Paistinpannu on niin tärkeä ruuanlaittoväline, että sen valintaan kannattaa perehtyä kunnolla. Tässä apua.

Miten tunnistan hyvän pannun?

Siinä on paksu pohja, joka johtaa lämpöä tasaisesti ja pitää lämmön pitkään. Paksu pohja ei myöskään väänny yhtä herkästi kuin ohut, joten pannu pysyy tukevasti liesitasossa kiinni. Jos hankit vain yhden pannun, osta paksupohjainen.

Onko ohutpohjaisella mitään virkaa?

Lettujen ja munakkaiden paistamisessa ohuesta pohjasta ei ole haittaa, koska ruokia ei kuumenneta kovalla lämmöllä.

Suoralaitainen kasari vai loivareunainen paistinpannu?

Makuasia ja tottumiskysymys.

Onko koolla merkitystä?

Pieniä annoksia kokkaavalle riittää luonnollisesti pienempikin. Kovin pieni pannu on usein epäkäytännöllinen, ruoka valuu herkästi laitojen yli.

Harkitsen induktioliettä. Menevätkö vanhat pannut vaihtoon?

Kokeile magneetilla. Jos se napsahtaa vanhan paistinpannusi pohjaan kiinni, astia toimii myös induktioliedellä.

Pärjääkö yhdellä paistinpannulla?

Yhdellä hyvällä pärjää pitkälle. Toisaalta kahden kanssa on käytännöllistä: toinen voi olla matalareunainen, korkeita lämpötiloja kestävä pannu, jota käytät paistamiseen ja ruskistamiseen. Toisessa, suuremmassa ja korkeareunaisessa, kannellisessa paistokasarissa on helppo hauduttaa ruokia.

Pannuni kolhiintuvat helposti ahtaassa kattilakaapissa. Vinkkejä?

Jos säilytät pannujasi päällekkäin, laita niiden väliin pari arkkia talouspaperia naarmuuntumisen estämiseksi.

Millaisessa pannussa paistuvat parhaat pihvit?

Valurautapannussa, sillä se kestää kovan kuumennuksen.

Onko painava pannu parempi kuin kevyt?

Painolla ei ole juurikaan merkitystä. Yksi tykkää painavasta valurautapannusta, toinen tarttuu kevyeen, laadukkaasti pinnoitetuun pannuun. Hyviä valintoja molemmat.

Mistä pannujen isot hintaerot johtuvat?

Materiaali vaikuttaa hintaan eniten. Myös valmistusmaalla on merkitystä, ja merkkipannuissa on yleensä ainakin pieni ”brändilisä”.

Voiko valurautapannua käyttää enää muilla liesillä, jos sitä on käyttänyt avotulella tai kaasuliedellä?

Voi. Vain induktiolieden kanssa voi tulla ongelmia, sillä avotulella tummuneet pannun pohja ja pinta saattavat lämmetä aiempaa huonommin.

Minkälainen on hyvä kahva?

Paras kahva on niitattu pannuun kiinni, sillä se ei kuumene yhtä herkästi kuin pannuun kiinni valettu. Liesityyppi ratkaisee, kuinka paljon kahva kuumenee. Induktioliedellä kahva tuskin edes lämpenee. Teräskahva kestää myös uuninlämmön.

Mitä materiaalia pinnoitteet ovat?

Teflon on tunnetuin ja arkikielessä yleisnimi tarttumattomalle pinnoitteelle. Teflon on rekisteröity muoviyhdistelmä, jonka kemian alaan kuuluva yritys DuPont keksi jo 1938. Useimmat tarttumattomat pinnoitteet ovat teflonin kanssa samaa PTFE-materiaalia, niillä on vain eri nimiä. Esimerkiksi Swiss Diamondia on vahvistettu timanttikitein, jotka lisäävät pinnan kestävyyttä ja johtavat hyvin lämpöä. Titaanilla vahvistettu SuperPlus -muovipinnoite on kestävämpi kuin teflon, mutta ei siedä yhtä hyvin kuumuutta kuin valurauta. Myös keraaminen pinnoite kestää korkeita lämpötiloja melko hyvin.

Kestävätkö pannut metallisia työvälineitä?

Se pitää tarkistaa jokaisen pannun kohdalla erikseen. Pinnoitetuilla pannuilla on turha ottaa riskiä, vaan kannattaa aina käyttää puisia tai muovisia lastoja.

Onko teflonpinnoitteissa merkittäviä eroja?

Teflonpinnoitteita on viittä eri paksuusluokkaa, ja niissä on huomattavia eroja. Markettien peruspannuissa on yleensä Classic- tai Extrapinnoite. Select on hiukan paksumpi, seuraavaksi tulee Platinum. Parhaissa pannuissa on Platinum Plus tai Platinum Pro -pinnoite.

Miten pinnoitetun pannun ikää voi lisätä?

Älä säilytä ruokaa pannussa pitkään. Käytä muovisia tai puisia lastoja. Pese pannu käsin. Vaikka uusissa pannuissa voi olla merkintä konepesun kestävyydestä, sitä ei suositella. Konepesu lyhentää pannun käyttöikää huomattavasti. Älä kuumenna pannua tyhjänä, sillä se aiheuttaa pinnalle värimuutoksia. Jos haluat lisätä ruuan vasta kuumalle pannulle, laita aluksi pohjalle tilkka vettä ja kaada se pois, kun pannu on kuuma. Laita myös rasva pannulle heti.

Saako ulkoreunoille tai pohjaan kiinni palanutta rasvalikaa pois millään konstilla?

Kunnolla kiinni palanutta ja paikalleen pinttynyttä ruokaa ei saa irti oikein millään. Siksi pannu kannattaa pestä heti käytön jälkeen. Erityisen tärkeää tämä on keraamisen pannun kanssa: jos pohjaan palanutta kohtaa ei puhdista hyvin, kaikki paistettava jää jatkossa siihen kiinni. Pinnoitetut pannut eivät kestä kovaa puhdistusta. Pohjaan palanut ja pinttynyt ruoka lähtee parhaiten liottamalla pannua lämpimässä vedessä, jossa on noin 1 dl pyykin- tai astianpesujauhetta per 1 litra vettä. Pannussa voi myös keittää pesujauhe-vesiseosta ja puhdistaa astiaa varovasti sen jälkeen. Keittiötarvikeliikkeistä voi kysellä Lady Jane -nimistä puhdistussientä, joka on hellävarainen pinnoituksille.

Onko rikkoitunut teflonpinnoite vaaraksi terveydelle? Voivatko teflonhituset aiheuttaa syöpää?

Nykytiedon mukaan teflon ei aiheuta syöpää eikä ole muutenkaan terveydelle haitallista. Teflon kulkee ruuansulatuskanavan läpi imeytymättä elimistöön. Jos teflon ylikuumenee, saattavat pinnan teflonpolymeerit höyrystyä. On tapauksia, joissa höyryt ovat aiheuttaneet ihmisille flunssan kaltaisia oireita. Höyrystyäkseen teflonpinnan lämpötilan pitää nousta huomattavasti ruuanvalmistuslämpötiloja korkeammaksi. Toinen asia on, että ajatus teflonhippusista ruuan joukossa ei ole järin miellyttävä.

Joskus tarttumattomalla pinnoitteella varustettuun pannuun ruoka jää kiinni jo muutaman viikon käytön jälkeen. Miksi?

Pinnoite ei aina takaa, että rasvaa ei tarvitsisi käyttää, sillä pinnoitteen laatu ja paksuus vaihtelevat. Moni pinnoite kuluu melko nopeasti ja rasvaa tarvitaan. Jos pinnoitetun pannun pesee aina vain kevyesti pelkällä vedellä käytön jälkeen, pannu ei pysy riittävän puhtaana ja ruoka jää siihen helposti kiinni. Ruuan tarttuminen voi johtua myös pannun ja paistettavan raaka-aineen liian suuresta lämpötilaerosta.

Kanafileet tarttuvat herkästi pannuun. Onko siihen joku syy?

Valkuaispitoiset aineet, kuten liha, kananmunat ja maito, tarttuvat herkästi pohjaan, jos ne laittaa kylmälle pannulle. Muista myös pyyhkiä marinadi pois pinnalta.

Terveyttä koskeviin kysymyksiin vastasi johtava tutkija Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Erilaisten materiaalinen eroista kertoi Jonna Dammert-Saikku keittiötarvikeliike Chez Mariuksesta.
 

Miltä maistuu hyönteisruoka ensikertalaisten suussa? Kodin Kuvalehden toimitus voitti ensipöyristyksensä ja kokeili uutta sirkkagranolaa.

Toimituksen pöydällä on kipollinen sirkkagranolaa:  herkullisen rapeiksi paahtuneita hiutaleita, kurpitsansiemeniä, isoja, pulleita sirkkoja siipineen ja koipineen.

Testissä on kotimaisen EntoCuben valmistama Samu Sirkkagranola, joka on tullut kauppoihin joulukuun alussa 2017. Markkinoilla on lisäksi ainakin Fazerin sirkkaleipää sekä Kultasuklaan sirkkasuklaata.

Sirkkojen ja muiden hyönteisten kasvattamista ruuaksi pidetään ekologisena ruoantuotannon vaihtoehtona. Hyönteiset ovat ravintoarvoltaan lähellä lihaa, mutta niiden kasvatus tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä ja kuluttaa vähemmän vettä kuin lihantuotanto. 

Kodin Kuvalehden toimituksen ensikertalaiset lähestyivät sirkkaruokaa varovasti.

Ennen

”Yök, ne näkyy siinä! Sirkkaleipää oli helpompi maistaa, kun siinä ötökät oli jauhettu näkymättömiin.”

”En pysty. En millään. Tässä menee raja. Miksi niiden pitää olla kokonaisia?”

”Miksi sirkkagranolan nimi on Samu? Kuka söisi ehdoin tahdoin Petteri Punakuono -poronkäristystä?”

”Kokeilkoon lapseni aikanaan, mutta minä en pysty!”

”Miksi sirkkoja pitää sekoittaa nimenomaan mysliin ja leipään? Ja suklaaseen! Eihän niihin kuulu pekonikaan!”

”Miksi sirkkagranolan nimi on Samu? Kuka söisi ehdoin tahdoin Petteri Punakuono -poronkäristystä?”

”Onkohan hyönteisillä tunteet?”

Jälkeen

“Olin vähän pettynyt, ettei sirkka maistunut mitenkään.”

”Tämä maistuu mysliltä, pelkältä mysliltä. Vähän suolainen aromi.”

”Se ajatus rupesi ällöttämään, jos söisi granolaa maidon kanssa. Mitä jos sirkat kelluu maidon pinnalla?”

”Kynnys oli tosi korkea. Melkein kuin olisi poiminut lattialta kärpäsen ja pannut suuhun.”

”Yh, nyt suklaata perään.”

Makeaksi ja pehmeäksi imelletty perunalaatikko on monelle maku, joka viimeistään tekee joulun.

1. Valitse jauhoisia perunoita

Valitse perunalaatikkoon keskikokoisia jauhoisia perunoita. Pienet ovat työläitä kuoria kuumina, isot puolestaan hajoavat helposti keitinveteen, ennen kuin ovat sisältä riittävän kypsiä.

2. Älä suolaa keitinvettä

Älä lisää keitinveteen suolaa, jotta imeltyminen käynnistyy. 

3. Survo perunat kuumina

Survo perunat heti kuorimisen jälkeen ja lisää joukkoon kiehuvan kuumaa vettä. Kostea survos imeltyy helpommin, ja kiehuva neste estää paakkujen syntymistä. Jos haluat silkinsileää perunalaatikkoa, soseuta perunat sähkövatkaimen pienimmällä teholla. Ripottele päälle jauhot vasta, kun sose on hieman jäähtynyt, jotta jauhot eivät ala kypsyä vaan imeltyminen käynnistyy saman tien.

4. Imellä uunissa

Imellä perunalaatikkoa uunissa, jolloin voit säädellä lämpötilaa. 50–60 astetta on sopiva lämpö. Liian kuuma lämpötila pysäyttää imeltymisen. Jos neljä tuntia imeltymistä ei tuo haluamaasi makeutta perunalaatikkoon, lisää tilkka siirappia tai jatka imeltämistä pari tuntia. Lisää maito perunasoseeseen kiehautettuna, niin perunalaatikko ei kuohu uunissa.

Vaihtelun vuoksi:

Vegaaninen perunalaatikko

Valmista  perunalaatikko tavalliseen tapaan, mutta vaihda voi maidottomaan rasiamargariiniin ja maito kaurapohjaiseen, kuumennusta kestävään kahvimaitoon, esimerkiksi Oatly iKaffeen.

Mausteinen perunalaatikko

Tee perunalaatikko tavalliseen tapaan, mutta vaihda siirappi muscovadosiirappiin ja lisää muskottipähkinän lisäksi ½ tl jauhettua inkivääriä, ½ tl kardemummaa ja ½ tl jauhettua neilikkaa.

Oikaistu gluteeniton perunalaatikko

Jätä perunalaatikosta pois vehnäjauhot ja vesi. Oikaise imeltämisvaihe lisäämällä perunoiden joukkoon siirappia tavallista reilummin, 3–4 rkl. Vähennä suolan määrä yhteen teelusikalliseen. Paista tavallisen perunalaatikon tapaan. 

6 annosta, 30 min + 6 t

  • 1 kg jauhoisia perunoita
  • vettä keittämiseen
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • 1 dl vettä
  • 50 g voita
  • 4 dl täysmaitoa
  • 1½ tl suolaa
  • ½ tl muskottipähkinää
  • (2 rkl siirappia)
  1. Keitä perunat kuorineen kypsiksi. Älä lisää keitinveteen suolaa. Kuori perunat kuumina isoon 2 litran uunivuokaan. 
  2. Survo perunat haarukalla tai perunasurvimella. Lisää samalla desin verran kiehautettua vettä. Anna jäähtyä hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi.
  3. Ripottele päälle jauhot ja survo ne soseen joukkoon. 
  4. Peitä vuoka foliolla ja nosta se 60-asteiseen uuniin. Anna perunasoseen imeltyä 4 tuntia. Sekoita sosetta välillä. Tarkista maku. Jos sose ei maistu makealta, jatka imeltämistä vielä tunti tai pari.
  5. Sulata voi ja lisää soseeseen. Sekoita tasaiseksi. 
  6. Kuumenna maito kiehuvaksi ja sekoita se soseeseen. Mausta suolalla ja muskotilla. Jos kaipaat lisää makeutta, lisää hieman siirappia. Paista 150-asteisessa uunissa 2 tuntia.
Riitta-Ahkku

Imelletty perunalaatikko on jouluklassikko – neljä keinoa, joilla onnistut varmasti!

Jos haluat pakastaa lastikot niin tee se ennen paistamista. Ota laatikot sulamaan edellisenä päivänä jääkaappiin ja sitten uuniin paistumaan sulaneena. Miun laatikkoon ei muskottipähkinä kuulu, kun sitä on jo lanttu- ja porkkanalaatikoissa. Perunalaatikon teko vaatii aikaa ja körsivällisyyttä, mutta palkitsee upealla maullaan.
Lue kommentti