Heini on maalannut kaakelit laattamaalilla ja koristellut ne salmiakkikuvioilla.
Heini on maalannut kaakelit laattamaalilla ja koristellut ne salmiakkikuvioilla.

Kun Heini alkoi lukiossa seurustella Jari-Pekan kanssa, hän ajatteli, että hevimies sopisi hyvin isännäksi punaiseen tupaan peltojen keskellä. Suunnitelmasta tuli totta.

Miten päädyitte tähän kotiin?

Heini: ”Vielä jokunen vuosi sitten tuntui siltä, ettemme päätyisikään. Pelkäsimme, ettei unelmien kotia olisi olemassakaan. Opiskelimme ja työskentelimme Tampereella ja asuimme kerrostalossa. Molempien unelma oli kuitenkin vanha hirsitalo maalla.

Jo lukiolaisena, kun aloimme seurustella, ajattelin, että Jassosta tulisi haaveideni punaisen hirsitalon isäntä. Pitkätukkainen, nahkatakkinen, kitaraa soittava hevimies sopi mielestäni täydellisesti peltojen keskelle punaiseen tupaan. Ikävä kotiin Pohjois-Pohjanmaalle oli hetkittäin sietämätön.”

”Molempien unelma oli vanha hirsitalo maalla.”

Jasso: ”Ennen tätä punaista tupaa olimme ihastelleet erästä toista vanhaa taloa. Sen hinnasta emme päässeet sopimukseen, mikä tuntui silloin aivan surkealta.”

Jari-Pekka ja Heini ovat oppineet, ettei vanhan talon kaikkia nurkkia kannata edes yrittää suoristella.
Jari-Pekka ja Heini ovat oppineet, ettei vanhan talon kaikkia nurkkia kannata edes yrittää suoristella.

Heini teki himmelit ruokapöydän ylle herkullisen värisistä muovipilleistä.
Heini teki himmelit ruokapöydän ylle herkullisen värisistä muovipilleistä.

Tuvan kirsikkatapetissa on Heinistä juuri sopivasti söpöstelyä.
Tuvan kirsikkatapetissa on Heinistä juuri sopivasti söpöstelyä.

Miltä sen oikean löytäminen tuntui?

Heini: ”Kun ensimmäisen kerran ajoimme Haukkuojan talon pihaan Haapajärvellä, kaupat oli molempien mielissä sinetöity. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ei ollut kaupungin valoja tai asfalttia, vain kylätie, vanhat aitat ja pieni, suloinen talo. Jasso keksi heti, että hän voisi rakentaa entiseen hevostalliin musastudion.

”Kun ensimmäisen kerran ajoimme talon pihaan, kaupat oli molempien mielissä sinetöity.”

Jos jokin laulu kertoisi muutostamme tänne, se olisi Egotripin Nopeimmat junat. Siinä lauletaan näin: ’Olen kasvanut kiinni maahan lapsuuden maisemaan, kasvanut kiinni tyttöön siihen oikeaan. Olen kasvanut kiinni taloon, jonka ikkunan pielistä vetää. En tahdo kuuta taivaalta kuin kerran vuoteen enää.’ Voisin vaikka vannoa, että se on kirjoitettu meistä. Nopeimmat junat eivät taatusti pysähdy enää täällä.

Ensimmäiset vuodet muuton jälkeen olin huolissani talon kunnosta. Tarkistimme katon joka rankkasateen jälkeen ja pidimme paikkoja tarkasti silmällä. Pelko on miltei häipynyt. Kaikki saakin olla tasaisesti vinossa. On turha yrittää suoristaa nurkkia, jotka eivät enää oikene.

Pikkutarkka asuja ei sopisi tänne, mutta olisihan se hassua, jos kyläkauppana ja koulunakin palvelleessa talossa ei näkyisi elämä. Sehän on jälkiä täynnä.”

Heini on hurahtanut maatouskoihin, joita löytyy kotoa puisina sekä pehmeinä. Kangasmaatuska on itse tehty. Tulvan talonpoikaissohvan koristeet on maalannut ystävä.
Heini on hurahtanut maatouskoihin, joita löytyy kotoa puisina sekä pehmeinä. Kangasmaatuska on itse tehty. Tulvan talonpoikaissohvan koristeet on maalannut ystävä.

Iso astiakaappi on Heinin isän tekemä aarre, joka maalattiin tätä kotia varten valkoiseksi.
Iso astiakaappi on Heinin isän tekemä aarre, joka maalattiin tätä kotia varten valkoiseksi.

Täydellinen työpöytä löytyi Facebookin kierrätysryhmästä. Tietokonekin maastoutuu tyyliin sopivaksi.
Täydellinen työpöytä löytyi Facebookin kierrätysryhmästä. Tietokonekin maastoutuu tyyliin sopivaksi.

Miten teitte talosta kodin?

Heini: ”Sisällä ovat puhaltaneet muutoksen tuulet. Pidän raikkaista maaleista ja värikkäistä tapeteista ja vaihdan tapetteja hetken mielijohteesta. Meistä molemmista on kehittynyt kovia vanhojen aarteiden bongaajia. Kunnostamme kirpputoreilta, netistä ja antiikkiliikkeistä hankitut huonekalut yhdessä.

Pyöritän Handmade by Heini -yritystäni ompeluhuoneessa makuuhuoneen vieressä. Yrittäminen ei aina ole helppoa kaukana kasvukeskuksista ja liikennevaloista. On onni, että toinen meistä saa säännöllisen palkkapussin, mutta toisaalta yksikään työpäiväni ei ole harmaa. Raha ei ole elämän tarkoitus.

”Täällä arki on sopivan hiljaista.”

Täällä arki on sopivan hiljaista. Kylällä ajetaan traktoreilla, ja ilmassa tuoksuu lehmä. Villasukat pysyvät vetoisilla lattioilla tiukasti jalassa kesälläkin. Talvella käymme kuntosalilla lumikolan varressa, ja hieno elämys on kipittää lumisen pihan läpi navettasaunasta sisälle.

En ole missään nähnyt niin paljon tähtiä kuin täällä. Kun saan tehdä töitä kotona ja juoda aamuteen samalla, kun aamu-usva pakenee pelloilta, on vaikea haaveilla mistään muusta.”

Tapettitalon Svinhufvud-tapetti henkii mennyttä aikaa.
Tapettitalon Svinhufvud-tapetti henkii mennyttä aikaa.

Ikean vitriinikaapeissa Heini säilyttää kankaita yrityksensä tuotteita ja äkillisiä sisustuspuuskiaan varten.
Ikean vitriinikaapeissa Heini säilyttää kankaita yrityksensä tuotteita ja äkillisiä sisustuspuuskiaan varten.

Vanha aitta on siivottu miltei tyhjäksi. Sisällä on suuri pirttipöytä, jonka ympärille rakentuu jonain päivänä viihtyisä oleskeluhuone.
Vanha aitta on siivottu miltei tyhjäksi. Sisällä on suuri pirttipöytä, jonka ympärille rakentuu jonain päivänä viihtyisä oleskeluhuone.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 14/2018.

Me asumme täällä!

KOTI: Vuonna 1930 rakennettu talo Haapajärvellä: kaksi huonetta ja keittiö, 100 m2.

ASUKKAAT: Käsityöyrittäjä Heidi Perälä, 34, ja myyjä Jari-Pekka "Jasso" Perälä, 34.

Vierailija

Miten iloinen sisustus! Heinin ja Jari-Pekan kotitalo on kuin karkki – ”Meistä on kehittynyt kovia aarteiden bongaajia”

Ihanan värikästä😍, he ovat löytäneet sisustustyylinsä, jota seuraavat. Pitsiverhot ja -päiväpeite ovat upeita, samoin turkoosi taso, jossa on kultasävyiset metallikoukut. On mielenkiintoista ja raikasta, että he ovat valinneet värikkään sisustuksen vanhaan hirsitaloon - kivasti on hieman yhdistelty uutta ja vanhaa tyyliä oman maun mukaan.
Lue kommentti
Ruokasali, Heidin lempihuone, aukeaa olohuoneen takana. Talo rakennettiin aikoinaan kolmen perheen kodiksi Amerikassa siirtolaisena tienatuilla rahoilla.
Ruokasali, Heidin lempihuone, aukeaa olohuoneen takana. Talo rakennettiin aikoinaan kolmen perheen kodiksi Amerikassa siirtolaisena tienatuilla rahoilla.

Jokaisen huoneen remontin valmistuminen on ollut upea hetki Heidi ja Petteri Broströmin suuressa, vanhassa talossa.

Miten päädyitte juuri tähän kotiin?

Heidi: Edellinen kotimme sijaitsi maaseudulla, ja joka paikkaan piti aina kulkea autolla. Sellainen ei toimi neljän harrastavan lapsen perheessä. Kun kuopuksemme täytti vuoden, sain töitä Uudestakaupungista, entisestä kotikaupungistani.

Haaveilimme vanhasta talosta meren lähellä, ja etsimme puolitosissamme taloa kriteereillä ’iso’, ’vanha’ ja ’keskustassa’. Ehdoton edellytys oli koulujen, harrastusten ja työpaikkojen läheisyys.

Kun tuttu välittäjä vinkkasi myytävästä talosta, hän varoitteli samalla remonttitarpeista. Sehän sopi meille. Talo osoittautui olevan juuri sellainen kuin toivoimme: kävelymatkan päässä kaikesta ja aivan karmeassa kunnossa.

Petteri tekee useimmat remonttityöt itse. Ikkunoiden kunnostukseta vastasi turkulainen Wanhan restaurointi.
Petteri tekee useimmat remonttityöt itse. Ikkunoiden kunnostukseta vastasi turkulainen Wanhan restaurointi.

Millainen haaveidenne talo oli?

Muutaman kerran nieleskelimme tupakan kellastamien seinien ja kattojen, muovimattojen ja kulahtaneiden keittiökalusteiden keskellä, mutta samalla hurmaannuimme alkuperäisistä ovista, kakluuneista ja korkeista huoneista.

Rakennus seisoo kaupungin korkeimmalla mäellä, joten valo tulvii ikkunoista ja upeat näkymät avautuvat yli kaupungin. Piha oli varsinainen ryteikkö. Ihanat hedelmäpuut, pionit ja jasmiinipensas ovat vasta raivauksen jälkeen päässeet oikeuksiinsa.

”Talo on niin iso, että remontin suuruus hieman yllätti.”

Remontin suuruus oli toki tiedossa, mutta talo on niin iso, että silti se hieman yllätti. Nyt valmiina on kaksi lastenhuonetta, keittiö, olo- ja ruokailuhuone, kirjasto, wc, kuisti, eteinen ja sauna. Vuoroaan odottavat kaksi makuuhuonetta, kylpy- ja työhuone, toinen eteinen, kodinhoitohuone ja kaksi kuistia. Hommaa riittää, mutta pikkuhiljaa kodista tulee juuri sellainen kuin haluamme.

Raikas kuisti oli ensimmäisiä valmistuneita osia talosta.
Raikas kuisti oli ensimmäisiä valmistuneita osia talosta.

Olohuoneen rauhallinen mutta iloinen tunnelma on luotu harmaan ja keltaisen sävyillä.
Olohuoneen rauhallinen mutta iloinen tunnelma on luotu harmaan ja keltaisen sävyillä.

"Sisustan mielelläni, mutta remonttiin en puutu. Se tehköön, joka osaa. Seinien värit ja keittiön kaapistot on toki valittu yhdessä", Heidi kertoo.
"Sisustan mielelläni, mutta remonttiin en puutu. Se tehköön, joka osaa. Seinien värit ja keittiön kaapistot on toki valittu yhdessä", Heidi kertoo.

Kuka teillä sisustaa?

Sisustuksesta vastaan pääasiassa minä. Makumme menevät hyvin yksiin, mutta silloin tällöin Petteri pyörittelee päätään, kun lähdemme hakemaan sieltä täältä löytämiäni vanhoja huonekaluja. Vanhat kalusteet ovat kauniita ja kestäviä, ja haluan myös tukea kestävää kehitystä. Toivon opettavamme lapsille, ettei kaiken tarvitse olla uutta.

Teemme remontissa mahdollisimman ekologisia valintoja. Otamme huomioon vanhan talon hengen ja hengittävyyden.

Suurin osa kalusteistamme on vanhoja ja vuosien varrella kertyneitä, 1930-luvun tyyliä tai hiukan uudempia.

”Remontin keskellä on pakko sisustaa pikkuhiljaa. Olen valmis odottamaan juuri sen oikean kalusteen löytymistä.”

Pidän luonnonmateriaaleista ja puun sävyistä. Mustaa nahkaa tai metallipintoja meille ei tule koskaan.

Hillityt lempivärini saattavat olla jonkun mielestä tylsiä. Harmaaseen ja valkoiseen on helppo yhdistää värejä. Meillä oli jo edellisessä kodissamme maalaistalossa paljon talonpoikaistyylisiä, valkoiseksi maalattuja kalusteita.

Remontin keskellä on pakko sisustaa pikkuhiljaa. Olen valmis odottamaan juuri sen oikean kalusteen löytymistä. Välillä tosin tulee eteen sellaisia helmiä, että ne on hankittava, vaikka ei olisi tilaakaan. Billnäsin korkea rulokaappi seisoo nyt tarpeettomana lastenhuoneen nurkassa, mutta kyllä sille käyttöä tulee, kunhan työhuoneeni valmistuu.

Venlan huone on yläkerrassa mansardikaton alla. Lempivaatteet ovat kätevästi esillä rekillä.
Venlan huone on yläkerrassa mansardikaton alla. Lempivaatteet ovat kätevästi esillä rekillä.

Kunnon kaasuliesi on ahkerien kokkien käytössä korvaamaton. Myös Sisu laittaa ruokaa mielellään. Klassinen shakkiruutuinen lattia on tehty linoleumlaatoista.
Kunnon kaasuliesi on ahkerien kokkien käytössä korvaamaton. Myös Sisu laittaa ruokaa mielellään. Klassinen shakkiruutuinen lattia on tehty linoleumlaatoista.

Mitä remontointi on opettanut?

Moni ihmetteli ja sanoi suoraankin, että olemme hulluja lähtiessämme tällaiseen projektiin. Uuden talon saisi helpommalla, mutta meille tämä on se ainoa oikea tapa. Tajuamme jo, että ensimmäisen remonttikierroksen valmistuttua saa aloittaa alkupäästä uudelleen.

Hyvää kannattaa odottaa. Ensimmäiset yhdeksän kuukautta me kaikki kuusi asuimme kahdessa huoneessa talon toisessa päässä. Kylpyhuone oli minikokoinen, astiat tiskattiin käsin ja pyykkikone jäätyi kellarissa pariin otteeseen talvella.

”Oli upea tunne, kun pääsin tekemään pääsiäisateriaa viimeisen päälle kauniiseen keittiöön.”

Samaan aikaan Petteri remontoi talon toiseen päätyyn keittiötä, ruokailutilaa ja olohuonetta. Kun pääsin tekemään pääsiäisateriaa viimeisen päälle kauniiseen keittiöön, se oli upea tunne.

Olen kärsimätön luonne, mutta vanhan talon kanssa on pakko nöyrtyä ja jättää hoppuilu. Vieläkin jokaisen huoneen valmistuessa tunne on yhtä hieno.

Koti merkitsee minulle paljon. Se on paikka, jossa voi jakaa ilot ja surut ja jossa saa oma itsensä. Kodissa on myös rakkaita elämän jälkiä, kiitos lastemme. Sohvamme odottaa uutta verhoilua ja aikaa, jolloin kukaan ei enää niistä siihen. Tuolin käsinojassa on hampaanjälkiä, rulokaapin kyljessä haparoiva nimikirjoitus ja pöydässä lusikan iskemiä koloja siinä, missä syöttötuoli on aina ollut.

Kirjastohuoneenkin kohdalla Heidi odotti juuri sopivien huonekalujen löytymistä.
Kirjastohuoneenkin kohdalla Heidi odotti juuri sopivien huonekalujen löytymistä.

Paras aamu on sellainen, kun kenenkään ei tarvitse ehtiä mihinkään. Silloin kuluu pannullinen kahvia, ja aamun lehti luetaan hitaasti pihapöydässä.
Paras aamu on sellainen, kun kenenkään ei tarvitse ehtiä mihinkään. Silloin kuluu pannullinen kahvia, ja aamun lehti luetaan hitaasti pihapöydässä.

Miten Café Kukonmäki löysi pihapiiriinne?

Oma pihakahvila sai alkunsa syksyllä 2015 Uudenkaupungin Vanhat talot -tapahtumassa. Kun kerran avasimme ovemme, päätimme samalla pitää pientä kahvilaa kesähuoneessa, joka on remontoitu pihavarastoon. Siitä tuli menestys.

Muutaman kerran kesässä auki oleva Café Kukonmäki on mukavaa puuhaa koko perheelle. Pidän leipomisesta yli kaiken, ja Petteri on aiemmalta koulutukseltaan kokki, joten minä hoidan leivonnaiset ja Petteri lounaan. Lapset hääräävät tarjoilijan hommissa, vievät annoksia pöytiin ja keräävät likaisia astioita pois.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 12/2018.

Täällä me asumme

KOTI: Vuonna 1931 rakennettu puutalo Uudessakaupungissa, 9–10 huonetta ja keittiö, 280m².
ASUKKAAT: Luokanopettaja Heidi Broström, palomies Petteri Broström, Emma, 13, Venla, 11, Sisu, 8, ja Urho, 6. Kissat Bertta ja Hilma, puput Hilda ja Hulda sekä akvaariokaloja. Perheen pihakahvila Café Kukonmäki on kesällä avoinna muutamana viikonloppuna. Aukiolopäivät löytyvät kahvilan Facebook-sivuilta.

Melissa ja Alex viettävät usein viikonloppuaamut kahdestaan keittiössä. Perheen isä Samu tekee vuorotöitä ja saa nukkua pitkään.
Melissa ja Alex viettävät usein viikonloppuaamut kahdestaan keittiössä. Perheen isä Samu tekee vuorotöitä ja saa nukkua pitkään.

Melissan, Samun ja Alexin kodissa ei ole yhtään turhaa tavaraa, sillä seesteinen sisustus luo mielenrauhaa. Samasta syystä aamukahviakaan ei hörpitä tulikuumana.

Miten talosta tuli koti?

Melissa Tuomala:

”Kun 11 vuotta sitten ostimme rintamamiestalon, se oli hyvin maalaisromanttinen ja hempeä. Tapetit olivat ruusuiset ja olohuoneessa oli vispipuuron värinen seinä. Koti muistutti lapsuudenkotiani ja äidin sisustustyyliä.

Hiljalleen oma tyylini alkoi kehittyä. Kaikkien tekemiemme remonttien jälkeen talo on täysin erilainen kuin ennen. Maalaisromanttinen tyyli vaihtui skandinaaviseen valkoisuuteen ja seesteiseen siniseen.

Remontoimme kaiken itse tai ystävien avulla. Työläin urakka oli uusi keittiö. Näimme paljon vaivaa, jotta saimme mitoitukset kuntoon ja kokonaisuuden näyttämään hyvältä. Vanhassa talossa yksikään seinä ei ole suorassa.”

Olohuoneen  marokkolainen  tarjotinpöytä on  yksi Melissan  suosikkiesineistä.
Olohuoneen marokkolainen tarjotinpöytä on yksi Melissan suosikkiesineistä.

Verannalla  kukkii  laventeli.
Verannalla kukkii laventeli.

6-vuotiaan Alexin  lempipuuhaa ovat  lego- ja autoleikit.  Muumikirja hyllyllä  on kuulunut hänen  mummilleen.
6-vuotiaan Alexin lempipuuhaa ovat lego- ja autoleikit. Muumikirja hyllyllä on kuulunut hänen mummilleen.

Mitä sisustaminen sinulle merkitsee?

”Siirtyessäni maalaisromantiikasta kohti hillitympää tyyliä aloin pitää sisustusblogia. Melissa’s take on life -blogista tuli rakas harrastus ja visuaalinen päiväkirja, jonne uusia ideoita oli ihana tallettaa.

Jossain vaiheessa bloggaaminen alkoi kuitenkin ahdistaa. Kirjoittaminen vei aikaa, ja vaikka se onkin hauskaa, yhteinen aika perheen kanssa on tärkeämpää. En halua istua vapaa-aikaani tietokoneella tai puhelimella. Elämä on tässä ja nyt.

Haluan pitää luonnon lähellä. Siksikin meillä on melkein aina leikkokukkia.

Harrastan mindfulnessia, jossa pyritään pysähtymään ja elämään tässä hetkessä. Haluan, että kotini on rauhan tyyssija. Aamuisin yritän ottaa itselleni hetken, jolloin istun kaikessa rauhassa ja nautin kupissa höyryävän kahvin tuoksusta. En siis kulauta sitä kiireessä vaan koen sen kaikilla aisteilla.

Haluan pitää luonnon lähellä. Siksikin meillä on melkein aina leikkokukkia.

Kesäisin vaihdan kukkakaupasta haetut kimput niittykukkiin. Perennapenkkien lisäksi pihallamme kasvaa voikukkia ja saa rauhassa kasvaakin.”

Kukkaruukkuja ja  -maljakoita on  kodissa aina  esillä. Talvella  kukat haetaan  kaupasta ja  kesällä omalta  pihalta.
Kukkaruukkuja ja -maljakoita on kodissa aina esillä. Talvella kukat haetaan kaupasta ja kesällä omalta pihalta.

Kun keittiö remontoitiin, puuhella sai jäädä. Talvisin talossa on kylmä,  joten uuni sekä mummon kutomat sukat ovat tarpeen.
Kun keittiö remontoitiin, puuhella sai jäädä. Talvisin talossa on kylmä, joten uuni sekä mummon kutomat sukat ovat tarpeen.

Makuuhuoneessa tavaran  määrä on minimoitu.  Siniset kukat maljakossa  luovat rauhallista  tunnelmaa.
Makuuhuoneessa tavaran määrä on minimoitu. Siniset kukat maljakossa luovat rauhallista tunnelmaa.

Uusitun  keittiön  klassinen  tyyli sopii  somasti  vanhaan  puutaloon.
Uusitun keittiön klassinen tyyli sopii somasti vanhaan puutaloon.

Kuinka rauha ja ruuhkavuodet sopivat samaan taloon?

”Minulle on tärkeää, ettei tavaraa ole liikaa. Kun kodin tyyli selkeytyi, myin kirpputorilla suurimman osan vanhasta tavarasta enkä enää ostanut yhtä paljon tilalle. Tavarasta luopuminen tuntui helpolta ja helpottavalta. Ratkaisu oli myös käytännöllinen: meillä on vain vähän säilytystilaa.

Välillä valkoisessa kodissa eläminen on pulmallista, koska perheeseen kuuluu kaksi koiraa ja pieni lapsi. Elämän jäljet näkyvät väistämättä tahroina lattialla ja naarmuina seinissä.

Yksi Melissan  ja Samun tulevista  remonttiprojekteista  on uusi terassi.  Alex, 6, auttaisi  mielellään.
Yksi Melissan ja Samun tulevista remonttiprojekteista on uusi terassi. Alex, 6, auttaisi mielellään.

Rintamamiestalon remontoinnissa sekä lasten ja lemmikkien kanssa asumisessa on se yhteinen puoli, että on opittava sietämään keskeneräisyyttä. Kun yksi projekti on tehty, uusia saa samalla suunnitella.

Rakastan kuitenkin kotiani ja sen tyyliä. Koti tuo minulle mielen kirkkautta.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2018.

Täällä me asumme

KOTI: Vuonna 1963 rakennettu omakotitalo Porvoossa: viisi huonetta ja keittiö kolmessa kerroksessa, noin 110 m².

ASUKKAAT: Asiantuntija Melissa Tuomala, 34, operaattori Samu Luoma, 34, ja Alex, 6.