Mitä tehdä, kun uusi työ kiinnostaa ja työkaverit ovat mukavia, mutta pomo on hankala?

Vaihdoin työpaikkaa. Uusi työ ja työkaverit ovat kivoja, mutta lähin esimieheni on veetuileva, itsekeskeinen ja puhuu tauotta. Kuinka jaksan häntä tulevat vuodet? Haluaisin jäädä työhöni. 

Olen kuullut vastaavia juttuja muistakin työpaikoista. Yhden ystäväni tiiminvetäjälle ei voi löytää muuta adjektiivia kuin sadistinen. Toisen työpaikalla pikkupomo valitsee harjoittelijoista aina yhden, jonka rääkkää sairaslomalle. Taistellaanko siisteissä sisätöissä nyt oman paikan säilymisen puolesta, vai mistä tällainen johtuu? Alipalkatut ja ylikoulutetut päälliköt purkavat valvonnan puuttuessa turhautumistaan simputuksena ja vedätyksenä. 

Olen ajatellut, että katson tilannetta jonkun aikaa. Jos meininki jatkuu, etsin toisen työn. Lähtiessäni aion kertoa esimiehelleni ja hänen esimiehelleen näkemykseni kokemastani. Se ei todennäköisesti johda mihinkään, mutta olenpahan ainakin tehnyt voitavani.

Jos joka puolella on tällaista, voi meitä! Analyysini mukaa kyse on heikosta johtamisesta ja kansan kateellisesta luonteesta: kaveria ei auteta, ettei se pärjää paremmin kuin minä. Esimiehet ajattelevat olevansa piällysmiehiä, eivät se osa organisaatiota, jonka tehtävänä on helpottaa muiden työtä ohjaamalla. 

Työlainsäädäntö taitaa etenkin valtiolla ja kunnalla myös suitsia esimiehen käsiä, mitä tulee järeisiin ohjailukeinoihin. Yksityisellä puolella on vähemmän rajoitteita, mutta siellä törmätään nykyisin ajan puutteeseen ja miehityksen vähäisyyteen. Tai jos miehitystä on, se on väärissä tehtävissä.

Liisa

Ei tulisi kuuloonkaan, että miehet puhuisivat työpaikalla samalla tavalla naisille kuin mitä me miehet saamme kuulla naisilta. Naisten härskit puheet tuntuvat olevan vain hyvä vitsi.

Viime aikoina on käyty laajaa keskustelua seksuaalisesta häirinnästä. Se on hyvä, sillä häirintä voidaan kitkeä vain avoimen keskustelun avulla.

Keskustelusta puuttuu kuitenkin tasa-arvo. Missään en ole nähnyt otetun esiin sitä, että myös miehet ovat lisääntyvän seksuaalisen häirinnän kohteena.

Olen naisvaltaisella alalla työskentelevä mies ja joudun työssäni kokemaan seksuaalista häirintää. Se voi olla esimerkiksi seksistisiä vitsejä ja vihjailuja. Usein niitä heitetään julkisesti, ja härskejä puhuva nainen saa ympäristöltä palkaksi naurut.

Ei tulisi kuuloonkaan, että miehet puhuisivat työpaikalla samalla tavalla naisille kuin mitä me miehet saamme kuulla naisilta. Istumme hiljaa, sillä naisille ei voi vastata samalla mitalla saamatta sovinistin leimaa. Mutta naisten härskit puheet tuntuvat olevan vain hyvä vitsi.

Me too

Siistittäiskö suut

Lukijan kirje: Miehiäkin kohdellaan asiattomasti

Meidän osastolla on 7 naista ja 1 mies, ja täytyy todeta että palavereissa huulenheitto on tuota tyyliä mitä kirjoittaja kirjoittaa. Minuakin välillä kyllästyttää se lähinnä muutaman naisen 2-mielinen vitseily,ja olen miettinyt, mitähän se ainoa mies oikeasti ajattelee. Hän nauraa kyllä mukana, välillä posket punastuen, mutta mikä olisi hänen vaihtoehtonsa? Jos ei naura tai jos jopa paheksuisi saisi tiukkapipon leiman.
Lue kommentti
Paljon jo elämää nähnyt nainen

Lukijan kirje: Miehiäkin kohdellaan asiattomasti

Vihdoinkin mies itse ottaa tämän asian esille. Itsekin naisena olen ajatellut,kuinka yksipuolista seksuaalisen häirinnän käsittely on. Kokevatko miehet että, jos he avaavat suunsa, heidät lynkataan ajatuksineen pystyyn. Vai olemmeko ajautumassa tilanteeseen, jossa on vain yksi totuus, "naisen totuus". Miesten on kestettävä, mitä vain, mutta auta auta armias, jos naista vain katsookin liian pitkään, on jos kyseessä "seksuaalinen häirintä", riippumatta siitä, että pukeutumisessaan naisella voi...
Lue kommentti

Pala kerrallaan tehty peruskoulu-uudistus ei toimi kokonaisuutena.

Meneillään olevaa suurta peruskoulun muutosta on viety eteenpäin pala kerrallaan kuin salaa. Ei siinä mitään, jos pirstaleinen uudistus toimisi kokonaisuutena, mutta se ei toimi.

Yksi esimerkki on paljon puhuttu poikien putoaminen kyydistä. Osa pojista ei opi enää edes lukemaan kunnolla, ja he ovat sen takia vaarassa jäädä sivuun yhteiskunnasta.

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti lapsia kannustetaan itseoppimiseen ryhmissä. Kukaan ei kuitenkaan ehdi kunnolla valvoa ryhmien tekemisiä, ja niinpä kiltit tytöt usein tekevät kaikkien tehtävät. Kuinka oppivat ne, joiden ei tarvitse itse tehdä tehtäviä?

Samaan aikaan kouluarvostelua on uudistettu niin, etteivät opettajat osaa enää tarkasti sanoa, mitä ryhmissä toisiaan opettaneet koululaiset ovat oppineet ja mitä eivät. Vanhemmilla ei ole enää harmainta aavistusta, miten lapsilla menee koulussa.

Jonkun pitäisi ottaa kouluuudistuksessa kokonaisuus haltuun ja laittaa asiat kuntoon ennen kuin on myöhäistä. Putoamme jo Pisa-tilastoissa.

Peruskoululaisen vanhempi

Vierailija

Lukijan kirje: Koulu-uudistus menee metsään

Koulu-uudistuksen taustalla on ajatus tulevaisuuden ihmisen niistä taidoista, jotka auttavat häntä selviytymään yhteiskunnan vastuullisena ja aktiivisena jäsenenä. Taidot ovat monipuolisia ja niiden perusta on mietitty lähestulkoon kaiken kattavaksi. Kun uudistuneen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet kahlaa läpi, innostuu huomaamattaan kaikesta siitä innovatiivisuudesta, mitä siihen sisältyy. Käytännössä koulun arki ei ilmeisesti toimikaan täysin ideaaliset kaikkien noiden ihanteiden...
Lue kommentti