Laita liha kattilaan ja laske päälle sen verran kylmää vettä, että liha peittyy. Kiehauta. Kuori pinnalle muodostunut vaahto pois lusikalla tai kauhalla, kunnes vaahtoa ei enää synny.
Laita liha kattilaan ja laske päälle sen verran kylmää vettä, että liha peittyy. Kiehauta. Kuori pinnalle muodostunut vaahto pois lusikalla tai kauhalla, kunnes vaahtoa ei enää synny.
Lisää kattilaan suola, pippurit ja kuoritut, isoiksi paloiksi paloitellut juurekset. Keitä hiljalleen 2–3 tuntia, kunnes liha on 
niin pehmeää, että se irtoaa luista lähes itsestään. Siivilöi liemi talteen. Irrota liha luista ja paloittele sormin tai veitsellä. Kuori mahdollinen rasva pois liemen pinnalta.
Lisää kattilaan suola, pippurit ja kuoritut, isoiksi paloiksi paloitellut juurekset. Keitä hiljalleen 2–3 tuntia, kunnes liha on niin pehmeää, että se irtoaa luista lähes itsestään. Siivilöi liemi talteen. Irrota liha luista ja paloittele sormin tai veitsellä. Kuori mahdollinen rasva pois liemen pinnalta.
Kuori ja pilko keittoon tulevat juurekset pieniksi. Kuullota niitä voissa isossa kattilassa useammassa erässä.
Kuori ja pilko keittoon tulevat juurekset pieniksi. Kuullota niitä voissa isossa kattilassa useammassa erässä.
Kaada lihaliemi kattilaan ja lisää kiehumaan porkkanat, selleri, lanttu ja palsternakka. Keitä puolikypsiksi ja lisää kuoritut ja paloitellut sipulit, perunat ja purjo. Keitä, kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää lopuksi lihapalat. Kiehauta, tarkista maku ja lisää halutessasi suolaa. Ripottele keiton päälle hienonnettua persiljaa tai ruohosipulia.
Kaada lihaliemi kattilaan ja lisää kiehumaan porkkanat, selleri, lanttu ja palsternakka. Keitä puolikypsiksi ja lisää kuoritut ja paloitellut sipulit, perunat ja purjo. Keitä, kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää lopuksi lihapalat. Kiehauta, tarkista maku ja lisää halutessasi suolaa. Ripottele keiton päälle hienonnettua persiljaa tai ruohosipulia.

Lihakeitto vaatii pitkän kypsennyksen, mutta valmistuu puoliksi itsekseen. Jos maltat tarjota keiton vasta seuraavana päivänä, on maku entisestään mehevöitynyt.

Luullisesta keittolihasta syntyy edullista ja herkullista ruokaa. Pitkään kypsynyt liha on niin mureaa, että se irtoaa luista miltei itsestään. Pitkän haudutuksen vaativaa luullista lihaa ei nykyisin löydä helposti. Pyydä kauppiastasi tilaamaan sitä tai käytä naudanrintaa tai -lapaa.

Lihakeitto

OHJE 6:LLE | VALMISTUS 2,5–3 TUNTIA |
EI KANNATA PAKASTAA

Lihaliemi
1,5 kg luullista naudanlihaa, esim. etuselkää
noin 2 l vettä
1 rkl suolaa
10 kokonaista mauste-, musta- tai valkopippuria
2 sipulia
2 porkkanaa
100 g selleriä

Keitto
lihan keitinliemi eli noin 1,5–2 l lihalientä
3–4 porkkanaa
100 g selleriä
100 g lanttua
1 palsternakka
2 isoa sipulia
500 g kiinteitä perunoita
1 purjo
voita kuullottamiseen
keitetty liha

Pinnalle
persiljaa tai ruohosipulia

1. Laita liha kattilaan ja laske päälle sen verran kylmää vettä, että liha peittyy. Kiehauta. Kuori pinnalle muodostunut vaahto pois lusikalla tai kauhalla, kunnes vaahtoa ei enää synny.

2. Lisää kattilaan suola, pippurit ja kuoritut, isoiksi paloiksi paloitellut juurekset. Keitä hiljalleen 2–3 tuntia, kunnes liha on niin pehmeää, että se irtoaa luista lähes itsestään. Siivilöi liemi talteen. Irrota liha luista ja paloittele sormin tai veitsellä. Kuori mahdollinen rasva pois liemen pinnalta.

3. Kuori ja pilko keittoon tulevat juurekset pieniksi. Kuullota niitä voissa isossa kattilassa useammassa erässä.

4. Kaada lihaliemi kattilaan ja lisää kiehumaan porkkanat, selleri, lanttu ja palsternakka. Keitä puolikypsiksi ja lisää kuoritut ja paloitellut sipulit, perunat ja purjo. Keitä, kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää lopuksi lihapalat. Kiehauta, tarkista maku ja lisää halutessasi suolaa. Ripottele keiton päälle hienonnettua persiljaa tai ruohosipulia.

Vinkki!

  • Lihakeittoa ei kannata pakastaa, sillä kasvisten maku ja purutuntuma kärsivät jäätymisestä. Sen sijaan itse tehdyn lihaliemen ja keitetyn lihan voi pakastaa, jolloin soppa syntyy seuraavalla kerralla nopeasti.
Tummanpuhuva sinappi on tehty punajuuresta. Piparkakkusiirappia voi kokeilla vaikka homejuustolle.

Itse tehdyt piparkakkusiirappi tai punajuurisinappi valmistuvat nopeasti ja täydentävät joulupöydän. Kauniissa purkeissa ne sopivat myös lahjoiksi.

Nämä lahjat ehtii valmistaa kiireinenkin: punajuurisinappi ja piparkakkusiirappi valmistuvat alle puolessa tunnissa.

Piparkakkusiirappi on ihana lisä joululetuille, paahtoleivälle tai jäätelöön. Punajuuri taas antaa sinapille veikeän aromin ja kauniin, jouluisen värin.

Voit vielä koristella ja nimikoida purkit jouluisesti esimerkiksi itsetehdyillä etiketeillä, dymo-teipillä ja koristenauhalla.

Punajuurisinappi

6 dl | 15 min

Tarvikkeet:

  • pieniä lasipurkkeja
  • 2 dl punajuurisosetta
  • 2 dl punajuurimehua
  • 3 dl sokeria
  • 1 dl rypsiöljyä
  • ½ dl sinapinsiemeniä
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 2 tl suolaa
  • 2 dl sinappijauhetta

Desinfioi puhtaat lasipurkit ja kannet pitämällä niitä 100-asteisessa uunissa 20 minuuttia tai kiehuvassa vedessä 5 minuuttia.

Sekoita kattilassa punajuurisose, -mehu ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää öljy, sinapinsiemenet, balsamiviinietikka ja suola. Keitä pienellä lämmöllä viisi minuuttia koko ajan sekoittaen. Nosta kattila levyltä ja sekoita joukkoon sinappijauhe.

Kaada lämmin sinappi kuumiin tölkkeihin (varo käsiä!) ja sulje kannet. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja säilytä jääkaapissa.

Piparkakkusiirappi

3 dl | 20 min

  • 3 ½ dl sokeria
  • 3 dl vettä
  • 1 rkl jauhettua inkivääriä
  • 2 tl piparkakkumaustetta
  • 2 tähtianista
  • 1 kanelitanko

Yhdistä kattilassa sokeri ja vesi. Lisää inkivääri ja piparkakkumauste, tähtianikset ja kanelitanko. Kuumenna seos kiehuvaksi. Laske lieden lämpötilaa heti, kun seos kiehahtaa. Anna liemen kiehua 15 minuuttia hiljalleen poreillen. Sekoita välillä.

Siivilöi siirappi ja kaada desinfioituun lasipulloon (katso puhdistusohje punajuurisinapin reseptistä yllä.) Siirappi säilyy jopa vuoden.

Helsingin kaupunmuseon kuva-arkiston ensimmäinen joulupukkikuva on vuodelta 1934. Kuvassa joulupukki vierailee siirtomaatavaraliikkeessä.

Jouluateria on aaton kohokohta, mutta entä jos ruokaa ei ole? Sata vuotta sitten tuoreessa valtiossa vallitsi nälänhätä.

Loppuvuodesta 1917 juuri itsenäistyneessä Suomessa kärsittiin ensimmäisen maailmansodan ja kylmän kesän aiheuttamasta ruokapulasta. Elintarvikkeita kuten voita, sokeria, maitoa, leivästä ei riittänyt kaikille. Päivästä suuri osa meni ruuan jonottamiseen.

Mustasta pörssistä sai samaan aikaan melkein mitä tahansa, mutta korkeat hinnat pitivät tarvikkeet tavallisen kansan ulottumattomissa.

Joulukuussa 1917 elintarvikehallituksen tiedotuksissa kerrottiin jo nälänhädästä. Noin 800 000 ihmisen eli joka neljännen suomalaisen arvioitiin olleen tässä vaiheessa jo useita viikkoja ilman leipää ja viljaa.

Joulurauhaa ei julistettu Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta jouluna 1917.

Vielä pari vuotta aiemmin joulupöydästä oli löytynyt paistettua sianlihaa, lipeäkalaa, rosollia, silliä ja lanttulaatikkoa. Jälkiruuaksi oli ollut riisipuuroa ja pipareita.

Joulu oli muutenkin poikkeuksellinen, sillä joulurauhaa ei julistettu Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta jouluna 1917.

Keittokirja korvikeruuista auttoi perheenemäntiä

Kesällä 1917 Elin Sjöström kirjoitti korvikeruuista Sota-ajan keittokirjan. Kirjan päätarkoitus oli auttaa perheenemäntiä tekemään ruokaa aikana, jolloin raaka-aineita ei juuri ollut tarjolla.

"Keittokirjan kirjoittaminen nykyisenä aikana on vaikeanlainen tehtävä. Tänä päivänä saatavat elintarpeet ovat lopussa kenties huomenna tahi viikon perästä. Voi kuitenkin sattua, että sitä tavaraa taas jonkun ajan kuluttua ilmestyy kauppaan tahi että aineita, mitkä jollakin paikkakunnalla puuttuu, muualla on saatavissa y. m. s.", kirjan esipuheessa todetaan.

Riisipuuro kypsyi heinälaatikossa ja pipareissa oli voita vain vähän

Sota-ajan keittokirjassa ei ole erillistä jouluruoka-osiota, mutta jouluateria olisi voinut vuonna 1917 näyttää tältä: mausteleipää, lanttupaistosta, sillihakkelusta, rosollia, riisipuuroa ja piparkakkuja.

Mausteleipä tehtiin raakana raastetusta perunasta, ohrajauhoista, lantun liemestä, siirapista ja hiivasta. Mausteisuus leipään tuli suolasta, aniksesta ja saksankuminoista (nykyisin fenkoli).

Lanttupaistoksen, sillihakkeluksen ja rosollin ohjeet ovat yllättävän samanlaisia kuin nykyään.

Riisipuuro sen sijaan kypsennettiin heinälaatikossa, jossa sen annettiin olla 3–4 tuntia. Nimensä mukaisesti kuuma kattila laitettiin heinällä vuorattuun laatikkoon ja nostettiin sieltä pois kun riittävä aika oli kulunut. Näin säästettiin polttopuuta.

Sota-ajan piparkakuissa käytettiin voita vain 2 rkl, sokeri korvattiin kokonaan siirapilla ja vehnäjauhot ruisjauhoilla.

Lähteet: 1917 – Suomen ihmisten vuosi (Kai Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuista) WSOY; Suurtorinjoulumarkkinat.fi; Elin Sjöström: Sota-ajan keittokirja (vuoden 1919 laajennettu painos).

  • 3 dl siirappia
  • 1 ½ dl maitoa
  • 2 tl. soodaa
  • 1 muna
  • 2 rkl. voisulaa tahi kookosrasvaa
  • 30 rkl. ruisjauhoja,
  • neilikoita, inkivääriä

Siirappi kiehautetaan mausteiden kanssa ja kun se on haaleata lisätään siihen maito, muna, puolet jauhoista, joihin sooda on sekoitettu, voi ja loput jauhoista. Taikinan annetaan seistä viileässä seuraavaan päivään, jolloin se kaaviloidaan ohueksi ja muotilla otetaan pieniä kakkuja, jotka kypsennetään hyvässä uuninlämmössä.

Lähde: Elin Sjöström: Sota-ajan keittokirja.