KK:n toimituksessa heräsi innokas keskustelu siitä, miten talvi on liian pitkä ja kesää saisi olla enemmän. Kerro, mitä mieltä sinä olet kesän, talven ja muiden vuodenaikojen pituudesta!

Kyselyn tulos kerrotaan KK:n numero 10 Lukijoilta-sivulla. Osallistu kyselyyn alla.

Kysely

Minusta Suomessa saisi olla kesä...

...puolet vuodesta. En halua, että luonto kuivuu liikaa.
...puolet vuodesta. En halua, että luonto kuivuu liikaa.
30.4%
...kaksi kolmasosaa vuodesta. Kiva, jos välillä olisi raikkaampaa.
...kaksi kolmasosaa vuodesta. Kiva, jos välillä olisi raikkaampaa.
23.6%
...noin 10 kuukautta. Syksyä voisi olla kuukausi ja kevättä toinen.
...noin 10 kuukautta. Syksyä voisi olla kuukausi ja kevättä toinen.
14.4%
...saman verran kuin nytkin eli kolmisen kuukautta. Pidän vuodenajoista.
...saman verran kuin nytkin eli kolmisen kuukautta. Pidän vuodenajoista.
13.5%
...12 kuukautta. Se on vuoden parasta aikaa!
...12 kuukautta. Se on vuoden parasta aikaa!
11.1%
...vähemmän kuin nyt. Kesä on liian pitkä ja tuskainen. Tai muuten vaan kurja.
...vähemmän kuin nyt. Kesä on liian pitkä ja tuskainen. Tai muuten vaan kurja.
3.8%
...edes joskus! Lähinnähän kesällä sataa ja palellaan.
...edes joskus! Lähinnähän kesällä sataa ja palellaan.
2.8%
Ääniä yhteensä: 207

Tänä syksynä on puhuttu paljon ”kuolinsiivouksesta”. Sen ideana on miettiä ajoissa, mitä haluat jättää jälkeesi ja perillisesi raivattavaksi.

Kuolinsiivouksella ei tarkoiteta sitä urakkaa, jossa jälkeläiset käyvät läpi perimiään tavaroita. Sen tekee ihminen, joka tietää kuolevansa. Jokainen meistä tietää.

Siksi kuolinsiivousta tehdäkseen ei tarvitse olla kuolemansairas – voi vain haluta olla itse se, joka vähentää tavaramääräänsä, keventää elämäänsä ja päästää ehkä myös jälkeläisensä helpommalla.

Japanilaisen Marie Kondon ”marittamisessa” kysytään jokaisen esineen kohdalla, tuottaako se itselle iloa ja saako se siksi jäädä omaan kotiin. Kuolinsiivouksen esitellyt ruotsalainen Margareta Magnusson kehottaa hänkin kysymään omien tavaroiden äärellä, tarvitseeko tai rakastaako niitä. Kerran tehtävän raivauksen sijasta kyse on koko elämäntavan muutoksesta, jatkuvasta prosessista.

Magnusson on 82-vuotias taiteilija, jonka mukaan kuolinsiivous kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen vanhuuden päiviä. Varautumisen voi aloittaa vaikka heti, oli minkä ikäinen tahansa.

Magnussonin tuoreesta kirjasta Döstädning – ingen sorglig historia on tullut menestys monissa maissa. Suomeksi se julkaistaan tammikuussa nimellä Mitä jälkeen jää (Tammi).

Osallistu kyselyyn!

Vastaa allla olevaan kyselyymme ja kerro, miten suhtaudut kuolinsiivouksen käsitteeseen ja ajatukseen. Teemme aiheesta juttua KK:n nettisivuille.

Kaikkien tiistaihin 24.10. mennessä kyselyyn osallistuneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme Michael Zadoorianin kirjan Viimeinen loma.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Samalla tavoin nykyisin heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla.

Kauhistelemme viime vuosisadan huutolaisten kohtelua ja ihmettelemme, miten sellaista on voinut olla. Samalla emme huomaa, että kohtelemme oman aikamme vähäosaisia samalla tavalla. Etenkin vanhukset ja vammaiset ovat altavastaajan asemassa, kun kaikki lasketaan vain rahassa.

Yksi suurimpia syitä on kilpailutus. Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Nykyinen kilpailutus johtaa siihen, että heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla. Ne, jotka eivät pysty itseään puolustamaan, saavat tyytyä siihen, mitä annetaan.

EU:n kilpailutussäännökset vaativat kilpailun järjestämistä, jos hanke ylittää raja-arvot. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan anna perustoimintojaan kansainvälisille kauppiaille. Miten se onnistuu muualla, mutta ei meillä ”pohjolan mallimaassa”?

Turhautunut