mutta vaihda siirappi muscovadosiirappiin ja lisää muskottipähkinän lisäksi ½ tl jauhettua inkivääriä, ½ tl kardemummaa ja ½ tl jauhettua neilikkaa.

Oikaistu gluteeniton perunalaatikko

Jätä perunalaatikosta pois vehnäjauhot ja vesi. Oikaise imeltämisvaihe lisäämällä perunoiden joukkoon siirappia tavallista reilummin, 3–4 rkl. Vähennä suolan määrä yhteen teelusikalliseen. Paista tavallisen perunalaatikon tapaan. 

6 annosta, 30 min + 6 t

  • 1 kg jauhoisia perunoita
  • vettä keittämiseen
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • 1 dl vettä
  • 50 g voita
  • 4 dl täysmaitoa
  • 1½ tl suolaa
  • ½ tl muskottipähkinää
  • (2 rkl siirappia)
  1. Keitä perunat kuorineen kypsiksi. Älä lisää keitinveteen suolaa. Kuori perunat kuumina isoon 2 litran uunivuokaan. 
  2. Survo perunat haarukalla tai perunasurvimella. Lisää samalla desin verran kiehautettua vettä. Anna jäähtyä hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi.
  3. Ripottele päälle jauhot ja survo ne soseen joukkoon. 
  4. Peitä vuoka foliolla ja nosta se 60-asteiseen uuniin. Anna perunasoseen imeltyä 4 tuntia. Sekoita sosetta välillä. Tarkista maku. Jos sose ei maistu makealta, jatka imeltämistä vielä tunti tai pari.
  5. Sulata voi ja lisää soseeseen. Sekoita tasaiseksi. 
  6. Kuumenna maito kiehuvaksi ja sekoita se soseeseen. Mausta suolalla ja muskotilla. Jos kaipaat lisää makeutta, lisää hieman siirappia. Paista 150-asteisessa uunissa 2 tuntia.
Riitta-Ahkku

Imelletty perunalaatikko on jouluklassikko – neljä keinoa, joilla onnistut varmasti!

Jos haluat pakastaa lastikot niin tee se ennen paistamista. Ota laatikot sulamaan edellisenä päivänä jääkaappiin ja sitten uuniin paistumaan sulaneena. Miun laatikkoon ei muskottipähkinä kuulu, kun sitä on jo lanttu- ja porkkanalaatikoissa. Perunalaatikon teko vaatii aikaa ja körsivällisyyttä, mutta palkitsee upealla maullaan.
Lue kommentti