Sain tämän vispilän joskus 90-luvulla siskoltani.Hän antoi minulle aina hyödyllisiä lahjoja ja tämä on todellakin ollut hyödyllinen ja kestävä,koska se vieläkin vispaa kermat ja vispipuurot.
Sain tämän nallen vuonna 1964 Joululahjaksi. Sen nimi on Ponso. Se on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet. Silloin pikkutyttönä uitin sitä sadevesitynnyrissä ja sain siitä hyvästä äidiltäni huutia. Oma poikani oli 80-luvulla kovasti kiinnostumut sen nappisilmistä ,joten irrotin ne ja laitoin hyvään talteen. Niin hyvään ,etten koskaan enää löytänyt niitä! Vuosia myöhemmin Tampereen kauppahallista sitten löytyi nappikauppa ,josta löysin nallelleni uudet silmät!
Nämä säärystimet sain mieheltäni seurustelumme ensimmäisenä jouluna. Kaikki lämmittävät edelleen.
Muistan vieläkin sen tunteen, kun sain tämän kaulakorun joululahjaksi n.10-vuotiaana. Eli siitä on nyt yli 50 vuotta.
Olin niin iloinen ja onnellinen.
