Onko sinulla lähipiirissä ihminen, joka imee kaiken energian läsnäolollaan? Itse asiassa kuka tahansa voi jossakin vaiheessa elämää olla energiasyöppö.

Onko sinulla läheinen, jonka tapaamisen jälkeen olet uupunut ja ahdistunut?

Ystävä, joka jatkuvasti vaatii sinulta seuraa, aikaa tai palveluksia?

Perheenjäsen, joka lastaa kaikki ongelmansa myös sinun kannettavaksesi?

Kyseessä saattaa olla energiavaras eli energiasyöppö. Tällainen ihminen vaatii ympärillään olevilta niin paljon huomiota ja energiaa, että hänen kanssaan kommunikoiminen on pidemmän päälle uuvuttavaa.

"Käsitteenä energiavarkaus tai -syöppöys on hankala, koska sen alle yleistetään helposti kaikki vaikea käytös. Hankalien ihmisten vain todetaan olevan energiasyöppöjä, eikä asialle tehdä mitään, sillä ymmärrys puuttuu", psykologi ja psykoterapeutti Ulrika Segercrantz huomauttaa.

"Energiasyöppöys on paljon laajempi kokonaisuus, eikä ketään ei pitäisi määrittää vain tämän piirteen kautta. Lähes kuka tahansa voi olla energiavaras jossain vaiheessa elämää."

Ääritapauksissa kyseessä voi olla narsisti

Ääritapauksissa energiasyöppöys on osa syvempää ongelmaa, kuten narsismia tai muuta persoonallisuushäiriötä. Energiasyöpöllä voikin olla narsistisia piirteitä, kuten huomion­hakuisuutta, itsensä korostamista ja taipumusta suuttua, jos ­hänen tahtoaan ei noudateta. Kaikilla energiasyöpöillä ei kuitenkaan ole persoonallisuushäiriötä.

Energiasyöppöyttä esiintyy tavallisesti niillä, jotka eivät kykene käsittelemään ja ilmaisemaan tunteitaan. Siksi he purkavat ne eri tavoin muihin ihmisiin. Usein käytöksen taustalla on masennusta, ahdistusta tai jokin pitkäaikainen trauma.

Oireita voi aiheuttaa myös tuore kriisi elämässä, kuten sairastuminen, ero tai läheisen kuolema. Varsinkin kriisistä ­alkunsa saanut energiasyöppöys menee usein ohi, mutta tapa voi myös jäädä päälle, vaikka kriisi olisi jo selätetty.

Kasvatus voi tehdä itsekkääksi

Energiasyöppöys saattaa johtua myös kasvuympäristöstä. Vanhempien käytös ja kykenemättömyys vastata lapsen tarpeisiin oikealla tavalla saattaa vähitellen vääristää lapsen käsitystä itsestään. Lapsi ei opi, kuinka muiden kanssa käyttäydytään ja miten omien paineiden kanssa toimitaan.

Kasvuympäristö saattaa myös vaikuttaa siihen, että ihmisestä kasvaa pohjattoman itsekeskeinen. Kovin kriittisessä ja kielteisessä ympäristössä lapsi oppii kokemaan kaiken kielteisyyden kautta.

Muilta liiallista huolenpitoa ja palveluksia vaativa ihminen saattaa puolestaan olla tottunut saamaan muilta apua läpi elämänsä, eikä ole koskaan itsenäistynyt kunnolla.

Yhteistä kaikille tapauksille on, että energiasyöppö haluaa tulla huomatuksi. Usein mikään ei riitä, vaan huomiota vaaditaan koko ajan lisää. Samalla energiasyöpön ahdistus kasvaa.

Energianantaja uhrautuu ja uupuu

Pahiten energiasyöpön jalkoihin jää sellainen, joka haluaa miellyttää, auttaa ja jopa pelastaa muita. Tällaista ihmistä voidaan kutsua myös energianantajaksi, koska hän uhrautuu ja antaa itsestään enemmän kuin saa muilta. Energianantaja ­uupuu nopeasti – etenkin, kun vastassa on energiavaras.

Energiavarkaan kanssa pärjääkin paremmin, jos on vahva itsetunto ja osaa asettaa rajat sille, mitä muilta ihmisiltä sietää.

Harva jaksaa ylläpitää suhdetta, joka syö omaa hyvinvointia. Tilanteen pitkittyessä moni katsoo parhaaksi katkaista ­välit hankalaan läheiseen.

"Välien katkaiseminen on yleensä tarpeen vain, jos tilanteeseen liittyy esimerkiksi persoonallisuushäiriöissä tyypillistä manipulointia", Ulrika Segercrantz sanoo.

Molemmille osapuolille on surullista menettää ihmissuhde, joka on voinut olla tärkeä ja läheinen.

"Välien katkaiseminen on sääli erityisesti siksi, että energiasyöppö voi usein parantaa tapansa niin halutessaan. Apua pitää vain osata hakea ajoissa", Segercrantz sanoo.

Puutu asiaan, vältä uupumus

Energiasyöpön käytökseen kannattaa puuttua, sillä pitkittyessään ongelma voi johtaa uupumisen ja sairastumisen. ­Lisäksi vaarana on ihmissuhteiden tulehtuminen ja esimerkiksi työpaikan menettäminen.

"Huonosta käytöksestä huomauttamista pelätään turhan paljon. Ihmisille pitäisi pystyä antamaan palautetta tai asiat eivät muutu ainakaan parempaan. Parempi puuttua asiaan ajoissa kuin liian myöhään", Segercrantz toteaa.