Syyllistäjä tietää, miten hän saa muut tuntemaan olonsa kurjaksi. Tällaisia keinoja hän käyttää – ja näin taistelet niitä vastaan.

1 Hän iskee vastasyytöksellä

Kun kerrot syyllistäjälle, miltä hänen käytöksensä tuntuu, hän kääntää sanasi ylösalaisin.

Sinä: ”Minua suututtaa, kun unohdit merkkipäiväni.”

Syyllistäjä: ”Surullista, että uskot minun unohtaneen. Ehkä minun olisi pitänyt kertoa sinulle, millaista minulla on viime aikoina ollut. En halunnut huolestuttaa sinua. Mutta olet oikeassa, minun olisi pitänyt jättää murheet hetkeksi (tässä kohdassa syyllistäjä saattaa puristaa pari kyyneltä) ja keskittyä sinuun. Olen niin pahoillani.”

Sanojen takaa kuulet, ettei hän todellisuudessa ole yhtään pahoillaan, mutta mitäpä tuohon voi sanoa? Kohta jo lohduttelet häntä ja pyydät anteeksi, kun et ole huomannut, miten vaikeaa hänellä on.

Neuvo: Usko vaistoosi. Jos syyllistäjän vastaus tuntuu paskapuheelta, se on sitä. Sinulla on oikeus olla vihainen.

2 Hän sanoo kyllä ja ei

Jos pyydät syyllistäjältä palvelusta, hän suostuu aina. Sen jälkeen hän alkaa huokailla raskaasti.

Sinä: ”Et taidakaan haluta tehdä sitä, mitä pyysin?”

Syyllistäjä: ”Totta kai haluan! Miksi väität tuollaista? Millaisena sinä minua oikein pidät?”

Jos et pidä varaasi, hän tekee sinut hulluksi kaksoisviestinnällään.

Neuvo: Jos syyllistäjä sanoo ”kyllä”, tartu siihen. Älä kiinnitä huomiota huokailuun ja muuhun kiemurteluun. Jos hän ei oikeasti halua tehdä, mitä pyysit, hänen on sanottava se sinulle suoraan.

3 Hän saa sinut epäilemään järkeäsi

Syyllistäjä sanoo yhtä, ja myöhemmin hän vakuuttaa sinulle, että sanoikin jotain aivan muuta. Taitavimmillaan hän väittää mustaa valkoiseksi niin sujuvasti, että alat epäillä aistejasi. Ja järkeäsi.

Neuvo: Kirjoita hänen nähtensä muistivihkoon tai puhelimeen kaikki, mitä hän väittää tai lupaa. Kerro hänelle, että muistisi on tullut niin hataraksi, että haluat kaiken varalta tehdä muistiinpanoja siitä, mitä sovittiin.

4 Hän on manipuloinnin mestari

Syyllistäjä ei kerro tarpeistaan suoraan. Hän saa haluamansa manipuloimalla, siis syyllistämällä tai heittäytymällä uhriksi.

Mieluiten hän antaa muiden taistella ja käydä riidat puolestaan, vaikka ei koskaan pyydä sitä avoimesti. Kun sitten erehdyt tekemään niin, hän vakuuttaa silmät pyöreinä: ”En todellakaan odottanut, että teet tuollaista puolestani!”

Neuvo: Älä tee hänen likaisia töitään. Sano, että luotat sataprosenttisesti siihen, että hän kykenee selvittämään asiansa itse.

5 Hän ei pelaa reilusti

Syyllistäjä puhuu selkäsi takana. Ilmiömäisen taitavasti hän saa muut kertomaan ”totuudet”, joita ei itse halua sinulle sanoa. Sinulle hän puhuu juuri sitä, mitä haluat kuulla, mutta hänen tekonsa vesittävät kaiken.

Esimerkiksi hän sanoo, että ”tietenkin voit ottaa opintovapaata ja suorittaa tutkintosi loppuun, tuen sinua ehdottomasti.”

Kun sitten pänttäät tenttiin, koti on kaaoksessa, lapsia pitää kuskata harrastuksiin ja koiralla on kupla otsassa hän istuu ahterillaan ja katsoo televisiota.

Ja sanoo: ”Pitäisikö kaiken elämän pysähtyä vain, koska sinulla on tentti?”

Neuvo: Itke. Huuda. Raivoa. Se ei auta, mutta voi helpottaa oloa.

6 Hänellä on aina vaikeampaa

Päätäsi voi särkeä kovasti, mutta kerropa se syyllistäjälle: hän kertoo migreenikohtauksestaan, joka oli viedä hengen. Äitisi voi käyttäytyä joskus hankalasti, mutta ei häntä voi verratakaan syyllistäjän äitiin, jonka touhut ovat siis jotain aivan pöyristyttävää.

Kenelläkään ei saa olla vaikeampaa kuin syyllistäjällä. Jos yrität väittää muuta, hän loukkaantuu ja antaa ymmärtää, että olet itsekäs.

Neuvo: Älä tuhlaa aikaasi inttämiseen. Puhu huolistasi jollekulle toiselle.

7 Hän myrkyttää ilman kaikilta

Kun syyllistäjää surettaa tai suututtaa, se ei jää salaisuudeksi. Hän levittää tunteensa koko perheeseen tai työyhteisöön. Muut oppivat, että ilmapiiri kohenee nopeimmin, kun kaikki alkavat lepytellä syyllistäjää ja koettavat saada hänet paremmalle mielelle.

Neuvo: Et ole vastuussa kenenkään toisen mielentiloista. Siispä sinun ei tarvitse jatkuvasti lohduttaa, tyynnytellä tai lepyttää syyllistäjää.

8 Hän avautuu liian nopeasti

Monesti syyllistäjän tunnistaa tästä: olette tuskin esittäytyneet toisillenne, kun hän jo kertoo jotain hyvin henkilökohtaista itsestään. Tarkoituksena on luoda luottamusta – ja saada sinut koukkuun, tuntemaan myötätuntoa. Kun ihminen on niin liikuttavan avoin, voiko hän olla muuta kuin herkkä, tunteellinen ja haavoittuva?

Neuvo: Varo varhaista avautujaa. Hän on yhtä haavoittuva kuin pitbull-terrieri ja valmis käyttämään sinua hyväkseen heti, kun pystyy.

Lähde: Lifehack.org

Lue myös

6 keinoa, joilla selviät energiasyöpöstä

Näin pidät puolesi nujertamatta muita

6 tapaa lopettaa uhrautuminen

Energiavaras vie voimat

Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.

Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee morkkis. Miten paitsi jäämisen pelosta pääsee eroon?

Puhelimeni sääsovelluksessa on allekkain 19 kaupunkia: Helsinki, Turku, Joensuu. Lissabon, Tallinna, Palermo. Tampere, Madrid, Mombasa. Katson listaa päivittäin ja mietin: olisinpa tuolla.

Täydellinen sää on kuin merkki universumilta. Jossakin muualla on paremmin.

Paitsi jäämisen pelko iskee suomalaisiin etenkin kesäisin. Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat Suomeen, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee tuskallisen huono omatunto. Miksen ole maauimalassa, aurinkotuolissa, puistolounaalla tai terassilla? Kesä saattaa loppua koska tahansa!

Psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli tunnistaa pelon.

”Se on meillä kaikilla joskus, joillakin voimakkaampana”, Nylund-Kalli sanoo.

Englannin kielessä pelolla on nimikin, fear of missing out. Nylund-Kalli arvelee, että se vaivaa usein täydellisyyden tavoittelijoita. He ajattelevat helposti, että elämän pitää mennä tietyn mielikuvan mukaan.

”Täytyy viettää kaunis kesäpäivä oikein, olla ulkona ja nauttia auringosta. On melkein mahdotonta olla sisällä ja siivota, koska se ei vain kuulu mielikuvaan siitä, miten elämä pitää elää”, Nylund-Kalli sanoo.

”Siitä voi tulla jopa pakonomaista. Vaikka elämää se on kassajonossa seisominenkin.”

Joillakin pelko on läsnä muulloinkin kuin hellepäivinä: on vaikea valita asuinpaikkaa, lomakohdetta tai puolisoa, koska jossain voi aina olla parempi. Jos nyt otan tämän, mitä sitten, jos tulee vielä parempi?

”Silloin ei saa tunneyhteyttä siihen, että tämä on hyvä, tätä minä haluan. Mielessä on vain, että jossain voisi olla vielä parempi, jos vielä etsisin ja odottaisin ja valitsisin.”

”Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä.”

Joskus paitsi jäämisen pelon taustalla on ajatus, ettei elämää saa tuhlata mihinkään turhaan tai arkiseen.

”Joskus se on ihan ahneutta. Sitä, että haluaa kaiken. Ei voi tyytyä sellaiseen, mikä tuntuisi riittävän hyvältä”, Nylund-Kalli sanoo.

”Ihminen voi olla vain tietyssä paikassa kerrallaan. Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä. On mielikuva, että kaikki pitäisi saada.”

Kenen vuoksi pelkäät?

Paitsi jäämisen pelko yhdistetään usein nuoruuteen. Silloin juhliin on pakko lähteä, vaikka ei jaksaisi, koska joka ilta voi tapahtua jotakin ikimuistoista.

Nylund-Kalli uskoo, että monen pelko hellittää iän ja elämänkokemuksen myötä.

”Huomaa ehkä tarpeeksi monta kertaa, että ei se nyt ollut niin erityistä.”

Jos pelko tekee elämästä suorittamista, sitä voi yrittää helpottaa.

1. Kuulostele, mistä ihan oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat.

Mitä minua juuri nyt huvittaa tehdä? Mikä olisi kaikkein parasta?

Menetkö piknikille helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä?

2. Mieti, kenen vuoksi teet.

Teetkö jotain vain siksi, että suvussasi, naapurustossasi tai työpaikallasi on aina tehty näin? Menetkö piknikille ja maauimalaan helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä? Teeskenteletkö, että pidät jostakin, mistä et oikeasti pidä?

”Joku ihan oikeasti tykkää mennä piknikille. Joku ajattelee, että ulkona on muurahaisia ja ampiaisia ja tuulee, mutta niin vain kuuluu tehdä.”

3. Älä usko jokaista mielikuvaasi.

Ajatus täydellisestä kesäpäivästä on usein illuusio. Nylund-Kalli vertaa mielikuvaa mainoksiin ja elokuviin.

”Kauniit ihmiset istuvat leppeässä kesätuulessa nauttimassa ihanaa ruokaa meren äärellä. Harvoin se on totta. Lapset kitisevät ja makkarat palavat.”

4. Nauti pienissä erissä.

Elämästä nauttiminen ei aina vaadi suuria uhrauksia. Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi katukahvilaan tai istahtaa kivelle lenkkipolun varrella.

”Siitä ei tarvitse tehdä numeroa tai näytelmää.”

Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.
Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.

Ero on aina kriisi, vaikka se tapahtuisikin sovussa. Asiantuntija vinkkaa, mitä eroa läpikäyvän kannattaa erityisesti muistaa.

Päätä, että muutut itse.

Ero ravistelee vanhoja tottumuksia, vaikka se tapahtuisikin ilman suuria riitoja ja myrskyjä. Arkea täytyy pyörittää yksin, kaupasta täytyykin ostaa vähemmän ruokaa ja sängyn toiselle laidalle tulee tyhjä paikka.

Kun tuttu arki joka tapauksessa muuttuu, kriisi on hyvä aika muuttaa itseään ja ajatteluaan muutoinkin.

”Ihmiset löytävät usein eron jälkeen uusia puolia itsestään. Erosta ja sen aiheuttamasta tuskasta voi saada paljon motivaatiota siihen, ettei samoja virheitä tarvitse tehdä enää uudelleen”, parisuhde- ja eroasiantuntija Salme Kantonen sanoo.

Siksi eron jälkeen kannattaa päättää, että alkaa suhtautua itseensä kunnioittavammin. Itsestään voi etsiä hyviä puolia ja muistuttaa niistä itseään. Sen myötä itsetunto kohenee, jolloin eroakin on helpompi käsitellä.

”Entisen kumppanin syytteleminen johtaa ainoastaan katkeruuteen.”

  Ketään toista ei voi muuttaa, mutta itseään voi.

”Entisen kumppanin syytteleminen mielessään ei johda mihinkään rakentavaan lopputulokseen, ainoastaan katkeruuteen.”

Kevennä taakkaa käytännön asioissa.

Eroon liittyy myös paljon käytännön asioita: Kuka ottaa auton, kuka yhteisen talon? Entä kumman luokse lapset muuttavat?

Koska ero vie voimia, ei käytännön asioiden kannata antaa aiheuttaa lisää pahaa mieltä.

”Niistä ei kannata keskenään riidellä. Se on usein vain taistelua, jossa vahvempi voittaa. Asioiden hoitamiseen kannattaa hankkia ulkopuolista apua”, Salme Kantonen sanoo.

”Kun kaikki on paperilla, asioista ei tarvitse enää riidellä.”

Jos ex-puolisoiden välit ovat sellaiset, että kommunikointi hoituu asiallisesti, halvinta on palkata yhteinen juristi, Kantonen neuvoo.

”Kaikkien osapuolten kannalta viisainta on sopia asiat mahdollisimman tarkasti: miten lasten lomat vietetään, ovatko parilliset vai parittomat viikonloput etävanhemman viikonloppuja ja monelta lapset tuodaan perjantaisin ja haetaan sunnuntaisin.”

”Kun kaikki on paperilla, se on virallista, eikä niistä asioista tarvitse enää riidellä.”

Muista, että ero voi olla hyväkin asia.

”Ero ei välttämättä ole mikään epäonnistuminen”, Kantonen sanoo.

Päättynyt parisuhde kannattaa nähdä yhtenä elämänvaiheena, joka on voinut sisältää myös paljon hyvää, esimerkiksi ihanat lapset.

”Päättynyt parisuhde on voinut sisältää myös paljon hyvää.”

”Voi miettiä, että parisuhde oli hyvää aikaa niin kauan kuin sitä kesti. Aikojen päästä ero voi olla hyväkin asia, kun asioihin alkaa tulla perspektiiviä. Silloin saattaa miettiä, että näinhän tässä pitikin käydä”, Kantonen sanoo.

”Sitä ennen on todella kurjaa monta kertaa, ja kaikki vaiheet on käytävä läpi. Silloin on hyvä tukeutua ystäviin, pyytää apua ja muistaa, että tämäkin menee ohi. Kurjien vaiheiden avulla kasvaa.”