Oletko koskaan miettinyt, mitä tekisit, jos saisit yllättäen kutsun Linnan juhliin? Siivooja Heli Riihiaho ja opiskelija Taleb Hosseini tietävät.

”Äiti soitti koko suvulle”

Siivooja Heli Riihiaho, 45, kutsuttiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuonna 2014. Kutsu on edelleen tallessa ja laitettu esille kehyksiin.

Syksyllä 2014 kajaanilainen siivooja Heli Riihiaho sai sähköpostin presidentin kansliasta. Viestissä tiedusteltiin puolison nimeä ja sanottiin, että kyse on kutsuasiasta.

Heli tavasi tekstin useampaan kertaan ja pyysi työkaverinkin katsomaan. Voiko tämä olla?

”Kysyin työkavereiltakin, onko tämä jokin huijausviesti tai vitsi”, Heli sanoo.

Hän uskoi viestin lopullisesti todeksi vasta, kun virallinen kutsu kolahti postiluukusta marraskuun puolivälissä. Silloin oli jo kiire varata matkat ja hotelli ja hankkia puku.

Kun sana kutsusta kiiri, tuntemattomat tulivat juttelemaan kaupungilla. Kutsu oli hetken puheenaihe myös kajaanilaisella koululla, jonka siistijänä Heli tuolloin työskenteli.

”Työkaverit halusivat heti hypistellä sitä”, Heli kertoo.

”Äiti soitti tietenkin koko suvulle.”

Hyviä neuvojakin alkoi sadella. Älä kompastu helmoihin televisiokameroiden edessä. Muista maistaa boolia ja kaikkia ruokia. Et sitten mieti, onko linna siivottu hyvin, vaan nautit illasta.

Helin mielestä linnassa oli rento tunnelma. ”Jos aloitti keskustelun, toinen yhtyi siihen. Se vähän yllätti.”
Helin mielestä linnassa oli rento tunnelma. ”Jos aloitti keskustelun, toinen yhtyi siihen. Se vähän yllätti.”

Juhlapukua Heli lähti etsimään siskon luo Ouluun. Kolme liikettä koluttuaan hän valitsi violetin olkaimettoman mekon, jonka vyötäröllä oli helmiä.

”Mietin ensin, pitääkö ostaa sellainen, mille on myöhemminkin käyttöä. Sitten ajattelin, että kerran elämässä sitä lähdetään. Ostetaan sellainen, mikä tuntuu hyvältä”, Heli sanoo.

Juhlailta hujahti nopeasti ja sisälsi paljon jonottamista. Kättelyyn, buffettiin, vessaan.

”Koko Linnaa ei ehtinyt nähdä yhtenä iltana. Ja istumapaikkoja ei ollut. Jos otat ruokaa, kannat lautasta, lasia, pitkää helmaa ja hartiahuivia. Se oli vähän sellaista taiteilua”, Heli naurahtaa.

”Ei tullut sellaista oloa, etten kuuluisi joukkoon. Se yllätti.”

Linnan tunnelma oli paljon rennompi kuin Heli oli etukäteen ajatellut. Myös se, kuinka monella oli puhelin jatkuvasti kädessä, yllätti.

Heli oli jättänyt kännykän narikkaan, koska ajatteli, ettei kuvien räpsiminen sovi hienon juhlan luonteeseen.

”Odotin, että tunnelma olisi jäykempi, enkä osaisi itse olla luonnollinen. Ei tullut kuitenkaan sellaista oloa, etten kuuluisi joukkoon. Se yllätti”, Heli sanoo.

”Tuntui kuin ihmisiä olisi nähnyt aiemminkin. Kukaan ei ollut tyly vaan kaikki tervehtivät.”

Heli juhli linnassa avopuolisonsa Jannen kanssa.
Heli juhli linnassa avopuolisonsa Jannen kanssa.

”Ei ollut ikinä käynyt mielessäkään, että minut voitaisiin kutsua.”

Heli ei ollut osannut jännittää tuntemattomille juttelua etukäteen. Parhaiten mieleen jäi keskustelu Helsingin silloisen kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ja tämän puolison kanssa.

”Sekin herätti keskustelua, kun kerroin ihmisille, miksi olen kutsun saanut. Sanottiin, että sinun täytyy olla aika hyvä siivooja.”

Vuoden 2014 Linnan juhlien teema oli vapaaehtoistyö. Heli sai kutsun, koska hänet oli valittu Puhtausalan ammattilaiseksi alan suuressa kilpailussa.

”Ei ollut ikinä käynyt mielessäkään, että minut voitaisiin kutsua. On niin paljon ihmisiä, joiden voisi olettaa saavan kutsun ennemmin kuin minun.”

Kutsu tuntui kuitenkin kunnianosoitukselta, kiitokselta hyvästä työstä. Se on edelleen tallessa ja laitettu muistoksi kehyksiin.

”Koen, että puhtaanapitoalaa voitaisiin arvostaan enemmän. On hyvä, että presidentti arvostaa tavallisia ihmisiä ja monen alan tekijöitä, ei vain kansanedustajia ja julkkiksia.”

”Tällä hetkellä ihan kaikki jännittää. Olen tosi iloinen ja kiitollinen kutsusta”, Tabu sanoo.
”Tällä hetkellä ihan kaikki jännittää. Olen tosi iloinen ja kiitollinen kutsusta”, Tabu sanoo.

”Perhe on minusta tosi ylpeä”

Taleb Hossaini on kutsuttu Suomen satavuotisjuhliin Linnaan. Ensin Taleb epäili soittoa pilaksi.

”Olin shokissa. Ajattelin, että tämä on jokin pila.”

Oli marraskuinen aamu, ja nuoriso-ohjaajaopiskelija Taleb (Tabu) Hossaini, 23, oli juuri saanut puhelun Me-säätiöstä. Soittaja oli kertonut, että Tabun kannattaisi tarkkailla postiaan. Lähipäivinä saapuisi kutsu itsenäisyyspäivän Linnan juhliin kiitoksena esimerkillisestä työstä monikulttuurisessa toimintaympäristössä.

”En millään voinut uskoa sitä. Luulin puhelua pilaksi”, Tabu sanoo.

Sitä se ei ollut. Virallinen kutsu saapui pian postissa.

”Olin shokissa. Ajattelin, että tämä on jokin pila.”

Pariin päivään Tabu ei uskaltanut kertoa kutsusta kellekään.

”Sitten otin kuvan kavereille ja perheelle. Kaikki olivat tosi iloisia. Kaverit kysyivät, pääseekö aveciksi”, Tabu naurahtaa.

”Monet odottavat, että vilkutan heille telkkarista. He jännittävät enemmän kuin minä itse.”

Tabun vanhemmat eivät yleensä katso suomalaisia televisio-ohjelmia mutta aikovat tehdä nyt poikkeuksen.

”Perhe on minusta tosi ylpeä. Tämä merkitsee isälleni paljon.”

Tabu muutti perheensä kanssa Suomeen Iranista, kun hän oli 12-vuotias.

Hän opiskelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi, työskentelee iltapäiväkerhossa ja on mukana Yökoriksen toiminnassa. Se on Helsingin NMKY:n ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyöhanke, joka järjestää katukoristapahtumia kesäiltaisin. Tarkoitus on muun muassa auttaa maahanmuuttajanuoria sopeutumaan Suomeen.

”Ajattelin ensin, että voisin laittaa frakin, mutta kaverit olivat sitä mieltä, että frakki on vanhuksille ja minä olen nuori. Laitan ehkä sinisen puvun, koska se on Suomen väri.”

”Jollekin, joka osaa kieltä, on helpompi tulla juttelemaan”, Tabu kertoo.

”NMKY:ltä sanottiin, että olen positiivinen, kannustava ja esimerkillinen ja auttanut monikulttuurisia ihmisiä sopeutumaan Suomeen. Se on minulle tosi iso juttu. Tykkään auttamisesta.”

Suureen juhlailtaan Tabu on valmistautunut hankkimalla uuden puvun.

”Ajattelin ensin, että voisin laittaa frakin, mutta kaverit olivat sitä mieltä, että frakki on vanhuksille ja minä olen nuori. Laitan ehkä sinisen puvun, koska se on Suomen väri”, Tabu sanoo.

”Toivon vain, etten pyörry kättelyn aikana.”

Hän ei ole vielä miettinyt, mitä aikoo sanoa presidentille kättelyn aikana. Kovin pitkään takana olevaa jonoa ei kehtaa seisottaa.

”Yritän ehkä kiittää ja sanoa hyvää itsenäisyyspäivää”, Tabu sanoo.

”Kuulin, että siellä on 1800 ihmistä ja kauhean kuuma. Toivon vain, etten pyörry kättelyn aikana.”

”Olen tullut maahanmuuttajana Suomeen ja pääsen Suomen itsenäisyyspäiväjuhliin juhlimaan suomalaisten kanssa. Se on suuri kunnia ja vetää sanattomaksi.”

Tabua jännittää tulevassa illassa ”ihan kaikki”. Linnaan saapuminen. Jonottaminen. Kättely. Uusien ihmisten tapaaminen. Julkkikset. Jonkun kanssa voisi ehkä ottaa selfien, jos tulee tilaisuus.

Tabusta on erityisen jännittävää mennä Linnan juhliin juuri Suomen suurena juhlavuotena.

”Olen tullut maahanmuuttajana Suomeen ja pääsen Suomen itsenäisyyspäiväjuhliin juhlimaan suomalaisten kanssa. Se on suuri kunnia ja vetää sanattomaksi”, Tabu sanoo.

Suomessa hän arvostaa esimerkiksi maksutonta koulutusta, joka ei ole Iranissa itsestäänselvyys. Tabun vanhemmat eivät osanneet Suomeen tullessaan lainkaan lukea tai kirjoittaa.

Hienointa Suomessa on kuitenkin vapaus. Tabu on uskonnollisen perheen kasvatti, muttei koe olevansa itse uskonnollinen.

”Vapautta en ollut kokenut edes omassa perheessäni ennen kuin tulin Suomeen”, Tabu sanoo.

”Suomessa löysin oman itseni. Täällä pystyn olemaan sitä, mitä haluan.”