Yksi ihminen ei pelasta maailmaa, mutta edes jotain voi tehdä paremmin. Vähennetään vaikka aluksi muovihiukkasia merestä.

Kuka meistä heittelisi mereen muovipusseja kalojen ja lintujen surmaksi? Kukaan ei tunnusta.

Entä kuka ripottelisi sinne pikkuruisia muovin palasia, joita popsivat ensin kala- ja simpukkaparat ja lopulta me ihmisetkin? Minä olen tehnyt niin aina, kun olen kuorinut ihoani.

 

Mikromuovihiukkaset ovat niin pieniä, ettei silmä niitä erota eivätkä vedenpuhdistuslaitokset kykene niitä poistamaan. Mikromuovia käytetään esimerkiksi ihon kuorinta-aineissa.

Onneksi homma hoituu ilman muoviakin. Luomuin keino on hunaja: levitä sitä kasvoille vaikka saunassa, hiero lempeästi ja huuhdo pois.

Jotkut käyttävät kuorintaan myös kookosöljyyn sekoitettuja kahvinpuruja, sokeria, suolaa tai vehnä- tai kauraleseitä. Niiden kanssa on vain varottava, ettei viemäri jymähdä tukkoon.

Ja on nykyisin saatavilla myös virallista kosmetiikkaa, jossa ei ole mikromuoveja. Niiden käyttö on kielletty muun muassa Joutsenmerkkiä eli pohjoismaista ympäristömerkkiä kantavassa kosmetiikassa.

Satu Reijonen, 32, asuu Liperissä puolisonsa ja 1-, 6- ja 8-vuotiaiden lastensa kanssa. Kotiäidin rakkaimpia harrastuksia ovat lenkkeily, kuntosali ja laskettelu. ”Arkena pukeudun farkkuihin ja neuleisiin, joiden värikirjo liikkuu mustan ja harmaan välillä.”

”Äidin univormu on usein toppapuku ja kalsarit", mietti Satu Reijonen ennen Kodin Kuvalehden muuttumisleikkiä. 

"Elän pitkälti perheemme taaperon, eskarilaisen ja koululaisen ehdoilla. Arki on täynnä toimintaa: lasten viemistä kouluun ja harrastuksiin, läksyjä ja ruuanlaittoa.

Arkena minulla ei juuri ole mahdollisuutta laittautua, mutta en sitä välttämättä kaipaakaan. Kun sitten tulee mahdollisuus meikata tai pukeutua paremmin, se tuntuu entistä ihanammalta.

Tärkeintä ihmisessä ovat sisäiset seikat, vaikka olenkin kiinnostunut kauneudesta. Muuttumisleikki oli upea mahdollisuus saada uusia ideoita ja omaa aikaa. Nyt oli hyvä tilaisuus kysyä muoti- ja kauneusvinkkejä, sillä työelämään palaaminen lähestyy.

Lapsiperheen arjessa kauniit vaatteet olisivat kuitenkin tiellä. Äidin univormu on usein toppapuku ja kalsarit.

Pidän kauniista vaatteista ja seuraan aktiivisesti muotia blogeista ja naistenlehdistä. Lapsiperheen arjessa kauniit vaatteet olisivat kuitenkin tiellä. Äidin univormu on usein toppapuku ja kalsarit.

Muuttumisleikiltä odotin ja sainkin pirteyttä. Ehkäpä se näkyy myöhemmin myös väripilkkuina vaatekaapissani."

3 vinkkiä kolmikymppiselle Sadulle

  1. "Sadun hiukset leikattiin long bob -tyyliseksi pitkäksi polkaksi. Entistä ryhdikkäämpi leikkaus kohotti hiuksia ja kirkkaampi väri raikasti koko olemusta." - Riia Koivisto, kampaaja ja meikkaaja
  2. "Kun huulet punaa hyvin, tyyli on heti tosi huoliteltu. Silloin arjen kiireissä ei tarvitse muuten meikata niin paljon." - Riia Koivisto, kampaaja ja meikkaaja
  3. "Koska Sadun tyyli on klassinen, halusin pukea hänelle rohkeasti kevään kukkivia kuoseja, liehulahkeita ja röyhelöitä. Hillitty olemus sai rempseyttä ja tyttömäisyyttä, joka sopii Sadun sädehtivään hymyyn." - Mirkka Siusluoto, muotitoimittaja

Katso kuvat Sadusta ennen ja jälkeen!


Satu seuraa muotia, mutta lapsiarjessa kauniit vaatteet olisivat enemmän tiellä.
Satu sai hiuksiin ryhdikkäämmän leikkauksen ja kasvoille raikkaan meikin.
 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 9/2017.

TOIMITUKSESSA TESTATTU. Juttusarjassa KK kokeilee kosmetiikkatuotteita. Ensikertalainen keski-ikäinen testasi muhkeat paperiset perhosripset.

Tuote: 

Paperself-merkkiset paperiset irtoripsikoristeet.

Lupaus:

Paperself kertoo olevansa maailman ensimmäinen taiteellisten paperiripsien valmistaja. Yritys lanseerasi irtoripsensä Suomessa marraskuussa 2017. Niissä yhdistyy kiinalainen paperinleikkaustaide ja moderni muotoilu. Yhdestä irtoripsiparista saa ainakin kolmet piristeet leikkaamalla paperiripset osiin.

Testaus:

Keski-ikäiselle pikkujoulut ovat helposti bilevuoden kohokohta, joten niiden kunniaksi päätin kokeilla elämäni ensimmäisen kerran irtoripsiä. Enkä mitä tahansa ripsiä vaan paperisia perhosia.

En varauksettomasti välitä nykyisestä muhkeiden ripsien trendistä. Hurjimmat näkemäni uhmaavat painovoimaa ja vastaavat tuuheudeltaan hammasharjaa. Itse olen rutinoitunut pikameikkaaja mutta laiska kokeilemaan uutta. Ripsilisiä en ole kokeillut koskaan – jopa aikoinaan häissäni kieltäydyin kunniasta.

Paperself-pakkaus sisältää yhdet ruhtinaallisen kokoiset ripset. Ne eivät välttämättä sovi kerralla luomille, vaan ne voi leikata haluamaansa mittaan. Maltillisesti haaveilin yksistä, reilun sentin mittaisista paperiperhosista silmänurkkiini. Ripsiliima on hankittava erikseen.

Ensivaikutelma: huh!

Hämmästelen, miten ihmeessä pystyn kohdistamaan hentoiset paperikuviot yläluomilleni, kun rajauskynäkin töppösormissani mutkittelee. Vastoin pakkauksen ohjetta en pursottanut ripsiliimaa hentoisen irtoripsen vaan sormeni päälle, koska yliannostuksen vaara oli ilmeinen. Sipaisin sitä irtoripsen alapinnalle kuin Erikeeperiä askarrellessa. Myös asettelussa luotin sormituntumaan.

Olikohan moukan tuuria, mutta onnistuin kahdesti! Irtoripsi oli kätevää kohdistaa rajauskynän viivaan, jotta sen musta pohja ei erotu liikaa. Liiman ollessa märkää ripseä saattoi vielä tuuppia hiuksenhienosti paikoilleen, mutta sen jälkeen se kiinnittyi nopeasti ja tukevasti.

Tältä se tuntui:

Mikä iloinen yllätys: ripset eivät tuntuneet juuri miltään. Vaikka perhoset olivat omia ripsiäni paljon pidemmät, en nähnyt sivusilmällä mitään ylimääräistä tai saanut roskan tunnetta luomilleni. Edes räntäsade ei niitä hetkauttanut. Moni kehui perhosia ja hämmästeli ensikertalaisen tuuriani. Oli se ripsien ansiota tai ei, juhlat olivat hauskimmat pitkään aikaan ja tanssin varpaani muussiksi.

Jääkö käyttöön?

Rohkaistuin. Kunhan juhla on suuri tai juhlamieli riittävän korkealla, liimaan taatusti taas silmäkulmiini perhoset tai porot, sillä sellaiset jäivät paketista käyttämättä. Yhdelle käyttökerralle ei siis tule isoa hintaa.