Toimittaja Ulla Ahvenniemi oivalsi kosmetologilla käydessään olennaisen asian.

Olen minä sen tiennyt: kasvohoidossa olisi hyvä käydä aina vuodenajan vaihtuessa, neljä kertaa vuodessa. Neljä mikä neljä, olen ajatellut ja käynyt joka neljäs vuosi. Viime kerta tosin jäi väliin, kun syntyi se vauvakin. Edellisestä kasvohoidosta on siis kahdeksan vuotta.

Kun makaan lämmitetyllä hoitotuolilla viileä naamio kasvoilla, mielessäni on vain yksi ajatus: näin itseään pitää rakastaa. Ihon pinnalle vietävät hiilidioksidikuplat, radiofrekvenssihoito ja kollageenin stimulointi kuulostavata teknisiltä, mutta happikuorinta tuntuu ainoastaan taivaalliselta.

Voiton puolella

Kassalla muistan, miksi käyn hoidoissa niin harvoin. Tällä kertaa olen kuitenkin varautunut. En suostu miettimään, että samalla rahalla saisin lapselle sekä välikausi- että talvihaalarin ja toiselle vielä tennarit.

Sen sijaan muistutan itseäni, että kun viime keväänä peruutin autolla päin aitaa, pelkkä takavalon vaihto maksoi 300 euroa. Koska tänä keväänä en ole rutannut autoa, olenn säästänyt ne rahat. Happikuorinnan jälkeen jään siis kaikin tavoin voiton puolelle.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 9/2014.

35-vuotias Sanna Saastamoinen asuu Haapavedellä ja opiskelee media-assistentiksi Kokkolassa. Hän toivoi KK:n muuttumisleikistä apua erityisesti hiuksiin, iholle ja huuliin.

Lomamatkalla tehty vaalennus muutti Sannan kiharat hiukset hattaraksi. Hän hakee vaurioituneisiin hiuksiin uutta eloa muuttumisleikissä.

Viime Turkin-matkallaan Sanna Saastamoinen ajatteli täydentää rentoutuneen lomaolonsa uudella hiustyylillä. Hän meni kampaajalle ja pyysi luonnonkiharoiden hiustensa värjäystä vaaleammiksi. Sannan oma ruskea hiusväri alkoi harmaantua jo parikymppisenä.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkea muuta kuin haaveiden luonnollinen kesätukka. Vaalennuksen jälkeen hiukset olivat superblondit ja luonnonkiharat pörröttyivät kuivina ja koppuraisina. Sanna haluaisi välillä suoristaa hiuksiaan, mutta kaipaisi hiuksiin lisää kiiltoa, jotta ne näyttäisivät suorina hyviltä.

Meikkauksessa Sannan pulma on ollut lääkekuurin aiheuttama akne. Sen vuoksi meikkivoide ei tunnu pysyvän tai peittävän hyvin. Lisäksi Sannasta on vaikeaa meikata vaaleita kulmakarvojaan luonnollisesti. Myös huulet tuntuvat jäävän epäsymmetrisiksi.

Kampaaja ja meikkitaiteilija Muru Ritala tarttui haasteeseen ja valoi Sannaan toivoa. Vaikka kampaajakäsittely menisi kertaalleen pieleen tai näppylä harmittaisi aamukiireessä, hätä ei ole tämännäköinen.

Symmetrinen meikki

  1. Meikinpohjustusaine auttaa meikkiä pysymään hyvänä pitkään. Levitä meikkivoide sormin tai kostealla meikkisienellä, niin lopputuloksesta tulee luonnollinen.
  2. Laita vaaleisiin kulmiin kulmavahaa ja -väriä napakalla siveltimellä. Etene pienin vedoin ja vuorottele kulmia, niin meikistä tulee tasapuolinen.
  3. Saat aavistuksen eripariset huulet symmetrisiksi käyttämällä huultenrajauskynää. Aloita piirtäminen ylähuulten keskeltä. Hymyile rajatessasi, jolloin kynä levittyy tasaisesti. Väritä huulet kynällä kokonaan. Lopuksi laita huulipunaa.

Silkkiset hiukset

  1. Jos hiukset ovat kärsineet voimakkaasta vaalennuksesta ja ovat hyvin kuivat, käytä kosteuttavaa sampoota ja hoitoainetta. Älä kuitenkaan pese hiuksiasi liian usein.
  2. Kun haluat suoristaa kiharoita suoristusraudalla, suihkuta lämpösuojaa hiusten koko pituuteen. Siten raudan kuumuus ei lisää vaurioita.
  3. Jos haluat jättää hiukset kiharalle, suihkuta hiuksiin hoitosuihketta ja puristele hiuksia kosteina. Anna hiusten kuivua itsestään.

Katso kuinka Sanna muuttui!


Ennen muuttumisleikkiä Sannan hiukset olivat kuivat ja koppuraiset.
Lämpösuoja auttoi ennen suoristuskäsittelyä. Kunnollinen meikkipohja tasoitti Sannan ihoa.
 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 12/2017.

Vierailija

Sanna, 35, harmaantui jo parikymppisenä, lomavärjäys teki tuhoja – katso kuvat muuttumisleikistä!

Kuvat eivät ainakaan mulla toimineet, eli olivat niin suuria ettei pystynyt katsomaan. Iphonesta kyse... hiusväri oli tosi samanlainen kuin ennenkin, eikö juuri kun harmaata pukkaa kannata laittaa hieman vaaleampi väri, nythän tyvi on tumma, jolloin jokainen milli harmaata näkyy tosi selvästi. Malli kyllä kaunis, miksi ei ammattilainen osaa?
Lue kommentti

Iso osa meriin päätyvästä mikromuovista on peräisin kosmetiikasta. Luonnonkosmetiikkaan erikoistunut kosmetologi Katja Kokko kertoo, miten ihon voi kuoria ekologisesti.

Monen kuorinta-aineen pikkuruiset rakeet ovat muovia. Ne päätyvät purnukasta ensin lavuaariin, sitten jätevesiin ja lopulta kalojen ja merilintujen ruuaksi. Miten ihon voi kuoria ympäristöystävällisemmin?

”Helpoin tapa on valita sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikassa mikromuoveja ei käytetä”, sanoo luonnonkosmetiikkaan erikoistunut kosmetologi Katja Kokko.

Sertifioidun luonnonkosmetiikkatuotteen tunnistaa siitä, että purkin kyljessä lukee esimerkiksi Ecocert, BDIH, NaTrue, Cosmos tai ICEA.

”Muussa tapauksessa on tulkittava tuotteen INCI-listaa. Siihen tavallisen pulliaisen tieto harvoin riittää”, Kokko sanoo.

Jos INCI-lista eli tuotteen ainesosaluettelo on itselle hepreaa, suomalainen CosmEthics-sovellus auttaa. Se skannaa tuotteen viivakoodin ja kertoo, mitä kemikaaleja tuote sisältää. Sovellukseen voi myös listata, mitä ainesosia haluaa välttää.

Mitä muovin tilalle?

Luonnonkosmetiikkakuorintoja on kahdenlaisia:

  • Mekaanisissa luonnonkosmetiikkakuorinnoissa on kuorivia rakeita. Ne tehdään usein jauhetuista kasvin osista – esimerkiksi aprikoosin kivestä, kookoksesta tai jojoba-rakeista.

    Mekaaniset kuorinnat sopivat parhaiten normaalille tai sekaiholle. ”Mekaanista kuorintaa ei voi käyttää herkälle, ohuelle tai tulehtuneelle iholle. Jos on esimerkiksi tulehtunut akne tai kivuliaita näppyjä, mekaaninen kuorinta voi ärsyttää”, Kokko sanoo.

  • Entsyymi- ja hedelmähappokuorinnat kuorivat ihoa kemiallisesti. Entsyymikuorinnoissa käytetään esimerkiksi papaija- ja ananasuutetta,  hedelmähappokuorinnoissa taas hedelmähappoja, kuten maito- tai glykolihappoa.


Tekisinkö kotikuorinnan?

Kuorintoja voi tehdä myös itse, esimerkiksi suolasta ja öljystä, mutta kasvojen iholle Kokko ei kotikosmetiikkaa suosittele.

”Kasvojen ihoa pitää kuoria erittäin hellävaraisesti. Sokerit ja suolat rasittavat ihoa mekaanisesti”, Kokko sanoo.

”Kasvojen ihoa pitää kuoria erittäin hellävaraisesti.”

Vartalolle kotitekoiset kuorinnat käyvät hyvin. Öljy kosteuttaa ihoa, eikä kuorinnan jälkeen tarvitse laittaa erikseen kosteusvoidetta.

Vartalokuorintaan voi sekoittaa esimerkiksi näitä aineksia:

  • suolaa tai sokeria
  • kylmäpuristettua kasviöljyä, kuten oliivi-, manteli- tai kookosöljyä 
  • hunajaa, kuivattua savea tai vaikka vaniljatangon sisuksen.

Hedelmähapot piristävät soluja

Katja Kokko suosii itse hedelmähappokuorintoja, koska ne paitsi kuorivat ihoa myös vilkastuttavat solujen uusiutumista, kosteuttavat ja tasapainottavat ihon ph:ta.

Hedelmähappokuorinnan jälkeen iho saattaa hieman punoittaa. Jos reaktio ei kestä kauaa, siitä ei kannata huolestua. Kuorinnan jälkeen ihon voi käsitellä rauhoittavalla naamiolla.

”Aina kun käyttää kemiallisia happokuorintoja, iho saattaa helahtaa punaiseksi ja pistellä. Sen täytyy kuitenkin mennä ohi”, Katja Kokko sanoo.

Jos iho reagoi voimakkaasti, kuorinta saattaa olla liian vahva. Kuorinnan salisyylihappopitoisuuden olisi hyvä olla alle 5–6 prosenttia.

”Jos pitoisuus on liian korkea, kuorinta voi vaikuttaa itseään vastaan. Iho voi saada ärsytysreaktion tai alkaa kuivua.”

”Jos iho on hyvässä kunnossa, miksi sitä pitäisi kuoria?”

Paussi on joskus hyvästä

Kuorinnasta on hyvä pitää taukoa kokonaan, jos kärsii perioraalidermatiitista eli suunympärysihottumasta, rosaceasta tai aknesta.

”Silloin ihon pitää antaa rauhoittua”, Kokko sanoo.

Tervettäkään ihoa ei kannata kuoria useita kertoja viikossa. Pari kertaa kuussa riittää hyvin.

”Jos iho on hyvässä kunnossa, miksi sitä pitäisi kuoria?” Kokko sanoo.

”Välillä kuorimisesta voi pitää pitkiäkin taukoja. Ihon luonnollinen uusiutumisprosessi kestää 28 päivää. Sitä ei kannata jatkuvasti häiritä.”