Ovatko sinunkin omenapuusi nyt niin täynnä satoa, että olet ihan ongelmissa omppujesi kanssa? Näin ongelma ratkeaa!

Kotimaisten syysomenien sesonki on nyt. Olivatpa omput kotoisin omalta pihaltasi tai
kaupasta, nyt niitä kannattaa syödä. Koska kotoisia omenoita ei tarvitse käsitellä
säilöntäaineilla kuten ulkomaisia tuontiomenia, voi ne syödä kuorineen. Näin ollen
kaikki vitamiinit ovat tallella.

MIKSI OMENOITA KANNATTAA NYT SUORASTAAN AHMIA? 100 grammaa omenaa
sisältää 30 kilokaloria. Omenassa on siis vähän kaloreita, mutta sitäkin enemmän kuitua,
kaliumia, magnesiumia sekä A-, B- C-, E- ja K-vitamiineja. Omenassa on paljon myös
flavonoideja, jotka ovat antioksidantteja ja suojelevat elimistöä monilta sairauksilta.

MITÄ TEKISIN OMENASTA? Omenaa syödään eniten sellaisenaan, mutta se soveltuu
myös mehuihin, salaatteihin, jälkiruokiin, leivontaan ja säilöntään. Tiesitkö, että
myös omenia voi pakastaa? Kuori ne, poista siemenkodat ja paloittele, viipaloi tai
raasta. Pakkaa litteästi annospusseihin tai pakasterasioihin. Päälle voi ripotella
hieman tummumista ehkäisevää sitruunamehua ja sokeria.

KK:n toimituksen 5 parasta tapaa käyttää syksyn omenasato:

  1. Syö sellaisenaan.

  2. Osta mehulinko ja valmista raikasta ja lisäaineetonta tuoremehua päivittäin kotona.

  3. Jos omenia on ihan valtava määrä, ne kannattaa kuskata mehuasemalle mehustettaviksi.

  4. Keitä helppo omenahillo omenapaloista ja hillosokerista.

  5. Valmista viikonlopuksi uuniomenia.

  6. Keitä sokeroimatonta sosetta. Pakasta ja anna myöhemmin ystäville.

  7. Erityisesti lapsiperheet arvostavat tätä herkkua.

Ennen kuin juhlaruuat pääsevät esillepanoastioihin, täytyy niille löytää paikka jääkaapissa. KK:n ruokatoimittaja Emilia Kolari vinkkaa, miten onnistut juhlaruokien säilyttämisessä.
Ennen kuin juhlaruuat pääsevät esillepanoastioihin, täytyy niille löytää paikka jääkaapissa. KK:n ruokatoimittaja Emilia Kolari vinkkaa, miten onnistut juhlaruokien säilyttämisessä.

Juhlavalmistelut alkavat jääkaapin ja pakastimen raivaamisella. Niin varmistat, että juhlaruuat ja -leivonnaiset säilyvät hyvinä tarjoiluhetkeen saakka. KK:n ruokatoimittaja Emilia Kolari antaa neljä toimivaa vinkkiä.

Siivoa jääkaappi ja pakastin

Tee inventaario jääkaappiin ja pakastimeen ennen kuin aloitat juhlaruokien valmistelun. Jääkaapissa on oltava paljon tilaa esivalmistelluille juhlaruuille ja leivonnaisille. Poista puolityhjät currytahnapurkit, käytä loppuun avatut parmesaanit ja pian vanhenevat kasvikset. Pyhkäise pinnat. Tee tilaa myös pakastimeen käyttämällä ylimääräiset marjat vaikka smoothieen. Pakastin jäädyttää leivonnaiset paremmin ja nopeammin, kun tavaraa ei ole liikaa. 

Turvaudu vaikka valmisruokiin

Vältä säilytettävien tuotteiden ostamista juhlavalmistelujen aikaan. Nyt on hyvä hetki turvautua vaikka valmisruokiin ja puolivalmisteisiin, jotka kuluvat yhden aterian aikana. Säästyneen ajan voi käyttää juhlien valmisteluun, jääkaappitilan taas valmistuville juhlaruuille.

Vältä voimakkaan tuoksuisia ruokia

Vältä ruokia, joissa on voimakas tuoksu. Niin ihanaa kuin paahdettu parsakaali tai kaalilaatikko onkin, niitä ei kannata laittaa jääkaappiin juhlakakkujen kanssa. Kypsennetyn kaalin tuoksu tarttuu leivonnaisiin herkästi. Aina kelmuilla ja kuvuilla suojaaminen ei riitä estämään hajuja tarttumasta. Varmin tapa on jättää voimakkaan tuoksuiset ruuat juhlien aikaan kokkaamatta. Pakastimessakin tuoksut tarttuvat helposti. Käytä pois valmiit keittojuuressekoitukset, sillä niiden tuoksu saattaa tarttua muovikääreiden läpi huokoiseen kakkupohjaan.

Pinoa päällekkäin

Hanki rasioita, joissa on tiivis kansi, ja jotka voi pinota päällekkäin. Hyvät rasiat palvelevat muulloinkin kuin juhlien aikaan. Niihin voi koota tahnoja, salaattien aineksia, kylmässä säilytettäviä leivoksia ja niin edelleen. Ruuat säilyvät raikkaina ja mahtuvat paremmin.

Villivihannekset ovat juuri nyt parhaimmillaan, kun ne ovat vielä nuoria ja makeita. Esittelemme seitsemän tuttua kasvia, jotka sopivat ruuaksi.

Terveellisin ruoka kerätään luonnosta. Paras aika on juuri nyt, kun kasvit ovat vielä nuoria. Hyvä muistisääntö on se, että lehdet napsitaan aina ennen kukkaa.

Näin pääset alkuun villivihannesten keräilyssä ja käytössä:

  • Kerää vain kasveja, jotka varmasti tunnet! Varsinkin syötävä vuohenputki on kinkkinen, sillä sen saattaa sekoittaa myrkyllisiin sukulaiskasveihin.
  • Kerää kukin laji omaan pussiin. Huuhtele kevyesti pölyiset kasvit kylmässä vedessä ennen jatkokäsittelyä. Villivihannekset maistuvat parhailta tuoreena, mutta ne sopivat myös pakastettaviksi.
  • Kuusenkerkkien, puiden lehtien, mahlan, juurien ja jäkälän keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan.
  • Kerätessäsi välttele teiden varsia sekä lannoitettujen peltojen ja kaatopaikkojen vieriä.
  • Jos et mieli metsään, nokkosta voi ostaa kaupasta ruukussa ja koivunlehteä ja voikukkaa myydään kuivattuina.
  • Pelkistä luonnonkasveista ei kannata koota tuoresalaattia, koska villivihannesten maut ovat vahvoja.

1. Vaahtera

Vaahteran lehdet ja kukat käyvät ravinnoksi koivunlehtien tapaan. Vaahteran lehdet ovat parhaimmillaan nuorina ja kiiltävinä. Mustatäpläisiä ja kurttuisia lehtiä ei kannata syödä.

Vaahteran lehtiä voi popsia sellaisenaan, ja ne sopivat osaksi salaattia ja vihersmoothieta. Vaahteran kukat ovat erityisen makeita, ja niitä voi ripotella leivonnaisten koristeeksi ja salaatteihin.

2. Voikukka

Voikukka on nykyään pihojen ärsyttävän sitkeä rikkakasvi. Oikeasti voikukka on vanha hyötykasvi, jota voidaan käyttää ruokana vihannesten tapaan. 

Voikukasta käytetään sen nuoret terälehdet, jotka ovat kauniita salaateissa ja leivonnaisissa. Lehdet sopivat myös munakkaaseen. Lehtien maku pehmenee, kun niitä liottaa vedessä. Nupuista voi valmistaa pikkelssiä tai kapriksia tai pyöräyttää ne pannulla voissa. Kukan terälehtiä voi ripotella koristeeksi kakkuihin tai vaikka paistettujen munien päälle. Jopa voikukan juuret voi käyttää, kunhan ne keittää ensin.

Vinkki! Voit päästä eroon syylistä, kun töpötät voikukan maitiaisnestettä syylän päälle päivittäin. 

Artikkeli jatkuu alapuolella
Voikukkasiirappi
Resepti
Voikukkasiirappi

3. Kuusenkerkkä

Kuusenkerkät ovat parhaimmillaan, kun ne ovat noin kaksi senttiä pitkiä, samettisen pehmeitä ja heleän vihreitä. Kerkkiä voi napsia sellaisenaan tai valmistaa niistä herkullista kuusenkerkkäsiirappia.

Kuusenkerkät kestävät hyvin pakastusta.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Kuusenkerkkäsiirappi
Resepti
Kuusenkerkkäsiirappi
Artikkeli jatkuu alapuolella
Kuusenkerkkäjuustokakku
Resepti
Kuusenkerkkäjuustokakku

4. Maitohorsma

Maitohorsman nuoret ja pehmoiset varret sekä kukat kelpaavat syötäväksi. Kasvia käytetään parsan tavoin, ja kesällä sitä voi käyttää haudejuomiin tai salaattiin. Kukkia voi käyttää lisänä mehuihin, hyytelöihin ja hilloihin.

Ihania jääpaloja saa, kun jäädytettävän veden joukkoon pudottaa muutaman kukan.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Valkosipulihorsma
Resepti
Valkosipulihorsma

5. Nokkonen

Ihmekasvi nokkonen sisältää paljon rautaa (seitsemän kertaa enemmän kuin pinaatti!), C-vitamiinia ja kalsiumia (kolme kertaa enemmän kuin maito!). Siksi se sopii mitä parhaiten ruuanlaittoon.

Nokkosen tulisuus taittuu, kun sen kuivaa tai ryöppää. Parhailta maistuvat pienet vaaleanvihreät lehdet ja latvat. Saat aina uutta nuorta satoa, kun niität nokkospehkon ja odotat uusia versoja.

Käytä nokkosta kuten pinaattia esimerkiksi letuissa, pannarissa, teessä, keitoissa, munakkaassa, kastikkeissa ja sämpylöissä.

Kuivat nokkoset voi musertaa ja säilyttää kannellisessa purkissa. Sitä voi lisätä kaikkiin kasvis- ja liharuokiin. Jos pakastat lehdet, ryöppää eli kiehauta ne nopeasti, valuta hyvin ja pakasta annospusseissa.

Vinkki! Nokkonen sopii myös puutarhanhoitoon. Hauduta nokkosia vedessä isossa sangossa. Vesi on hyvää lannoitetta ja torjuu kirvoja.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Nokkosfocaccia
Resepti
Nokkosfocaccia
Artikkeli jatkuu alapuolella
Nokkospasta
Resepti
Nokkospasta
Artikkeli jatkuu alapuolella
Nokkossipsit
Resepti
Nokkossipsit

6. Vuohenputki

Vuohenputki on parasta aivan pieniä versoina. Sen maku on mieto, ja sitä voi käyttää sellaisenaan ja kypsennettynä. Vuohenputkella voi korvata tuoreen persiljan, ja siitä voi tehdä uusien perunoiden lisukkeen pinaattimuhennoksen tapaan. Vuohenputki sopii hyvin myös kuivattavaksi.


7. Peltokanankaali

Toukokuu on keltaisena merenä kukkivan peltokanankaalin huippusesonkia. Sen maku on lähellä villirucolaa, mutta vaatii totuttelu voimakkuutensa vuoksi. Peltokanankaalin nuoret lehden sopivat salaattiin ja leivän päälle. Vanhoja lehtiä ei kannata syödä, sillä ne ovat kitkeriä. Kukkanuput ovat herkullisimmillaan, kun ne höyryttää kevyesti. Maku muistuttaa parsakaalia.

Peltokanankaali säilyttää kauniin värinsä kuivattuna. Kuivattua kukkaa voi käyttää haudejuomiin, pastaan tai salaatinkastikkeeseen.

Lähteet: Raija Kivimetsä – Villiinny villivihanneksiin (Kirjapaja 2016), Jouko Rikkinen – Villivihannekset Suomen luonnossa (Otava 2018)