Miehen nuukuus rajoittaa elämää.

Olen paininut erään ongelman kanssa ja mietiskellyt, miten menetellä. Kyse on mieheni säästäväisyydestä. Hän on joskus hirveän nuuka. Minä taas en välillä edes katso ruuan hintoja ja jakelen herkemmin seteleitä lapsillemme.

Olen puhunut asiasta mieheni kanssa, ja hän myöntää nuukuutensa. Hän sanoo, että on lähtöisin köyhistä oloista eikä pysty tuhlaamaan. Meillä ei ole rahasta puutetta. Voisimme hankkia laadukkaitakin tavaroita, mutta päädymme aina halvimpaan.

Mieheni nuukuus harmittaa minua. Se rajoittaa elämäämme ja tuntuu turhalta. Elettäisiin nyt reilusti, kun vielä voimme – emme me saa mitään mukaamme, kun täältä lähdemme. En myöskään toivo, että lapset jäävät perinnöistämme riitelemään. Kuinka nuukuutta voisi kitkeä?

Tuhlaileva vaimo

Huom. Kun kommentoit kirjettä, laitathan itsellesi nimimerkin, kiitos!

Jos pystyisin valitsemaan, olisin kotona nyt, kun lapset ovat vielä lapsia.

Meinaan tulla hulluksi työn ja perhe-elämän yhdistämisestä. Jos pystyisin valitsemaan, olisin kotona nyt, kun lapset ovat vielä lapsia.

Haluaisin olla enemmän mukana koululaisen läksyjen teossa ja viettää välillä kiireetöntä päivää päiväkoti-ikäisen kanssa. Viikonloput ja illat menevät kotitöissä ja harrastuskyydityksissä. Olen kamalan stressaantunut tilanteesta.

Miten te muut samassa tilanteessa olevat lievitätte stressiä?

Työssä käyvä

Olin tutkinut netissä pyörän varaosien hintoja. Muutaman minuutin kuluttua sähköpostiin helähti polkupyörämainos.

Tuli kafkainen olo, kun sain mainospostia. Olin tutkinut netissä pyörän varaosien hintoja, ja muutaman minuutin kuluttua sähköpostiin helähti polkupyörämainos.

Kun avasin uudelleen netin, minulle mainostettiin pyöriä, pyörien varaosia ja pyöräilyvarusteita.

Haluanko oikeasti, että joku seuraa tekemisiäni 24/7? En todellakaan!

Mutta minkäs teet, kun ilman internetiä ei nyky-Suomessa pärjää. Kaupat purkavat myymäläverkostojaan, ja jos haluat tietää, mistä saa mitä ja millä hinnalla, tiedustelut on pakko tehdä netissä. Myymälässä sain viimeksi vastauksen, että katso netistä, mä oon vain harjoittelija.

Sanotaan, että Facebook tietää minusta jo enemmän kuin muistan itse itsestäni. Missä kulkee raja? EU:n tietosuojadirektiivi asettaa rajat teoriassa, mutta takaako se, etteivät kaupalliset toimijat kerää tietoa?

On pelottavaa, että joskus pelkkä tuotteen mainitseminen puhelimessa tuo minulle Facebookiin ja sähköpostiin mainoksia siitä tuotteesta. Minua siis myös kuunnellaan.

Pelottavaa