Mitä tehdä tyttären kanssa, joka saa raivareita äidilleen?

Olen tiIanteessa, jollaiseen en olisi uskonut joutuvani. Minulla on ollut käsitys, että olen äitinä kohdellut tytärtäni lempeästi ja viisaasti. Nyt näyttää, ettei tyttäreni ei tunnekaan samoin. Hyvät tarkoitukseni kääntyvät hänen mielessään negatiivisiksi. 

Tyttäreni jäi leskeksi. Sen jälkeen hän on käyttäytynyt minua kohtaan aggressiivisesti. Eniten minuun koskee se, että hän muuttuu välillä kylmäksi ja kovaksi. 

En ole puuttunut hänen lastensa kasvatukseen, mutta silti hän kokee minut ylihuolehtivaksi. Yksinhuoltajana hän saattaisi tarvita neuvojakin, mutta niitä hän ei halua ottaa vastaan. Hoitoapu kelpaa. 

Tyttäreni saa raivareita. Silloin olen hänen silmissään arvoton, ja hän sanoo, ettei halua nähdä minua. Se on loukkaavaa. Hetken päästä hän pyytää anteeksi hellin halauksin ja lupaa parantaa tapansa. 

Mitä voin tehdä? Tietenkin annan aina anteeksi, mutta pelkään samalla uutta kohtausta ja sitä seuraavaa pahaa mieltä. Tällainen heiluri-ilmiö kuluttaa. 

Ymmärrän kyllä tytärtäni. On raskasta kasvattaa yksin lapsia, eikä hänellä ole muita kuin minä, johon purkaa paineitaan. Mutta onko minun pakko kestää? 

Olen uupunut ja itken surkeuttani. Kuinka voin auttaa tytärtäni ja helpottaa meidän kummankin elämää? 

Help!