Iina tietää, että kiusaajan sanat ovat niin isoja, ettei niitä saa helposti pois mielestä.

Kiusaaminen pelottaa

Minua on kiusattu aika alkuajoista asti. Eskarissa kiusattiin eniten. Siitä haukuttiin, kun olen aika lyhyt ja herkkä. Vaikka en voi sille mitään itse.

Kun menin aamulla eskariin, laitoin takin naulakkoon ja sitten katsoin, kenen leikkiin voisin päästä mukaan. Kukaan ei sanonut, että tule tänne. Olisin heti mennyt.

Joku aikuinen ehkä luuli, että halusinkin olla yksin. Ei saisi luulotella, pitäisi kysyä.

Kun aloin itkeä iltapäivällä eskaritaksissa niitä pilkkaamisia, yksi tyttö potki ja sanoi, että mitä tuo pillittää. Siitä tuli pelottava ja surullinen olo. Olisin halunnut olla kotona äidin ja isän kanssa.

Lohduttaminen auttaa

Isi hermostui aina kovasti, kun kuuli kiusaamisesta. Hän sanoi, että nyt pitää heti tehdä tälle asialle jotain. Isi oli tosi hyvä puolustaja.

Äitikin lohdutti. Äiti sanoi, että olen maailman ihanin tyttö, osaan ajatella muita ja että äiti ja isi ovat minusta ylpeitä. Lohduttaminen on auttanut tosi paljon.

Äiti ja isi puhuivat asiasta päiväkodissa. Myös eskariope puuttui asiaan, kun kerroin. Ei kuitenkaan aina riitä, että aikuinen sanoo, ettei saa kiusata. Kiusaaminen voi loppua ja alkaa uudelleen. Kiusaamista voi olla myös se, ettei oteta mukaan porukoihin. Sitä aikuinen ei ehkä huomaa.

Äidille ja isille kertominen oli vaikeaa, jos oli oikein paha mieli. Ja silloin kun huomasin, että äidille ja isillekin tuli paha mieli siitä kertomisesta.

Synttärikutsu voi olla supertärkeä

Sain ensimmäisen kaverisynttärikutsun ekaluokan syyskuussa. Tulin niin iloiseksi! Olin päiväkodissa nähnyt, miten toiset saivat kutsuja. Ne olivat aina vaatelokeroiden päällä, kyllä ne huomasi. Juhlia edeltävänä iltana oli vaikea nukkua ilosta.

Lähetän WhatsApp-viestejä parin tytön kanssa. Ryhmämme nimi on Perhostytöt. Tuntuu superkivalta kuulua porukkaan. Ystävä on sellainen, joka puhuu kiltisti, kutsuu synttäreille, pitää toisen puolta ja leikkii keppihevosilla.

Pahat sanat eivät unohdu

Kun olen väsynyt tai vaikka jostain asiasta surullinen, kiusaamisjutut tulevat herkästi mieleen, vaikkei niitä enää kovin paljon ole.

Kiusaajan sanat ovat niin isoja, ettei sellaisia unohda helposti. Jos haluaisin tutustua uuteen kaveriin, saatan miettiä, kelpaanko. Ja jos se, joka kiusasi eniten, on lähelläni, haluan heti kauemmas. Alan pelätä, että se alkaa taas.

Luulen, ettei kiusaaja itse enää seuraavana päivänä edes muista, että on kiusannut.

Aikuisen pitää puolustaa lasta

Kiusaamisessa on pahinta, että aiheuttaa toiselle pahan mielen. Se on sikaväärin ja saa itkemään. Jos ei tykkää, miksei voi vain olla hiljaa?

Vanhempien ja opettajien pitäisi puuttua kiusaamiseen heti, ettei se jatku. Joskus se auttaa. Mutta jos on oikein kovapäisiä ihmisiä, jotka eivät halua totella opettajiakaan, niin eivät ne lopeta millään.

Tahtoisin sanoa kiusaajalle, että hei, voisitko lopettaa ja mennä vaikka johonkin paikkaan ihan vain rauhoittumaan?

Vierailija

8-vuotias Iina Tujunen: "Äidille ja isille oli vaikea kertoa kiusaamisesta"

Ihana Iina! Olet rohkea, viisas ja älykäs tyttö! Ominaisuuksia joista on varmasti iloa elämässä nyt ja aikuisena. Yritä olla välittämättä kiusaajista vaikka se ei helppoa olekaan. Ihanaa että olet saanut ystäviä. Toivottavasti kaikki kiusatut saisivat. Se auttaa kestämään typeriä kiusaajia. Kuten sanoit, heitä ei välttämättä kukaan saa lopettamaan. Valitettavasti. Äidille ja isälle kannattaa aina kertoa vaikka he tulisivat surullisiksi. Surullisimpia he ovat siitä jos et kerro heille! Oikein...
Lue kommentti

SUORAT SANAT. Ikävöi kumppaniasi, se tekee parisuhteelle hyvää, seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen muistuttaa.

Intohimon voi saada kestämään.

On vaikea haluta sitä, mitä jo on. Paluuta suhteen kiihkeään alkuhuumaan ei 15 vuoden yhdessäolon jälkeen tule, mutta intohimoa voi silti kokea.

Seksuaalinen halu syntyy kumppaneiden välisestä jännitteestä. Alussa sitä luo uutuudenviehätys. Pitkässä suhteessa jännite pysyy, kun kumppanit pystyvät olemaan sekä lähekkäin että erillään toisistaan.

Jännite ei tarkoita jännitystä tai kriiseilyä.

Jännite ei tarkoita jännitystä tai kriiseilyä. Vääntäessä syntyy kyllä draamaa, ja sitten harrastetaan sovintoseksiä. Sitä ei pidä sekoittaa intohimoon.

Parempaan seksiin kannattaa pyrkiä.

Ennen vanhaan ajateltiin, että jos puoliso ei lyö, juo tai petä, ei saa valittaa. Uutta on, että on lupa haluta ja tarvita enemmän. Meillä on vahva kaipuu kokea sekä rakkautta että himoa.

Seksi lisää tutkitusti hyvinvointia. Tarpeiden tyydytykseen toimii hyvin itsetyydytyskin, mutta se, että tuntee itsensä halutuksi, on jotain ainutlaatuista. Siihen kannattaa pyrkiä.

Läheisyyttä voi olla liikaa.

Ajattelemme usein näin: parisuhde on hyvä, kun puhumme tauotta, halaamme jatkuvasti, kosketamme, vietämme paljon aikaa yhdessä.

Tiiviissäkin suhteessa yhteys voi kadota ja pusun antamisesta tulla vain mekaaninen rutiini.

Mutta voikin käydä niin, että liika läheisyys kostautuu seksielämän hyytymisellä. Meistä voi tulla toistemme jatkeita emmekä enää tiedä, keitä olemme tai mitä haluamme. Vaikka ollaan sinänsä tiiviisti, yhteys katoaa, pusun antamisesta tulee mekaaninen rutiini ja keskusteluja käydään ilman, että ollaan läsnä. Ei ihme, jos nuokin tavat alkavat sitten hiipua.

Seksielämälle tekee hyvää ikävöidä.

Jos elää elämäänsä autopilotilla, aistit kaipaavat herättelyä. Ajanpuute ja stressi eivät myöskään auta intohimon vaalimista.

Sen sijaan, että hakisimme lisää läheisyyttä, voimme välillä kokeilla sitä, että menemme toiseen suuntaan. Tarvitsemme tilaa, jotta voimme tutkia, missä kumpikin menee ja mistä kiinnostuu.

Itsekseen ollessaan voi oivaltaa, miten kiinnostava kumppani on.

Tekee hyvää ikävöidä kumppania. Vaikka olisi fyysisesti kaukana, henkisesti voi olla todella lähellä – ja päinvastoin. Itsekseen ollessaan voi oivaltaa, miten kiinnostava kumppani on.

Kiinnostu itsestäsi.

On vaikea olla kiinnostava, jos ei itse pidä it­seään kiinnostavana ja arvokkaana. Mieti, mitkä ovat motiivisi lähteä vaikka lenkille. Ovatko itsekriittiset ajatukset saaneet vallan ja uskot, että keho kaipaa kuritusta? Vai haluatko antaa ainutlaatuiselle kehollesi sen kaipaamaa liikettä?Se, että saa yhteyden itseensä ja kehoonsa, voi auttaa saamaan paremmin kiinni myös siitä, mitä haluaa seksiltä.

Hanki myös oma elämä.

Toimiva parisuhde antaa sopivasti hyvää erillisyyttä. Erillisyyttä voi kokea vaikka toisen kainalossa, mutta usein tarvitsemme myös konkreettista etäisyyttä: sitä, että molemmilla on yhteisen elämän lisäksi oma elämänsä.

Ero voi olla oikea ratkaisu, jos yrittämisestä huolimatta tuntuu pahalta mennä kotiin.

Etäisyydenotto voi joskus olla ainoa tapa pysyä yhdessä. Toisaalta joskus käy niin, että etsiessään erillisyyttä ihmiset eroavat. Vaikeat vaiheet ovat normaaleja ja niistä selviää, mutta erokin voi olla oikea ratkaisu, jos yrittämisestä huolimatta tuntuu pahalta mennä kotiin – tai jos huomaat, että lopulta voit paremmin itseksesi.

Vaikka erillään olo voi tuntua haastavalta, siihen kannattaa totutella. Erillisyys edellyttää tietysti luottamusta. Turvallisuuden kokemusta ei kannata järkyttää tahallaan: vaikka olemme sinä ja minä, olemme myös me.

"Kyllä se siitä" on turhinta, mitä unettomuudesta kärsivälle voi sanoa, toteaa lähihoitaja Tytti Peltonen.

Lääkkeet eivät aina auta.

"Moni kuvittelee, että kyllä unetonkin nukkuu, kunhan löytää sopivan lääkityksen. Ei se niin mene. Minä en ole nukkunut kunnolla lähes 20 vuoteen.

Nukkumisvaikeuteni alkoivat, kun esikoinen syntyi. Lapsi kasvoi, mutta univaikeudet eivät kadonneet.

Makailin sängyssä ja odotin unta tuntikausia. Aamuyöstä heräsin taas. En miettinyt erityisiä murheita, uni ei vain tullut. Nukuin maksimissaan viisi tuntia yössä. Illat alkoivat pelottaa jo aamulla.

Unettomuus ei ole sama asia kuin esimerkiksi masennus.

Kun palasin hoitovapailta töihin assistentiksi, aloin laukata työterveyslääkärillä. Välillä siellä otettiin vakavasti, välillä ei. Sain diagnooseja: uupumus, stressihäiriö... Erilaisia lääkkeitä kokeiltiin turhaan. Eivät ne kaikille tepsi.

Joskus lääkäri määräsi pari viikkoa sairauslomaa ja sanoi, että no lepää nyt. Eihän tilanne sellaisesta miksikään muutu!"

Kaiken takana ei ole trauma.

"Minulle on tarjottu terapiaa ja kaiveltu lapsuuteni kokemuksia. Mitään traumoja ei ole löydetty. Unihäiriöt niputetaan usein muiden diagnoosien alle, mutta unettomuus ei ole sama asia kuin esimerkiksi masennus.

Nukkumisvaikeudet voivat kohdata kenet tahansa ja koska tahansa. Yhteistä tapaamilleni unettomille on ollut se, että he ovat olleet aika pohdiskelevia ihmisiä."

Uneton voi menettää paljon.

"Parisuhde ja työpaikka ovat vaarassa, kun aivot eivät toimi kunnolla väsymyksen takia. Aika moni tuttu on menettänyt molemmat.

Minun oli pakko löytää uusi ammatti. Jos joudun istumaan pitkään tietokoneen ääressä, pää alkaa nuokkua.

Hautasin urahaaveet ja luin lähihoitajaksi. Nyt saan liikkua työssäni ja olla ulkona. Mutta ei tämä vapaaehtoinen valinta ollut.

Parisuhde ja työpaikka ovat vaarassa, kun aivot eivät toimi kunnolla väsymyksen takia. Aika moni tuttu on menettänyt molemmat.

Unettoman läheinen tarvitsee niin suurta kärsivällisyyttä, että sitä on harvalla. Uneton ei halua kuulla hyväunisen ihmettelyä, että mikä siinä nukkumisessa voi olla hankalaa. Tapailemieni miesten on ollut vaikea ymmärtää tätä.

Onnistunut parisuhde vaatii sen, että molemmat osapuolet hyväksyvät tilanteen. Ei elämä hössöttämällä parane."

Väsynyt voi olla puuhakas.

"Minulle on sanottu, etten voi olla väsynyt, koska harrastan niin paljon liikuntaa. Kyllä voin. Unettomuuden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Jotkut toimivat väsyneinä kuin hidastetussa filmissä, toiset käyvät kierroksilla.

Myötätunto lohduttaa, neuvot eivät.

Nukut kyllä sitten, kun olet tarpeeksi väsynyt. Minäkin nukuin viime yönä huonosti. Meditoi. Juo yrttiteetä.

Ihmisten kommentit ärsyttävät, vaikka ne olisi sanottu hyvää tarkoittaen. Uniongelmat ovat tehneet minusta aika kärsimättömän.

Yrttitee ei paljon auta, jos yksikin pimennysverhon sivusta pilkistävä valonsäde herättää.

Unettomuutta ei saisi vähätellä. Parasta on aito myötätunto. Ystävä voi sanoa: sinulla on varmasti tosi rankkaa. Ystävän ei sen sijaan kannata sanoa: voi voi, näytät tosi väsyneeltä."

Uskoin aika monta vuotta, että unettomuus on vaihe elämässä ja että voin parantua, kunhan keino löytyy. Nyt olen hyväksynyt, että jään tällaiseksi.

Hyväksy tilanne.

"Uskoin aika monta vuotta, että unettomuus on vaihe elämässä ja että voin parantua, kunhan keino löytyy. Nyt olen hyväksynyt, että jään tällaiseksi. Nukkumisongelmat ovat osa minua.

Itsehoito on helpottanut arkeani. Iltaa kohden rauhoitun tietoisesti, luen kirjoja. Kun en saa unta, makoilen sängyssä ja mietin, että lepään edes niin.

Ajattelen, että unettomuus on sairaus kuten diabetes. Sen kanssa pärjää. Elämä voi olla ihan hyvää. Se on vain erilaista kuin muilla."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 13/2017.