Sinä olet itsesi tärkein pomo. Kysy itseltäsi näitä kysymyksiä, joka auttavat tekemään elämästä hienompaa ja kehittymään paremmaksi ihmiseksi.

Lapset ovat siinä taitavia. Hädin tuskin koululaisiksi kasvaneet puhuvat itsearvioinnista ja rastittavat lomakkeisiin arvionsa siitä, mitä osaavat ja missä  olisi vielä kehittämisen varaa.

Aikuisena elämään tulee muita pomoja, ja heidän mukanaan kehityskeskustelukaavakkeita. Ihan liian usein vapaaehtoinen itsensä arvioiminen jää.

Ei kannattaisi, tietää ympäristöjärjestöjohtaja ja kansalaisaktivisti Leo Stranius. Hän on liki parikymmentä vuotta soveltanut elämässään itsensä johtamisen menetelmiä ja huomannut, mikä toimii: esimerkiksi oikeat tehtävä- ja kysymyslistat itselle.

"Alussa tarvitaan tahdonvoimaa. Kun tapa rutinoituu, sen noudattaminen ei enää kuormita ja voi asettaa uusia tavoitteita."

Leon listan kysymykset sopivat hyvin myös muille - lue, ota talteen ja kysy itseltäsi!

Kysymyksiä itselle joka päivä:

Mistä olen kiitollinen ja ketä haluan kiittää? Esimerkiksi vähintään viisi kiitosta puolisolle tai muulle läheiselle ja viisi kiitosta muille.

Miten olen onnistunut tänään? Mitä onnistumisia on ollut, mikä ei ole sujunut?

Mitä teen huomenna? Seuraavan päivän kulun voi kuvitella mielessään, tehdä aikataulu sitä varten.

Kysymyksiä itselle viikoittain:

Miten olen nukkunut, liikkunut ja syönyt?

Mikä on ollut viikon suurin onnistuminen ja suurin epäonnistuminen?

Mistä olen erityisen kiitollinen?

Kysymyksiä itselle kuukausittain:

Mitä uutta aion oppia? Mitä uutta haluan kokeilla seuraavan kuukauden aikana?

Teenkö parhaillaan merkityksellisiä ja mielekkäitä asioita?

Mitkä ovat 1-3 keskeisintä tavoitetta seuraavalle kuukaudelle?

Kysymyksiä itselle vuosittain:

Jos tämä olisi elämäni viimeinen vuosi, tekisinkö sitä, mitä olen nyt tekemässä?

Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteet seuraavalle vuodelle? Miten mittaan päivittäin tai viikottain näiden tavoitteiden toteutumista?

Miten voin palvella läheisiä ihmisiä seuraavan vuoden aikana olemaan parhaimmillaan heidän omissa jutuissaan?

Vinkki:

Alla olevasta linkistä voit ladata nämä kysymykset itsellesi pdf-tiedostona ja tulostaa talteen vakituista käyttöä varten!

Älypuhelin on pahimmillaan parisuhteen kolmas pyörä. Jos toinen katoaa virtuaalimaailmaan silloinkin, kun pitäisi olla läsnä, hän on uskoton, sanoo Miikka Lundgren. 

Puolisolla on puhelin kädessä ruokapöydässä. Hän istuu koneella koko illan, joka ilta. Juttelusta ei tule mitään, kun silmät tapittavat ruutua. Hän ei näe eikä kuule minua.

Suunnilleen näin asiakas kertoo psykoterapeutti Miikka Lundgrenille. Tämä on kuullut samankaltaisen tarinan monta kertaa.

”Oman kokemukseni mukaan uskottomuus on yleisin syy hakeutua paripsykoterapiaan, mutta uskottomia ei olla vain ihmissuhteiden kautta.”

Uskottomuutta on se, että unohtaa toisen olemassaolon. Ettei enää välitä. Että antaa lähes kaiken aikansa ja kiinnostuksensa kolmannelle osapuolelle.

Pelkästään työlle.

Ainoastaan harrastamiselle.

Tai sosiaaliselle medialle.

Mobiililaitteelle saa olla mustasukkainen

Liittyipä uskottomuus mihin tahansa, se loukkaa ja satuttaa. Tietysti.

Harvemmin uskottomuudesta puhuttaessa käytetään sanaa ”häpeä”. Häpeä on kuitenkin Miikka Lundgrenin mukaan olennainen osa uskottomuuden kokemusta.

”Pari jakaa yhteisen häpeän, kumpikin omalta kantiltaan. He ovat kohdanneet asian, jonka eivät voineet kuvitella tapahtuvan, kun alttarilla vannottiin ikuista rakkautta.”

Silloin uskottiin, että yhteistä puhuttavaa ja tekemistä riittää loputtomiin. Ettei kumpikaan vetäydy virtuaalimaailmaan. Miksi vetäytyisi, kun on mahdollisuus olla yhdessä.

Voiko arki tarjota puolisolle enää mitään yhtä mielenkiintoista kuin loputon virtuaalimaailma?

Sitten yhtäkkiä huomaakin olevansa tilanteessa, jossa on mustasukkainen mobiililaitteelle!

”Ulkopuolisuuden ja kolmantena pyöränä olemisen tunteet voivat olla musertavia.”

Esimerkiksi tällaisia:

Kuulen, kun puolison Facebook piippaa ilmoittaessaan uusista viesteistä. Täytän tiskikonetta. Alkaa itkettää, vaikka tyhmäähän se on. Ei tämä arkinen elämä – ja arkinen minä! – voi tarjota puolisolle enää mitään yhtä mielenkiintoista kuin loputon virtuaalimaailma.

Päivitänkö Facea vai kysynkö, mitä kuuluu?

Kaikki roikkuvat päivittäin somessa, ainakin melkein.

”Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa. Roikkumisesta tulee uhka parisuhteelle vasta, kun toinen katoaa virtuaalimaailmaan silloinkin, kun pitäisi olla läsnä ja älylaitteesta tulee suhteen kolmas pyörä”, Miikka Lundgren sanoo.

Lundgrenin mukaan someen saatetaan paeta ahdistusta.

”Uskottomuus, tavasta riippumatta, johtuu siitä, että parisuhteesta nousevaa ahdistuneisuutta ei pystytä jakamaan kumppanin kanssa, vaan se puretaan kolmanteen.”

Jos pitäisi puhua jostakin tärkeästä (vaikkapa suhteen tilasta!), on houkuttelevampaa klikata auki vielä yksi verkkosivu.

Joskus on helpompi keksiä Facebookiin nokkela päivitys kuin kysyä, mitä toiselle ihan oikeasti kuuluu – ja kuunnella vastausta, joka ei välttämättä ole mieluinen.

Loukkaantuminen täytyy sanoa ääneen

Tunnen olevani tylsä, kun ei seura kelpaa. Mutta vielä enemmän tunnen olevani turhan valittaja ja vainoharhainen. Sehän on vain älypuhelin!

Itsensä saa tuntea loukatuksi, jos kumppanin huomio on jatkuvasti toisaalla, Miikka Lundgren sanoo.

Uskottomuudella voidaan ravistella rakkautta toiselta.

Mutta tunne pitää myös sanoa ääneen.

”Uskottomuudella voi yrittää myös ravistella rakkautta toiselta, joskus tietämättään, vaikka se ei hyvä keino olekaan.”

”Pettäjälle on tärkeää tietää, miten petetty reagoi asiaan.”

Entä, jos kysyisikin siltä vähän kumarassa ruudun ääressä istuvalta ihmiseltä, että jutellaanko. Ihan varovasti.

Asiat ehkä muuttuvat. Ehkä eivät.

Hokkuspokkustemppuja ei ole

Tässä vaiheessa artikkelia pitäisi kenties luvata jotakin rohkaisevaa, tai kirjoittaa vinkkilista siitä, miten suhteen saa taas saman tien toimimaan.

Toinen ei voi tietää, kuinka loukkaa, jos toinen ei kerro.

Sellainen olisi kuitenkin huijausta. Lundgren sanoo vain yhden lyhyen ja hyvän ohjeen:

”Puhuminen kannattaa aina. Se ei ole helppoa, mutta keskustelun taitoa voi myös opetella.”

Toinen ei voi tietää, kuinka loukkaa, jos toinen ei kerro.

 Asiantuntijana psykoterapeutti (Valvira) ja perheterapeutti (VET) Miikka Lundgren

Hampaiden harjaaminen on jokapäiväistä rutiinia, mutta pitäisikö suuta huoltaa muutenkin? Suu kiittää, kun muistat myös säännölliset ja terveelliset ateriat. 

1. Harjaa hampaat aamuin illoin 

Pese hampaat kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja pehmeällä hammasharjalla. Muista, että hampaiden harjaus ei ole voima- vaan tekniikkalaji. Riittävän pienellä harjalla pääset ahtaampiinkin paikkoihin. Pese hampaita kaksi minuuttia kerrallaan, ja harjaa järjestelmällisesti kaikki hampaat ienrajaa myötäillen.  

Fluoripitoinen hammastahna vähentää hampaiden reikiintymistä. Fluori suojaa hampaita, joten kaikkea hammastahnaa ei tarvitse purskutella pois hampaiden pesun päätteeksi.   

2. Puhdista hampaiden välit 

Hampaiden päivittäiseen hoitoon kuuluu myös hammasvälien puhdistaminen. Sen voi tehdä hammaslangalla, hammasväliharjalla tai hammastikulla.

Hammaslankoja on monenlaisia: litteitä, ohuita, vahattuja. Suorita lankaus kerran päivässä ennen hampaiden pesua. Hammasväliharjalla voi puhdistaa suuremmat hammasvälit, ja yhtä harjaa voi käyttää useamman kerran. Sitä käytetään saman tapaan kuin kertakäyttöistä hammastikkua. 

3. Pese tarvittaessa kielikin 

Jos syljen eritys on vähentynyt tai kielen pinta on kovin uurteinen, kieleen voin kertyä vaaleaa bakteerikatetta. Silloin suussa voi olla tunkkainen, paha maku ja haju, ja myös kieli kannattaa puhdistaa. 

Puhdista kieli kevyesti harjaamalla tai kaapimalla kielen takaosasta kärkeen päin. Käytä pehmeää, lämpimään veteen kostutettua hammasharjaa tai kielen puhdistamiseen tarkoitettua kaavinta. Myös lusikka käy puuhaan hyvin. 

4. Noudata säännöllisiä ruokailuaikoja 

Syömiset ja juomiset kannattaa keskittää ruoka-aikoihin. Kun ateriarytmi on säännöllinen, suu saa välillä levätä ja sylki ehtii neutraloida suun happamuutta. Vältä napostelua aterioiden välillä.

Kun syöt makeaa, tee se muiden aterioiden yhteydessä.

Syö monipuolisesti, ja pidä huolta, että syöt myös pureskeltavaa ja kuitupitoista ruokaa, kuten kasviksia ja juureksia. Pureskeltava ruoka lisää syljen eritystä, mikä auttaa hampaita korjaamaan happohyökkäyksen aiheuttamia vaurioita.

Sokeria ja happoja sisältävät ravintoaineet aiheuttavat hampaiden reikiintymistä, joten kun syöt makeaa, tee se muiden aterioiden yhteydessä. Liian usein toistuva makean syöminen aiheuttaa suussa happohyökkäyksiä. Aterioiden jälkeen on hyvä syödä ksylitolia, joka ehkäisee hampaiden reikiintymistä. 

5. Juo vettä 

Juomat huuhtelevat suun limakalvoja ja hampaita ja tuovat suuhun sen terveyttä ylläpitäviä aineita. Juo janojuomaksi vettä ja vältä sokeria sisältäviä juomia.

Happamat juomat voivat aiheuttaa hampaiden eroosiota eli kulumista. Happamia juomia ovat esimerkiksi virvoitusjuomat, light-juomat, urheilu- ja energiajuomat ja mehut. Tavallinen, maustamaton kivennäisvesi on turvallinen vaihtoehto eikä aiheuta eroosiota. Teetä ja kahvia voi juoda kohtuudella päivittäin. 

Lähteet: Suuhygienisti Anne Ukkola, terveyskirjasto.fi, hammaslaakariliitto.fi.