Pelargonia on kesän helppo trendikasvi, joka kestää melkein kaikkea muuta paitsi kovaa sadetta. Puutarhuri kertoo hoitovinkkejä.

Pelargonian paikka ei enää vuosiin ole ollut vain mummon ikkunalla, vaan se on yksi kesän suosituimmista ja trendikkäimmistä ruukkukasveista.

Se ei ole mikään ihme. Pelargonia on kaunis ja kestää kehnommallakin hoidolla. Varsinainen aloittelijan unelmakasvi siis.

Puutarhuri Maria Kylmäluoma kertoo lisää.

Millainen kasvupaikka ulkona on pelargonialle paras?

Parhaiten pelargonia viihtyy katoksen alla ja kukkii runsaimmin puolivarjossa tai auringossa. Aivan varjoisan paikan kasvi se ei ole eikä kestä kovia sateita. Silti osa pelargonioista tuntuu pärjäävän missä vain.

Voiko pelargonian laittaa kotona ruukkuun niine multineen, mitä sen mukana ostaessa tulee?

Voi. Multaa ei muutenkaan kannata alkaa raapia pois, ettei vahingoita kasvin juuria.

"Välillä pelargonioilla on ihmepelastumisia, vaikka ne olisivat olleet kastelematta parikin viikkoa."

Kuinka pelargoniaa kannattaisi kastella?

Istutuksen yhteydessä pelargoniaa kastellaan tavallisella vedellä. Kun kasvi on juurtunut, on hyvä kastella myös veden sekaan laitetulla kastelulannoitteella - silloin pelargonia jaksaa kukkia entistä paremmin. Lannoittaa voi kerran, kaksi viikossa.

Yleensä pelargoniaa kannattaa kastella melko reilusti mutta vasta, kun multa on kuivaa. Kuumassa paikassa kannattaa silti kastella jopa joka päivä. Välillä pelargonioilla on myös ihmepelastumisia niin, että ne virkoavat, vaikka olisivat olleet kastelematta parikin viikkoa. Jos ei saa mökille tai reissuun lähtiessä ketään kasteluavuksi kotiin, pelargoniaruukut kannattaa laittaa poissaolon ajaksi varjoon.

Koska pelargonia selviää ulkona?

Pelargonia ei kestä varsinaista pakkasta, mutta pieni halla öisin ei sitä nujerra. Kasvupaikka vaikuttaa selviämiseen. Pelargonia mätänee herkästi, jos se saa liikaa vettä eli jos on suorassa sateessa.

Onko värillä väliä pelargonian kestävyyden suhteen?

Pelargonioita on nykyisin saatavissa vaikka minkä värisinä. Perinteiset "peruspunaiset" ovat varmaankin kestävimpiä. Ruusunnuppupelargoniat ja muut pidemmälle jalostetut hienoudet ovat arempia. Eniten ne kärsivät sateesta.

"Kuivien kukkien nyppimisen lisäksi koko kukkavarsi kannattaa välillä leikata pois."

Miten pelargoniaa muuten kannattaisi hoitaa?

Kukat kukkivat paremmin ja ovat paremman näköisiä, kun kuivuneita kukkia nyppii pois. Nyppimisen lisäksi koko kukkavarsi kannattaa välillä leikata pois, se parantaa kukintaa.

Jos pelargonia pääsee kuivumaan, tilannetta ei kannata paikata ylikastelulla. Muuten kasvi meinaa ensin kuolla janoon ja sitten hukkua. Parempi on kastella ihan normaalisti kuivan jakson jälkeenkin. Paras ruukku on saviruukku, koska se hengittää.

Jos laittaisit pelargonian viereen ruukkuun yhden kasvin, mikä sopisi sen pariksi?

Muratti. Muratti siksi, että sekin kestää pientä kuivahtamista. Vaikkapa muuten viereen sopiva matalampi lobelia pitää tasaisesta kosteudesta.

Kun muut kukat ovat puutarhassa jo karistamassa kukkiaan, hortensia näyttää kyntensä ja puhkeaa komeaan kukintoon. Vielä nytkin on hyvä hetki tarttua lapioon ja istuttaa hortensia odottamaan kevättä.

Muhkeina huiskiloina kukkivat hortensiat hurmaavat syksyn kylmiin saakka. Hauskaa hortensioissa on se, että niiden kukinta kestää lisäksi kauan, köynnös- ja jalohortensialla parhaimmillaan jopa useamman kuukauden.

Heinäkuusta syyskuuhun kukkivat kuutamo- ja pallohortensia, lokakuulle jatkavat mustilan-, syys- ja tammihortensia. Jos haluat pihaasi hortensian, jonka kausi on erityisen pitkä, valitse syyshortensia.

Taimitarhalla käymistä varten on hyvä tietää, että oikeasti sen nimi on japaninhortensia, Hydrangea paniculata. Japaninhortensioita nimitetään usein syyshortensioiksi, vaikka moni lajike kukkiikin jo keskikesällä.

Hieno vaihtoehto on myös köynnöshortensia, jonka voi saada kiipeilemään pitkin seinää tai vaikkapa kiven päällä.

Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.
Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.

Hortensiat ovat näyttävyyden lisäksi helppohoitoisia. Nuoret taimet tarvitsevat säännöllistä ja runsasta kastelua, mutta vanhemmat vain kuivina aikoina. Kukinnan aikana veden tarve on suurin. Pensas menestyy lisäksi melko pohjoisessa, jopa viitosvyöhykkeellä saakka.

Jos olet vasta innostunut hortensioista ja haaveilet niistä pihaasi, katso tästä puutarha-asiantuntijan vinkit istutukseen.

Koska hortensia on viisainta istuttaa?

Syyshortensian voi oikein mainiosti istuttaa syksyllä, kun maa on kosteaa ja taimistakin näkee niiden kunnon hyvin. Syyshortensiat lähtevät melko myöhään kasvuun keväisin, joten silloin taimien elinvoimaa on vaikeampi arvioida.

Millaisessa paikassa ne viihtyvät?

Syyshortensiat on hyvä istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Mullaksi sopii joko havu- ja rodomulta tai puutarhamulta - multaa on syytä hankkia, koska maan tulee olla sopivan hapanta. Kaiva noin puoli metriä syvä kuoppa, lisää puolet uutta multaa ja puolet pohjamaata ja istuta kasvi. Muista kastella se kerran kunnolla, jotta taimi alkaa juurtua. 

Kukkiiko se jo ensi kesänä?

Ne tekevät vähän kuin malliksi muutaman kukan jo ensi kesänä. Keväällä kannattaa lannoittaa hortensiaa yleislannoitteella ja syksyllä syyslannoite puolestaan parantaa seuraavan vuoden kukintaa. Talveksi kukinnot voi leikata pois, jotta oksat eivät repeydy lumen painosta.

Miten hortensiaa pitää jatkossa hoitaa?

Jos sille tekee keväisin hoitoleikkauksen, sen saa säilymään tasapainoisena ja kukinnan näyttävänä. Lajikkeita on kuitenkin erilaisia: toiset kukkivat saman vuoden versoista, toiset edellisen vuoden versoista. Saman vuoden versoista kukkivat leikataan noin puolestavälistä poikki, mutta edellisvuoden versoilla kukkivia ei pidä leikata lainkaan – muuten menettää koko kukinnot.

Asiantuntijana puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio Kekkilästä.

Tyrnin kirpeät marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. Täysin kypsinä ne on myös helpointa kerätä.

Istuta tyrni pihaan, osta marjoja kaupasta tai kerää niitä julkiselta paikalta luonnosta. Tyrniin tutustumiseen on ainakin kolme erinomaisen hyvää syytä.

1. Se on valtavan terveellinen.

Mustaherukan, mustikan ja monen muun marjan hyödyistä on kerrottu ja tiedetään, mutta harva tietää, että tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkaimpia. Siitä saa paljon C- ja E-vitamiinia, kuituja ja hyviä rasvahappoja.

Sato kypsyy yleensä syyskuun alusta lähtien, ja satokausi jatkuu lokakuun ajan. Pensaan tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan. Terveelliset marjat kannattaa poimia suojakäsineiden kanssa, sillä ne sijaitsevat aivan kiinni oksissa ja vielä piikkien välissä. Oksia voi kopautella kepillä, jotta marjat saa putoamaan esimerkiksi lakanalle maahan.

2. Se on helppo kasvi.

Tyrnin voi istuttaa karuunkin maahan. Parhaiten se viihtyy esimerkiksi hiekka- ja sorarannoilla, mutta pärjäilee myös kosteassa tai kuivassakin paikassa. Kaiken lisäksi tyrni kasvaa tyytyväisenä, vaikka sitä ei olisi jatkuvasti leikkaamassa.

3. Se on upean kaunis.

Tyrni tuo pihapiiriin aivan omaa hohtoaan. Lehdet ovat hohtavan hopeiset, marjat pirteän oranssit. Pensas kukkii kauniin kellanvihrein kukin ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Ja komeakin se on: vanhat tyrnipuskat voivat olla jopa useamman metrin korkuisia.

Lähteet: Puutarha.net, Arktiset aromit.