Ailikki

Tulin nojatuolini "elämään" -73, jolloin tutustuin tulevaan mieheeni.
Rakennettiin talo ja takkahuone, johon tuolini toisen tuolin ja soffan kanssa asettuivat "asumaan". Äitini käydessäni meidän luona, ihastui nojatuoliin, jossa hänellä oli hyvä istua. Vuodet kuluivat ja me erosimme mieheni kanssa.
Ikää karttui äidilleni ja hän alkoi kyselemään, missä se nojatuoli on. Olisko hänen mahdollista saada sitä. Kysyin ex-mieheltäni ja hän lupasi sen äidilleni.
Tuoli seurasi äitiäni hoitokotiin saakka. Äitini kuoleman jälkeen nojatuoli tuli minun kotiini kuosi yllään. Nyt se seuraa minun elämääni toisen kerran.

Kommentit (0)