Tämä kastepuku oli omien lapsuusajan itse tehtyjen "parempien"mekkojeni alla laatikossa, jossa alunperin oli ollut naisten Siro-kerrasto, ne myytiin ennen pahvisissa laatikoissa. Äitini oli puvun sinne kauniisti taitellut muistoksi. Äiti kuoli itse 1984.
Vanhin vaatteeni on lapsuudesta säästämäni farkkutakki, jonka olen säästänyt muistona. Farkkutakissa on 80-luvun muotia ”feikkipaikkauksilla” ja kulutetulla pinnalla.
Mummoni laamapaita, jonka kaivan esille aina kun flunssa yllättää. Paita on vanha, mummo kuoli 1979 noin 90-vuotiaana.
Ostin Wranglerin farkkurotsin varmaan yli 35 vuotta sitten Turusta. Aika kalliskin...
Maksoi useita satoja markkoja Olen paikannut sitä monta kertaa...
Vieläkin käyttökelpoinen vaikka haalistunut...
