Vastoinkäymisiä et voi estää, mutta mielialaasi pystyt vaikuttamaan. Tässä kymmenen helppoa ideaa kokeiltavaksi.

1. Tee kiitollisuuslista

Istu alas ja kirjoita ylös kolme asiaa, joista olet kiitollinen. Tee tämä joka viikko. Mielialasi kohenee ja olo tuntuu paremmalta. Hyvä hetki kiitollisuuslistan laatimiseen on sunnuntai-ilta. Saat virtaa alkavaan viikkoon.

2. Mene luontoon

Tutkimusten mukaan stressitaso laskee ulkoilun jälkeen. Hakeudu siis raikkaaseen ilmaan mahdollisimman usein. Katsele kirkasta yötaivasta, tee pitkä kävely lähimetsään. Syö aina sään ja vuodenajan salliessa lounas vaikka terassilla tai parvekkeella. Jo siemaus raikasta ilmaa keventää mieltä.

3. Opettele meditoimaan

Jos olet jatkuvasti siipi maassa, kokeile joogaa tai meditaatioharjoitusta. Monissa tutkimuksissa on todettu, että ne auttavat vaikeiden tunteiden käsittelyssä.

Yksinkertaisimmillaan voit kokeilla tätä: sytytä kynttilä, istu hetkeksi alas, rauhoita mielesi ja hengittele syvään. Olo tuntuu kevyemmältä.

4. Uppoudu seikkailuun

Haluatko katkaista negatiivisten ajatusten kehän? Uppoudu hyvään kirjaan, joka vie toiseen maailmaan.

5. Kuuntele surullista musiikkia

Vaikuttaa epäloogiselta, eikö? Luulisi, että surullisen musiikin kuuntelu syventää omaa surkeutta. Tutkimusten mukaan asia on kuitenkin päinvastoin. Se lisää onnentunnetta.

6. Aseta päämäärä

Tavoitteen asettaminen tulevaisuuteen tekee aktiiviseksi, mikä taas parantaa oloa. Valitse tavoite, jonka voit saavuttaa. Siihen päästyäsi fiilis on vailla vertaa.

7. Kirjoita päiväkirjaa

Tunnepäiväkirjan pitäminen selkeyttää mieltä ja auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Kokeile tätä vaikka raskaan työpäivän jälkeen. Olo helpottuu kummasti.

8. Ole kiltti muille

Oman itsen hemmottelu on hyvä idea, mutta ihminen on tutkitusti onnellisimmillaan osoittaessaan hyvää tahtoa muille. On mahtavaa katsella lähimmäistä avaamassa lahjaa tai huomata kollegan silmien kirkastuvan, kun tarjoat hänelle kupillisen kahvia.

9. Harrasta rientoja

Ihmiset, jotka käyvät teattereissa, museoissa ja kahviloissa, ovat tutkitusti valoisammalla mielellä kuin passiivisemmat kanssaihmisensä. Pidä siis silmät auki ja huomaa lähiympäristösi houkuttimet.

10. Opettele uusi taito

Tämä jos mikä on tutkijoiden mukaan avain onnellisuuteen. Uuden taidon opettelu valtaa mielen ja tekee ihmisestä tuotteliaan ja innostuneen. Ja kun huomaat osaavasi jonglöörata tai tehdä macaroneseja, olet taatusti onnellinen.

Lähde: lifehack.org

Raivausbuumi voi aiheuttaa perheriitoja, tietää psykologi Anna Collander. Yltäkylläisyyteen tottuneen sukupolven on vaikea ymmärtää jugurttipurkkien hamstraajia, joiden mieliin on iskostunut pula-aika.

”Mies ei luopuisi juuri mistään. Hänellä on vanhoja tai isoksi jääneitä vaatteita ja kuluneita kenkiä, tyhjiä pahvilaatikoita ja muovipusseja, suttupaperilappuja... Sellaista ihan turhaa roskaa. Äitinsä kodissa ovat vielä hänen vanhat lelunsa, joten kauhulla odotan sitä päivää, kun anoppi potkaisee tyhjää”, kertoo yksi KK:n karsimiskyselyn vastaajista.

Saman huolen on kohdannut moni vanhempiensa kodin raivannut tai suvun kesämökin tyhjentänyt.

Psykologi ja psykoanalyytikko Anna Collander uskoo, että raivauserimielisyyksiä syntyy eniten siksi, että eri sukupolvilla on usein hyvin erilainen suhde materiaan. Pula-aikana eläneiden on vaikea luottaa siihen, että nyt on tarpeeksi. Nuoremmat sukupolvet taas ovat kasvaneet kulttuuriin, jossa oikeanlaisten tavaroiden hankkiminen nähdään itsensä toteuttamisena.

”Äitini ei luovu vanhoista ja kellastuneista muovikipoista ja -kupeista, joita keittiön laatikot pursuavat.”

”Sitruunapuristimenkin ulkonäön ja tuntuman pitää peilata omaa sisäistä sielunmaisemaa. Se on hyvin erilainen lähtökohta kuin pula-aika, jolloin oli hienoa, jos oli jotain”, Collander sanoo.

Siksi yltäkylläisyyteen tottuneen voi olla vaikea ymmärtää jugurttipurkkien hamstraajaa.

”Äitini ei luovu vanhoista ja kellastuneista muovikipoista ja -kupeista, joita keittiön laatikot pursuavat. Toistaiseksi muovikulhot ovat vielä paikallaan. Yritän välillä järjestellä niitä, mutta eivät ne kauaa pysy siistissä järjestyksessä. Välillä myös vaivihkaa heitän kippoja pois, riittävän harvoin, jotta äiti ei huomaa”, yksi KK:n kyselyn vastaajista kertoo.

Kaipuun muistaa koko elämän

Anna Collander uskoo, että materia saa ihmiset kinaamaan, koska siihen liittyy paljon tunnearvoa. Karsimista tai säästämistä tehdään harvoin pelkästään järjellä.

”Missä tunne, siellä ristiriita. Koska ihmiset tuntevat eri tavalla ja heillä on erilaiset elämäntilanteet, säästämiseen ja karsimiseenkin suhtaudutaan eri tavalla”, Collander sanoo.

”Jos on kokenut paljon pulaa, voi olla vaikea luottaa siihen, että nyt on tarpeeksi.”

Joskus tavaralla on enemmän tunnearvoa kuin karsimishetkellä tajuaa. Tavara on kuin portti muistoihin, ja kun jotakin tärkeää heittää pois, tuntuu kuin ovi muistoihin katoaisi.

Tunteen vallassa voi olla vaikea ymmärtää muita.

”Jos on kokenut paljon pulaa, voi olla vaikea luottaa siihen, että nyt on tarpeeksi. Nuoremmalla sukupolvella taas voi mennä kuluttaminen ja onnellisuuden tavoittelu sekaisin”, Collander sanoo.

”Nuorempien sukupolvien voi olla vaikea ymmärtää, miltä pula-ajan eläneistä on tuntunut. Sellainen puute ja kaipuu voi vaikuttaa koko elämän, vaikka järjellä tajuaisi, että enää ei ole hätää.”

Collander uskoo, että pula-aikana kasvaneiden sukupolvien säästeliäisyys saattaa joskus olla yritys pitää huolta nuoremmista.

”Ettei heillä olisi pulaa. Nuori minimalistinen sukupolvi ei välttämättä tällaisesta huolenpidosta osaa ilahtua.”

Ennakointi voi auttaa

Hamstrauksen toinen ääripää on uusin järjestelytrendi kuolinsiivous, jonka ajatuksena on säästää jälkipolvia ja raivata kodin tavarakaaos jo ennen omaa kuolemaa.

Joillekin kuolinsiivous on tärkeä riitti, jolla työstetään mennyttä elämää.

”Sitä kautta voi hyvästellä menneitä, nähdä oman elämän erityislaatuisuuden ja valmistautua siihen, ettei ole täällä ikuisesti”, Anna Collander sanoo.

Moni trendistä innostunut on joutunut joskus itse raivaamaan sukulaisensa omaisuutta. Urakan jälkeen on ehkä syntynyt ajatus: itse en halua olla kellekään vaivaksi.

”Se on sääli. Eikö ihminen saa olla joskus olla vaivaksi?” Collander kysyy.

”Jo sillä, että näyttää ymmärtävänsä, miksi toinen haluaa niin kuin haluaa, voi saada paljon anteeksi.”

Hän uskoo, että raivausristiriidat on helpoin välttää, kun yrittää ymmärtää muiden tapoja suhtautua tavaraan, sitä, miltä toisesta tuntuu ja miksi.

”Jo sillä, että näyttää ymmärtävänsä, miksi toinen haluaa niin kuin haluaa, voi saada paljon anteeksi”, Collander sanoo.

Hän kehottaa tarkastelemaan myös omia motiivejaan. Miksi haluan karsia tai säästää?

Jos raivaus pelottaa, siitä kannattaa puhua jo ennen kuin se on ajankohtaista.

”Kun kesämökkiä aletaan myydä tai perunkirjoitusta tehdä, tunteet ovat hirveän pinnassa.”

Joskus helpointa on säästää kaikkia kinalta.

”Iäkkäiden vanhempien on vaikea luopua mistään, vaikka tunnustavat, että kaikki paikat ovat täynnä ja enimmäkseen täysin turhaa ja käyttökelvotonta rojua. Odotan, että aika kuluu. Raivaan vanhempien nurkat sitten, kun heistä on aika jättänyt. On turha aiheuttaa riitaa ja mielipahaa. Jos rojua on kerätty nurkkiin jo vuosikymmenet, kai se vielä muutaman vuoden saa odottaa”, yksi KK:n kyselyn vastaajista kirjoittaa.

paha tytär

Hei karsija, tuliko riitaa hamstraajasukupolven kanssa? Yritä ymmärtää heitä!

Olin muuttamassa lähes 90-vuotiasta äitiäni pienempään asuntoon lähelle palveluita. Se oli juuri niin hirveää kuin voi arvatakin! Ihminen on ikänsä kerännyt tavaraa ympärilleen, mitään ei ole heitetty pois, vaan kaikki on säästetty periaatteella "sitä voi vielä joskus tarvita". Mitään ei olisi saanut nytkään hävittää, ei vanhoja tyynyjä, ei 70-luvun pöytäliinoja tai seinävaatteita... Salaa kannettiin tavaraa roskiin jätesäkkikaupalla ja auta armias, kun äiti huomasi, että joku riepu on muutossa...
Lue kommentti

Vilkkaan lapsen äiti ja mindfulness-opettaja kertoo, miten auttaa lasta rauhoittumaan.

Onko lapsellasi virtaa loputtomiin ja hyttysen keskittymiskyky? Onko koululaisella vaikeuksia keskittyä pitkäjännitteiseen työskentelyyn? Vai tuntuuko esiteini katoavan ruudun takaiseen ärsykemaailmaan? Mindfulness- eli tietoisuusharjoituksista saattaa olla apua.

Tietoisuus- ja tunnetaitojen opettaminen tekee tuloaan jo päiväkoteihin ja kouluihin. Olisinpa minäkin saanut nämä kyvyt käyttööni jo lapsuudessa! Läsnäolon taitoa voi harjoitella yhdessä myös kotioloissa.

Tässä neljä helppoa koko perheen harjoitusta, joissa hyödynnetään eri aisteja keskittymisen apuna. Nämä on testattu myös vilkkaalla lapsella.

1. Korvien höristys

Harjoitukseen tarvitaan selkeä, hitaasti hiipuva ääni kuten ääniraudan tai sointumaljan kumahdus. Sopivan välineen löytää tarvittaessa verkosta. Pyydä lasta kuuntelemaan tarkasti ja äänen kuullessaan kohottamaan toista kättään hitaasti niin, että se on äänen kokonaan vaiennuttua viittausasennossa. Toista harjoitus niin, että käsi siirtyy vähitellen ylhäältä takaisin alas äänen mukana.

Käden liikuttamisen sijaan voitte myös sopia, että ääntä kuunnellaan silmät suljettuina ja ne avataan vasta, kun ei kuulu enää pienintäkään äänen värinää. Testatkaa, onko lapsella tarkempi kuulo kuin aikuisella – hänen kätensä saattaa liikkua vielä, kun aikuinen havaitsee enää pelkkää hiljaisuutta.

2. Tiimalasi

Lainaa lautapelistä tiimalasia. Ennen kuin laitat hiekan valumaan, ohjeista osallistujia seuraamaan tiimalasia ja laskemaan hiljaa mielessään, kuinka monta sekuntia tiimalasi mittaa. Kertokaa arvionne ja kokeilkaa uudestaan – muuttuiko luku?

3. Makuhetki

Valitse erimakuisia ja -tuoksuisia ruoka-aineita, kuten sitruunaa, hunajaa, vihreää paprikaa ja juustoa. Haistelkaa ja maistelkaa jokaista ruokaa silmät kiinni tai huivilla sidottuina. Pyydä lasta kuvailemaan tuoksua ja makua ja arvaamaan, mistä ruuasta on kysymys. Harjoituksen voi tehdä myös tasting-versiona; meidän perheemme testasi eri kokismerkit ja sain vihdoin selville, maistuuko kaupan oma merkki erilaiselta kuin kalliimpi merkkilimu.

Niin aikuiset kuin lapsetkin hotkaisevat monet päivän aterioista tai korvaavat ne napostelulla. Hidas, keskittynyt ruokailu ehkäisee tutkitusti ahmimista, ylipainoa ja epäterveellisiä ruokavalintoja. Nykyään taaperoita opetetaan sormiruokailun avulla tutustumaan antaumuksella syömäänsä ruokaan. Sama utelias ja keskittynyt asenne olisi hyvä säilyttää lopun elämää.

4. Satuhieronta

Vilkkaan lapsen tai nuoren voi olla vaikea pysähtyä oman kehon äärelle. Satuhieronnassa aikuinen auttaa tarinan ja kosketuksen keinoin lasta rentoutumaan. Nuoren kohdalla voi puhua vaikka tarinarapsuttelusta, jos lapsekas nimi ei houkuttele. Tämä menetelmä auttaa myös levottoman lapsen rauhoittamisessa ennen nukkumaanmenoa.

Pyydä lasta asettumaan vatsamakuulle sängylle tai muuhun mukavaan paikkaan. Kuvittele lapsen selkäpuoli kanvaasiksi, johon maalailet keksimäsi tarinan kulkua kuin Kylli-täti ikään. Hyödynnä myös käsivarret ja jalat. Kivoja satuhierontoja voi keksiä vaikkapa puusta, joka käy läpi eri vuodenajat tai metsän eläimistä, jotka kipittävät ja tallustelevat pitkin selkää. Valmiita tarinoita hierontaohjeineen löydät Satuhieronta-kirjasta.

Kati Heikinheimo toimii päivätyönsä ohessa mindfulness-opettajana ja pyörittää yhdessä puolisonsa kanssa kolmen pojan uusperhettä.