Koululaisten välipalat ovat monen lapsiperheen huolenaihe. Miten koululaiset saisi syömään helppoa ja maittavaa välipalaa? Lue parhaat välipalavinkit!

Uusia makuja kannattaa opetella varsinkin pienten lasten kanssa leikin varjolla, esimerkiksi yhdessä ruokaa valmistamalla. Tutkikaa, haistelkaa ja tunnustelkaa kasviksia. Lopuksi maistetaan pienet palat ja mietitään, miltä mikäkin oikein maistuu ja tuntuu suussa.

Aikuisen esimerkki auttaa lapsia tottumaan uusiin makuihin, joten yhteiset ateriahetket ovat tärkeitä.

Ruokailusta ja välipaloista ei kannata tehdä valtavaa ohjelmanumeroa.

Kulhollinen marjoja tai valmiiksi paloiteltuja hedelmiä on mukavaa naposteltavaa vaikka läksyjenteon lomassa.

Jos lapsella on harrastuksia koulun jälkeen, välipalan tulee olla riittävän tukeva, jotta lapsi jaksaa päivälliseen saakka.

Kannattaa tarjota uusia kasvismakuja tuttujen kasvisten seassa. Muutaman maistamiskerran jälkeen ne saattavat alkaa kiinnostaa.

Valmistakaa välipaloja yhdessä. Kun lapset ovat olleet mukana tekemässä seuraavan päivän välipalaa, he muistavat paremmin ottaa sen jääkaapista. Lapset myös syövät helpommi vieraita makuja, kun ovat itse olleet valmistamassa niitä.

Välipalavinkkejä

  • Miedonna maustettuja jgurtteja maustamattomalla jogurtilla tai sekoita maustamattomaan jogurttiin marjoja. Myslillä saat ruokaisuutta.

  • Tee välipalaksi hedelmäsalaattia kannelliseen rasiaan, ja käytä kostukkeena sitruunamehulla piristettyä säilykehedelmien lientä tai esimerkiksi omenatäysmehua.

  • Revitty ruisleipä, erilaiset palaleivät, rieskat ja tortillat ovat hyviä  pizzapohjia mikrossa kuumennettaville, pizzamaisesti täytetyille ja maustetuile lämpimille leiville. Valmis pastakastike sopii mehustajaksi, jos ei ole esimerkiksi tähteeksi jäänyttä jauhelihakastiketta.

  • Valmista täytettyjä leipiä edellisenä päivänä jääkaappiin. Täytetahnat voi myös tehdä valmiiksi, ja koululainen täyttää leivät itse. Savukalan tähteistä saa hyvän täytteen sekoittamalla mukaan tuore- tai sulatejuustoa ja mausteita. Myös säiyketonnikala tai täyslihaleikkele käyvät. Lisää joukkoon silputtua kurkkua, paprikaa, omenaa tai tomaattia tuomaan rapeutta ja raikkautta.

  • Kiisselit ovat helppoja tehdä ja maistuvat maidon tai vaikkapa vaniljakastikkeen kanssa. Kiisselin pohjana voit käyttää täysmehua tai sopivasti laimennettua mehutiivistettä. Käytä tuoreita marjoja, kun niiden satokausi on parhaimmillaan, tavella käyvät pakastetut marjat. Kotimaiset pakastemarjat voit sekoittaa kuumaan kiisselipohjaan, tuontimarjat kannattaa kiehauttaa sen joukossa.

  • Vispipuuro on maukas väli- tai iltapala, joka kannattaa tehdä tummasta mannasta sekä erilaisista marjoista tai kuivatuista hedelmistä.

  • Kaura-omenaherkun isommat koululaiset voivat tehdä itse,  pienemmille sen voi laittaa uunivalmiiksi jääkaappiin. Laita omenalohkoja, kanelia ja sokeria mikron kestävään astiaan. Sekoita päälle kaurahiutaleista, sokerista ja voista seos, ja ripottele se omenille. Kypsennä pari minuututia mikrossa ja tarjoile maidon kanssa.

Tummanpuhuva sinappi on tehty punajuuresta. Piparkakkusiirappia voi kokeilla vaikka homejuustolle.

Itse tehdyt piparkakkusiirappi tai punajuurisinappi valmistuvat nopeasti ja täydentävät joulupöydän. Kauniissa purkeissa ne sopivat myös lahjoiksi.

Nämä lahjat ehtii valmistaa kiireinenkin: punajuurisinappi ja piparkakkusiirappi valmistuvat alle puolessa tunnissa.

Piparkakkusiirappi on ihana lisä joululetuille, paahtoleivälle tai jäätelöön. Punajuuri taas antaa sinapille veikeän aromin ja kauniin, jouluisen värin.

Voit vielä koristella ja nimikoida purkit jouluisesti esimerkiksi itsetehdyillä etiketeillä, dymo-teipillä ja koristenauhalla.

Punajuurisinappi

6 dl | 15 min

Tarvikkeet:

  • pieniä lasipurkkeja
  • 2 dl punajuurisosetta
  • 2 dl punajuurimehua
  • 3 dl sokeria
  • 1 dl rypsiöljyä
  • ½ dl sinapinsiemeniä
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 2 tl suolaa
  • 2 dl sinappijauhetta

Desinfioi puhtaat lasipurkit ja kannet pitämällä niitä 100-asteisessa uunissa 20 minuuttia tai kiehuvassa vedessä 5 minuuttia.

Sekoita kattilassa punajuurisose, -mehu ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää öljy, sinapinsiemenet, balsamiviinietikka ja suola. Keitä pienellä lämmöllä viisi minuuttia koko ajan sekoittaen. Nosta kattila levyltä ja sekoita joukkoon sinappijauhe.

Kaada lämmin sinappi kuumiin tölkkeihin (varo käsiä!) ja sulje kannet. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja säilytä jääkaapissa.

Piparkakkusiirappi

3 dl | 20 min

  • 3 ½ dl sokeria
  • 3 dl vettä
  • 1 rkl jauhettua inkivääriä
  • 2 tl piparkakkumaustetta
  • 2 tähtianista
  • 1 kanelitanko

Yhdistä kattilassa sokeri ja vesi. Lisää inkivääri ja piparkakkumauste, tähtianikset ja kanelitanko. Kuumenna seos kiehuvaksi. Laske lieden lämpötilaa heti, kun seos kiehahtaa. Anna liemen kiehua 15 minuuttia hiljalleen poreillen. Sekoita välillä.

Siivilöi siirappi ja kaada desinfioituun lasipulloon (katso puhdistusohje punajuurisinapin reseptistä yllä.) Siirappi säilyy jopa vuoden.

Helsingin kaupunmuseon kuva-arkiston ensimmäinen joulupukkikuva on vuodelta 1934. Kuvassa joulupukki vierailee siirtomaatavaraliikkeessä.

Jouluateria on aaton kohokohta, mutta entä jos ruokaa ei ole? Sata vuotta sitten tuoreessa valtiossa vallitsi nälänhätä.

Loppuvuodesta 1917 juuri itsenäistyneessä Suomessa kärsittiin ensimmäisen maailmansodan ja kylmän kesän aiheuttamasta ruokapulasta. Elintarvikkeita kuten voita, sokeria, maitoa, leivästä ei riittänyt kaikille. Päivästä suuri osa meni ruuan jonottamiseen.

Mustasta pörssistä sai samaan aikaan melkein mitä tahansa, mutta korkeat hinnat pitivät tarvikkeet tavallisen kansan ulottumattomissa.

Joulukuussa 1917 elintarvikehallituksen tiedotuksissa kerrottiin jo nälänhädästä. Noin 800 000 ihmisen eli joka neljännen suomalaisen arvioitiin olleen tässä vaiheessa jo useita viikkoja ilman leipää ja viljaa.

Joulurauhaa ei julistettu Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta jouluna 1917.

Vielä pari vuotta aiemmin joulupöydästä oli löytynyt paistettua sianlihaa, lipeäkalaa, rosollia, silliä ja lanttulaatikkoa. Jälkiruuaksi oli ollut riisipuuroa ja pipareita.

Joulu oli muutenkin poikkeuksellinen, sillä joulurauhaa ei julistettu Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta jouluna 1917.

Keittokirja korvikeruuista auttoi perheenemäntiä

Kesällä 1917 Elin Sjöström kirjoitti korvikeruuista Sota-ajan keittokirjan. Kirjan päätarkoitus oli auttaa perheenemäntiä tekemään ruokaa aikana, jolloin raaka-aineita ei juuri ollut tarjolla.

"Keittokirjan kirjoittaminen nykyisenä aikana on vaikeanlainen tehtävä. Tänä päivänä saatavat elintarpeet ovat lopussa kenties huomenna tahi viikon perästä. Voi kuitenkin sattua, että sitä tavaraa taas jonkun ajan kuluttua ilmestyy kauppaan tahi että aineita, mitkä jollakin paikkakunnalla puuttuu, muualla on saatavissa y. m. s.", kirjan esipuheessa todetaan.

Riisipuuro kypsyi heinälaatikossa ja pipareissa oli voita vain vähän

Sota-ajan keittokirjassa ei ole erillistä jouluruoka-osiota, mutta jouluateria olisi voinut vuonna 1917 näyttää tältä: mausteleipää, lanttupaistosta, sillihakkelusta, rosollia, riisipuuroa ja piparkakkuja.

Mausteleipä tehtiin raakana raastetusta perunasta, ohrajauhoista, lantun liemestä, siirapista ja hiivasta. Mausteisuus leipään tuli suolasta, aniksesta ja saksankuminoista (nykyisin fenkoli).

Lanttupaistoksen, sillihakkeluksen ja rosollin ohjeet ovat yllättävän samanlaisia kuin nykyään.

Riisipuuro sen sijaan kypsennettiin heinälaatikossa, jossa sen annettiin olla 3–4 tuntia. Nimensä mukaisesti kuuma kattila laitettiin heinällä vuorattuun laatikkoon ja nostettiin sieltä pois kun riittävä aika oli kulunut. Näin säästettiin polttopuuta.

Sota-ajan piparkakuissa käytettiin voita vain 2 rkl, sokeri korvattiin kokonaan siirapilla ja vehnäjauhot ruisjauhoilla.

Lähteet: 1917 – Suomen ihmisten vuosi (Kai Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuista) WSOY; Suurtorinjoulumarkkinat.fi; Elin Sjöström: Sota-ajan keittokirja (vuoden 1919 laajennettu painos).

  • 3 dl siirappia
  • 1 ½ dl maitoa
  • 2 tl. soodaa
  • 1 muna
  • 2 rkl. voisulaa tahi kookosrasvaa
  • 30 rkl. ruisjauhoja,
  • neilikoita, inkivääriä

Siirappi kiehautetaan mausteiden kanssa ja kun se on haaleata lisätään siihen maito, muna, puolet jauhoista, joihin sooda on sekoitettu, voi ja loput jauhoista. Taikinan annetaan seistä viileässä seuraavaan päivään, jolloin se kaaviloidaan ohueksi ja muotilla otetaan pieniä kakkuja, jotka kypsennetään hyvässä uuninlämmössä.

Lähde: Elin Sjöström: Sota-ajan keittokirja.