Kun näin tämän kankaan, se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Pussukan on tehnyt pienyrittäjä, joka omistaa yrityksen Piparmintun sydän. Pussukkaani mahtuu kaikki tarvittava, passikin. I love it.
Niin kauan, kun muistan olen etsinyt sopivaa lompakkoa ja niitä on vuosien saatossa vaihdettu milloin minkäkinlaiseen kuosiin, materiaaliin tahi väriin. Mikään vaan ei ole ollut oikein toimiva. Tämäkään, joka on pelastunut kierrätykseltä pariinkin otteeseen.
Viime syksynä olin sitä taasen kirppikselle laittamassa, mutta tyytymättömänä olevassa olevaan aloin mallailla siihen kortteja ja rahoja; ja kas! Sehän oli kuin olikin kätevämpi.
Vieläkin välillä tulee vilkuiltua muita, mutta ei ole toimivampaakaan löytynyt. Sitä paitsi olen nyt tykästynyt jo tähän, mikä joskus oli tuntuvinaan pramelta. Nyt se on vain mukavasti patinoitunut, ja alkukankeuden jälkeen kaikelle on löytynyt paikkansa, joten meidän suhde kestänee kunnes ompeleet antaa periksi.
Äitini kellarikätköistä löytyi tämä pieni, oranssi rahapussini. Siihen mahtui setelirahat vain taitettuna, vaiika enimmäkseen taisi olla kolikoita täynnä.
Ostin kukkaron serkkuni puodista parisen vuotta sitten. Hyvin on toiminut monenlaisissa tilanteissa menossa mukana, vaikkei hinnalla pilattu ollutkaan. Perhoskuvio on minusta kiva ja persoonallinen.
