Minna Salminen, 32, työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa. Hän toimii Iloiset veronmaksajat -yhdistyksen puheenjohtajana. Sitoutumaton yhdistys kamppailee hyvinvointivaltion ja oikeudenmukaisen verotuksen puolesta.
Minna Salminen, 32, työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa. Hän toimii Iloiset veronmaksajat -yhdistyksen puheenjohtajana. Sitoutumaton yhdistys kamppailee hyvinvointivaltion ja oikeudenmukaisen verotuksen puolesta.

Verovähennykset ovat älyttömiä, sanoo Iloiset veronmaksajat -yhdistyksen puheenjohtaja Minna Salminen. Hän väittää, että suurin osa ihmisistä haluaisi maksaa enemmän veroja.

Keskituloinen tykkää veroista.

Verotus on hieno systeemi. Jokainen antaa rahojaan yhteiseen kassaan. Kassan avulla rahoitetaan turvaverkkoja, joiden varaan kuka tahansa voi pudota.

Jos pyrkii maksamaan mahdollisimman vähän ­veroja, on unohtanut, mihin niitä tarvitaan.

Mitä enemmän ihmisellä on rahaa, sitä haluttomammin hän näyttää maksavan veroja. Keski- ja pienituloiset näkevät hyvätuloisia konkreettisemmin, mihin verot käytetään: läheisessä terveyskeskuksessa saa ajan lääkäriltä, lapsen saa viedä päiväkotiin ja ­koulu on laadukas.

Niinpä suurin osa suomalaisista maksaisi mielellään enemmän veroja.

Ruotsissa on kovempi verotus kuin Suomessa, ­mutta ihmiset ovat meitä tyytyväisempiä. Onnellisuus ei tule siitä, paljonko jää käteen.

Suomi lellii rikkaita.

Progressiivisen verotuksen idea on se, että jokainen maksaa kykynsä mukaan. Se ei enää Suomessa päde. Kovimpia veroja eivät maksa rikkaimmat, koska ­osinko- ja palkkatulot ovat verotuksessa eriarvoisia. Varallisuusverokin on poistettu.

7 000 euron kuukausipalkkaa saava maksaa enemmän veroa kuin 7 000 euron osinkotuloista nauttiva. Miksi työnteosta menee enemmän veroa kuin siitä, ­että on sijoittanut rahaa? Voisi ajatella, että sijoittajan on tarvinnut ponnistella vähemmän.

Tietyt ammattiryhmät, kuten juristit ja lääkärit, ­voivat toiminimen tai yritysjärjestelyn kautta muuttaa palkkatulojaan osinkotuloiksi, joiden veroprosentti on noin 30. Perheyrityksistä tai listaamattomista yrityksistä voi lisäksi nostaa verottomia osinkoja. Yhteensä osinkotuloista maksetaan keskimäärin 20 prosenttia veroa.

Työtön maksaa ansiopäivärahoistaan saman ­siivun. Eihän siinä ole järkeä.

Verojen nosto lisäisi hyvinvointia.

Poliittisessa keskustelussa on useimmiten esillä vain se, että leikataan. Joku voisi puhua verojen korottamisestakin.

Perusturva ja terveydenhoito pystytään ­rahoittamaan vain tarpeeksi kovan progressiivisen ­verotuksen avulla.

Samalla yhteiskunta voisi tasata tuloeroja, mikä on verotuksen toinen tehtävä. Rikaskin hyötyy siitä, etteivät tuloerot kasva. Suomessa äveriäs ihminen voi kulkea muiden kanssa pelkäämättä kadulla ja lähettää lapsensa lähikouluun.

Hallitus on keventänyt palkkatulojen verotusta, mutta se ei ole pelastanut taantumalta. En usko, että hyvinvointi lisääntyy rakentamalla uusia ostoskeskuksia ja alentamalla verotusta.

Hyvinvointi lisääntyy, kun turvaverkko on kunnossa. Silloin ihmiset pystyvät myös rohkeammin ottamaan lainaa ja ostamaan asunnon tai sijoittamaan säästöjään.

Verovähennykset ovat turhia.

Monista verovähennyksistä hyötyvät jo valmiiksi ­varakkaat. Lisäksi niistä syntyy verovajetta, josta poliitikot nyt puhuvat: palkkatuloista jää odotettuja verotuloja saamatta.

Miljoona suomalaista asuu vuokralla. Valtava määrä ihmisiä ei siis hyödy asuntolainan korkovähennyksestä lainkaan. Ja pitää olla aika hyvät tulot, jos voi hyödyntää kotitalousvähennyksen täysimääräisesti.

Jos verovähennyksiä leikattaisiin tai ne poistettaisiin kokonaan, veroprosenttia voitaisiin laskea kaikilta.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 5/2014.