Onko sinulla lähipiirissä ihminen, joka imee kaiken energian läsnäolollaan? Itse asiassa kuka tahansa voi jossakin vaiheessa elämää olla energiasyöppö.

Onko sinulla läheinen, jonka tapaamisen jälkeen olet uupunut ja ahdistunut?

Ystävä, joka jatkuvasti vaatii sinulta seuraa, aikaa tai palveluksia?

Perheenjäsen, joka lastaa kaikki ongelmansa myös sinun kannettavaksesi?

Kyseessä saattaa olla energiavaras eli energiasyöppö. Tällainen ihminen vaatii ympärillään olevilta niin paljon huomiota ja energiaa, että hänen kanssaan kommunikoiminen on pidemmän päälle uuvuttavaa.

"Käsitteenä energiavarkaus tai -syöppöys on hankala, koska sen alle yleistetään helposti kaikki vaikea käytös. Hankalien ihmisten vain todetaan olevan energiasyöppöjä, eikä asialle tehdä mitään, sillä ymmärrys puuttuu", psykologi ja psykoterapeutti Ulrika Segercrantz huomauttaa.

"Energiasyöppöys on paljon laajempi kokonaisuus, eikä ketään ei pitäisi määrittää vain tämän piirteen kautta. Lähes kuka tahansa voi olla energiavaras jossain vaiheessa elämää."

Ääritapauksissa kyseessä voi olla narsisti

Ääritapauksissa energiasyöppöys on osa syvempää ongelmaa, kuten narsismia tai muuta persoonallisuushäiriötä. Energiasyöpöllä voikin olla narsistisia piirteitä, kuten huomion­hakuisuutta, itsensä korostamista ja taipumusta suuttua, jos ­hänen tahtoaan ei noudateta. Kaikilla energiasyöpöillä ei kuitenkaan ole persoonallisuushäiriötä.

Energiasyöppöyttä esiintyy tavallisesti niillä, jotka eivät kykene käsittelemään ja ilmaisemaan tunteitaan. Siksi he purkavat ne eri tavoin muihin ihmisiin. Usein käytöksen taustalla on masennusta, ahdistusta tai jokin pitkäaikainen trauma.

Oireita voi aiheuttaa myös tuore kriisi elämässä, kuten sairastuminen, ero tai läheisen kuolema. Varsinkin kriisistä ­alkunsa saanut energiasyöppöys menee usein ohi, mutta tapa voi myös jäädä päälle, vaikka kriisi olisi jo selätetty.

Kasvatus voi tehdä itsekkääksi

Energiasyöppöys saattaa johtua myös kasvuympäristöstä. Vanhempien käytös ja kykenemättömyys vastata lapsen tarpeisiin oikealla tavalla saattaa vähitellen vääristää lapsen käsitystä itsestään. Lapsi ei opi, kuinka muiden kanssa käyttäydytään ja miten omien paineiden kanssa toimitaan.

Kasvuympäristö saattaa myös vaikuttaa siihen, että ihmisestä kasvaa pohjattoman itsekeskeinen. Kovin kriittisessä ja kielteisessä ympäristössä lapsi oppii kokemaan kaiken kielteisyyden kautta.

Muilta liiallista huolenpitoa ja palveluksia vaativa ihminen saattaa puolestaan olla tottunut saamaan muilta apua läpi elämänsä, eikä ole koskaan itsenäistynyt kunnolla.

Yhteistä kaikille tapauksille on, että energiasyöppö haluaa tulla huomatuksi. Usein mikään ei riitä, vaan huomiota vaaditaan koko ajan lisää. Samalla energiasyöpön ahdistus kasvaa.

Energianantaja uhrautuu ja uupuu

Pahiten energiasyöpön jalkoihin jää sellainen, joka haluaa miellyttää, auttaa ja jopa pelastaa muita. Tällaista ihmistä voidaan kutsua myös energianantajaksi, koska hän uhrautuu ja antaa itsestään enemmän kuin saa muilta. Energianantaja ­uupuu nopeasti – etenkin, kun vastassa on energiavaras.

Energiavarkaan kanssa pärjääkin paremmin, jos on vahva itsetunto ja osaa asettaa rajat sille, mitä muilta ihmisiltä sietää.

Harva jaksaa ylläpitää suhdetta, joka syö omaa hyvinvointia. Tilanteen pitkittyessä moni katsoo parhaaksi katkaista ­välit hankalaan läheiseen.

"Välien katkaiseminen on yleensä tarpeen vain, jos tilanteeseen liittyy esimerkiksi persoonallisuushäiriöissä tyypillistä manipulointia", Ulrika Segercrantz sanoo.

Molemmille osapuolille on surullista menettää ihmissuhde, joka on voinut olla tärkeä ja läheinen.

"Välien katkaiseminen on sääli erityisesti siksi, että energiasyöppö voi usein parantaa tapansa niin halutessaan. Apua pitää vain osata hakea ajoissa", Segercrantz sanoo.

Puutu asiaan, vältä uupumus

Energiasyöpön käytökseen kannattaa puuttua, sillä pitkittyessään ongelma voi johtaa uupumisen ja sairastumisen. ­Lisäksi vaarana on ihmissuhteiden tulehtuminen ja esimerkiksi työpaikan menettäminen.

"Huonosta käytöksestä huomauttamista pelätään turhan paljon. Ihmisille pitäisi pystyä antamaan palautetta tai asiat eivät muutu ainakaan parempaan. Parempi puuttua asiaan ajoissa kuin liian myöhään", Segercrantz toteaa.

Ihmissuhteissa on kuunneltava itseään. Jos tapaamisista jää itselle raskas olo, asiaan kannattaa puuttua, asiantuntija Ritva Karila-Hietala sanoo.
Ihmissuhteissa on kuunneltava itseään. Jos tapaamisista jää itselle raskas olo, asiaan kannattaa puuttua, asiantuntija Ritva Karila-Hietala sanoo.

Ihmisten konmarittaminen on noussut trendiksi: ihmissuhteista karsitaan pois itseä kuormittavat suhteet. Mutta milloin välien katkaiseminen on oikein? Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija vastaa.

Ystävä haukkuu, juoruilee ja on jatkuvasti negatiivinen. Anoppi puhuu sinusta pahaa puolisollesi ja arvostelee julkisesti lastenhoitotaitojasi. Tapaamisista tulee apea mieli.

Jos ihmissuhde kuormittaa liikaa, sen voi katkaista. Näin sanoo Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija Ritva Karila-Hietala.

”Kenenkään ei tarvitse tulla haukutuksi tai kohdelluksi huonosti.”

Suhteesta ei tarvitsekaan pitää kiinni vain tavan vuoksi. Ei edes silloin, kun kyseessä on sukulaisuussuhde.

”Ei sukulaisuus tarkoita sitä, että pitäisi olla tekemisissä. Kotiinsa ei esimerkiksi ole ketään pakko päästää.”

Suhteesta ei tarvitse pitää kiinni vain tavan vuoksi.

”Välien katkaisemiseen pitää tietysti olla kunnon syyt, ei vain se, että en tykkää tuosta ihmisestä”, Karila-Hietala lisää.

Suhdetta ei esimerkiksi kannata katkaista vain sen vuoksi, että on jonkun kanssa asioista eri mieltä. Erilaiset ihmissuhteet rikastuttavat elämää. Se, milloin ihmissuhteesta sitten tulee liian kuormittava, täytyy jokaisen tunnustella itse.

”Silloin, kun suhteessa alkaa itsestä tuntua niin pahalta, ettei enää tahdo jaksaa sitä, pitää miettiä, mitä asialle voisi tehdä.”

Puhu tilanteesta toisellekin

Välien jäädyttäminen tulee aina tehdä selväksi myös toiselle osapuolelle, Karila-Hietala muistuttaa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos kyse on lähiomaisesta.

”Joskus voi olla myös niin, että ihminen, jonka kanssa haluaa viilentää välit, ei ymmärrä, mistä on kysymys. Hän ei välttämättä ole kokenut suhdetta samalla tavalla, ja on hyvä, että hän tulee tietoiseksi siitä.”

Kun toinen tietää, että hänen käytöksensä satuttaa, hän saa myös mahdollisuuden muuttua.

Välien jäädyttäminen tulee tehdä selväksi myös toiselle osapuolelle.

Muita ihmisiä välien katkaisemiseen ei kuitenkaan kannata vetää mukaan. Esimerkiksi lapsilla on oikeus olla tekemisissä isovanhempiensa kanssa, Karila-Hietala muistuttaa. Silloin erilaisia ratkaisuja tulee miettiä lastenkin näkökulmasta.

Saako masentuneen puolison jättää?

Usein pohditaan, pätevätkö samat säännöt myös parisuhteeseen: Jos suhde tuntuu itsestä raskaalta, voiko puolison jättää? Onko se oikein myös niissä tilanteissa, joissa parisuhteen toinen osapuoli voi huonosti esimerkiksi sairauden tai masennuksen myötä?

Karila-Hietalan mukaan parisuhteet eivät eroa muista ihmissuhteista. Jos suhteessa on jatkuvasti itsellä huono olla, ei siihen tarvitse jäädä.

”Toisen sairaus ei kuitenkaan pelkästään voi olla se syy, kyllä siihen liittyy yleensä jotain muutakin”, Karila-Hietala sanoo.

Siksi kannattaakin miettiä, mikä parisuhteessa oikeastaan kuormittaa. Suhdetta voi painaa esimerkiksi se, että toisen sairastuessa toinen alkaa hoitajaksi, Karila-Hietala sanoo.

”Tiedän tapauksia, joissa nainen on uupumukseen asti hoitanut miestään, kun mies ei ole suostunut lähtemään hoitoon. Parisuhde ei voi olla pelkästään hoitosuhde. Jos voi itsekin huonosti, se täytyy sanoa ääneen.”

”Välittämistä voi olla myös se, että kertoo, mistä apua saa.”

Tilanteesta pitäisikin pystyä keskustelemaan ennen kuin tekee päätöksiä suhteen tulevaisuudesta. Jos parisuhdetta varjostaa sairastumisen tuomat muutokset, kannattaa odottaa rauhassa vaikeimman ajan yli ja tehdä päätöksen vasta sen jälkeen.

Toista ei myöskään tarvitse pystyä auttamaan kaikessa itse.

”Asiat, joihin on saatavissa apua ulkopuolelta, kannattaa sitä hankkia. Toki vaikeassa elämäntilanteessa voi olla avuksi ja kuunnella, mutta välittämistä voi olla myös se, että kertoo, mistä apua saa.”

Tilannetta voi helpottaa jo se, että itse oppii näkemään tilanteen uudessa valossa esimerkiksi terapian avulla.

”Joskus käy niin, että toinen sairastaa ja terve puoliso ikään kuin uhrautuu ja lähtee elämään sairaan elämää. Terveen puolison olisi tärkeä elää mahdollisimman tavallista elämää, tehdä omia juttujaan ja pitää huolta siitä, että oma mielenterveys voi hyvin.”

Joskus parasta voi kuitenkin olla eri teille lähteminen.

”Voi myös olla, että suhde on molempien puolesta kuormittava. Silloin ero voi olla myös masentuneelle tai sairastuneelle osapuolelle helpottava asia.”

Maria

Saako masentuneen puolison tai raskaan ystävän jättää? Asiantuntija neuvoo, milloin kuormittavan suhteen voi katkaista

On todella itsekästä katkaista välejä. Elämään kuuluu myös velvollisuuksia ja epämukavuutta, ei pidä koko ajan ajatella omaa napaansa. Miksi esimerkiksi ystävyyden pitää aina olla vastavuoroista? Tuskin ystävä pahuuttaan on hankala. Ajattele ensin muita, sitten vasta itseäsi!
Lue kommentti
Masentuneena jätetty

Saako masentuneen puolison tai raskaan ystävän jättää? Asiantuntija neuvoo, milloin kuormittavan suhteen voi katkaista

Ei itseänsä kovin rakastetuksi tuntenut kun puoliso häipyi sairauden kohdatessa. Kannattaa muistaa, että itsekin voi sairastua. Mitä ihminen toivoisi ollessaan heikoimmillaan, sitäkö, että kaikki kääntää selkänsä? Ihminen, joka jättää sairaan, on heikko ja itsekäs. Onneksi meillä on seurakunta ja rakastava Taivaan Isä, hän ei hylkää.
Lue kommentti
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.

Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee morkkis. Miten paitsi jäämisen pelosta pääsee eroon?

Puhelimeni sääsovelluksessa on allekkain 19 kaupunkia: Helsinki, Turku, Joensuu. Lissabon, Tallinna, Palermo. Tampere, Madrid, Mombasa. Katson listaa päivittäin ja mietin: olisinpa tuolla.

Täydellinen sää on kuin merkki universumilta. Jossakin muualla on paremmin.

Paitsi jäämisen pelko iskee suomalaisiin etenkin kesäisin. Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat Suomeen, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee tuskallisen huono omatunto. Miksen ole maauimalassa, aurinkotuolissa, puistolounaalla tai terassilla? Kesä saattaa loppua koska tahansa!

Psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli tunnistaa pelon.

”Se on meillä kaikilla joskus, joillakin voimakkaampana”, Nylund-Kalli sanoo.

Englannin kielessä pelolla on nimikin, fear of missing out. Nylund-Kalli arvelee, että se vaivaa usein täydellisyyden tavoittelijoita. He ajattelevat helposti, että elämän pitää mennä tietyn mielikuvan mukaan.

”Täytyy viettää kaunis kesäpäivä oikein, olla ulkona ja nauttia auringosta. On melkein mahdotonta olla sisällä ja siivota, koska se ei vain kuulu mielikuvaan siitä, miten elämä pitää elää”, Nylund-Kalli sanoo.

”Siitä voi tulla jopa pakonomaista. Vaikka elämää se on kassajonossa seisominenkin.”

Joillakin pelko on läsnä muulloinkin kuin hellepäivinä: on vaikea valita asuinpaikkaa, lomakohdetta tai puolisoa, koska jossain voi aina olla parempi. Jos nyt otan tämän, mitä sitten, jos tulee vielä parempi?

”Silloin ei saa tunneyhteyttä siihen, että tämä on hyvä, tätä minä haluan. Mielessä on vain, että jossain voisi olla vielä parempi, jos vielä etsisin ja odottaisin ja valitsisin.”

”Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä.”

Joskus paitsi jäämisen pelon taustalla on ajatus, ettei elämää saa tuhlata mihinkään turhaan tai arkiseen.

”Joskus se on ihan ahneutta. Sitä, että haluaa kaiken. Ei voi tyytyä sellaiseen, mikä tuntuisi riittävän hyvältä”, Nylund-Kalli sanoo.

”Ihminen voi olla vain tietyssä paikassa kerrallaan. Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä. On mielikuva, että kaikki pitäisi saada.”

Kenen vuoksi pelkäät?

Paitsi jäämisen pelko yhdistetään usein nuoruuteen. Silloin juhliin on pakko lähteä, vaikka ei jaksaisi, koska joka ilta voi tapahtua jotakin ikimuistoista.

Nylund-Kalli uskoo, että monen pelko hellittää iän ja elämänkokemuksen myötä.

”Huomaa ehkä tarpeeksi monta kertaa, että ei se nyt ollut niin erityistä.”

Jos pelko tekee elämästä suorittamista, sitä voi yrittää helpottaa.

1. Kuulostele, mistä ihan oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat.

Mitä minua juuri nyt huvittaa tehdä? Mikä olisi kaikkein parasta?

Menetkö piknikille helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä?

2. Mieti, kenen vuoksi teet.

Teetkö jotain vain siksi, että suvussasi, naapurustossasi tai työpaikallasi on aina tehty näin? Menetkö piknikille ja maauimalaan helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä? Teeskenteletkö, että pidät jostakin, mistä et oikeasti pidä?

”Joku ihan oikeasti tykkää mennä piknikille. Joku ajattelee, että ulkona on muurahaisia ja ampiaisia ja tuulee, mutta niin vain kuuluu tehdä.”

3. Älä usko jokaista mielikuvaasi.

Ajatus täydellisestä kesäpäivästä on usein illuusio. Nylund-Kalli vertaa mielikuvaa mainoksiin ja elokuviin.

”Kauniit ihmiset istuvat leppeässä kesätuulessa nauttimassa ihanaa ruokaa meren äärellä. Harvoin se on totta. Lapset kitisevät ja makkarat palavat.”

4. Nauti pienissä erissä.

Elämästä nauttiminen ei aina vaadi suuria uhrauksia. Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi katukahvilaan tai istahtaa kivelle lenkkipolun varrella.

”Siitä ei tarvitse tehdä numeroa tai näytelmää.”