Maailma on muuttunut, ja nuoret sinnittelevät epävarman tulevaisuuden kanssa.

Nyt on huonot ajat valmistua opinnoista. Suuret ikäluokat ovat kuorineet kermat päältä ja rusinat pullasta. He ovat sukupolvi, joka pääsi pysyviin töihin,  kun teollisuus kasvoi ja maa vaurastui. Heille opiskelu oli kannattava sijoitus,vaikka opintorahaa ei silloin saanut, kuten he jaksavat muistuttaa.

Heille on kertynyt 40-vuotisia työuria ja ekstraeläkkeitä. Nyt he sitten 60-vuotiaina terveinä ja hyvävoimaisina vetäytyvät eläkkeelle ja paasaavat nuorille, että valmistukaa nopeammin älkääkä tehkö töitä opiskeluaikana. Kyllä tekevälle töitä löytyy. Pois vain uuninpankoilta makoilemasta.

He eivät tajua tai välitä tajuta, että maailma on muuttunut. Pitkiä työsuhteita ei noin vain napsita. Opiskelu ei välttämättä tuokaan varmaa elintasoa kuten ennen. Kovaa työntekoa ei välttämättä enää palkita.

On luovuttava ajatuksesta, että työllistyminen tai työttömyys olisi vain yksilöstä kiinni. Se on ennen kaikkea rakenteellinen ja yhteiskunnallinen asia, eikä vain kansallinen vaan globaali. Työ menee sinne, missä sen teettäminen on halvinta.

Suuret ikäluokat ovat pelastautuneet työelämästä nauttimaan eläkkeitään. Me muut sinnittelemme epävarman tulevaisuutemme kanssa. On keksittävä mielekkäitä tapoja hankkia elantonsa sieltä täältä ja mielekkäitä tapoja elää, vaikka aina ei olisi töitä.

Nuorena on syytä kehittää itseään, olla avarakatseinen, rohkea, tehdä toisin ja hankkia kokemusta ja näkemystä, jolla sitten työllistää itsensä. Älkää uskoko näitä setien ”äkkiä koulusta työelämään veroja maksamaan”.

Opiskelijat ovat perinteisesti olleet työelämän joustava puskuriosa. Työssä käyvät opiskelijat maksavat myös veroja. Joten älkää vaarit kitiskö siellä.

Oulei

Huom. Kun kommentoit kirjettä, laitathan itsellesi nimimerkin, kiitos!