Iltasyöminen lihottaa, ja kännykän akku pitää aina ladata täyteen. Onkohan noin? Arjessa elää koko joukko uskomuksia, jotka eivät kestä tarkempaa tarkastelua.

"Hämärässä lukeminen heikentää silmiä. Pahimmassa tapauksessa niin paljon, että tarvitsee silmälasit."

Pahinta, mitä hämärässä lukemisesta voi seurata, on päänsärky. Silmät väsyvät helpommin, koska hämärässä yksinkertaisesti näkee huonommin. Mitään pysyvää haittaa silmille ei kuitenkaan aiheudu hämärässä lukemisesta. Silmä lepää sitten, kun ihminen nukkuu.

"Iltasyöminen lihottaa, koska kropan aineenvaihdunta hidastuu yötä kohden."
Liiallinen energian saanti lihottaa. Ei ole mitään merkitystä, mihin vuorokauden aikaan energiaa eli kaloreja on saatu liikaa. Jos paastoaa koko päivän ja syö vasta illalla, on nälkä yleensä päässyt kasvamaan niin suureksi, että tulee helposti ahmittua aivan liikaa.

"Jos juo sekaisin eri alkoholilaatuja, seuraavana päivänä on kauhea krapula."
Krapulaan vaikuttaa ennen kaikkea juodun alkoholin määrä, ei se, juoko eri viinalaatuja sekaisin. Usein kuitenkin tuntuu, että krapula on pahempi sekajuomisen jälkeen, sillä useampaa laatua juodessa tulee helposti juotua enemmän.

Tummien viinojen juominen voi sen sijaan tuoda pahemman krapulan, sillä tummissa alkoholijuomissa, kuten punaviinissä, viskissä ja konjakissa, on käymisprosessin jäljiltä enemän epäpuhtauksia. Ne kuormittavat kroppaa, ja silloin myös krapula voi olla hiukan pahempi.

"Jos ei juo paljon vettä, elimistö ei puhdistu eikä toimi parhaalla mahdollisella tavalla."
Ihminen pärjää varsin hyvin vähemmälläkin nesteellä. Suositus on pari litraa nestettä, mutta nesteen ei tarvitse olla vettä. Se voi olla vaikka teetä, olutta tai keittoa. Nestettä saa myös ruuasta, esimerkiksi hedelmissä on vettä noin 95 prosenttia.

"Jos meikkejä ei pese pois ennen nukkumaanmenoa, on naama aamulla täynnä näppyjä ja finnejä."
Jos iho on terve, ei haittaa, vaikka meikkejä ei aina muistaisikaan pestä. Usein sanotaan, että meikit on pestävä, koska ihon pitää hengittää. Sana on kuitenkin hiukan väärä, sillä iho itsessään ei hengitä. Happea saadaan suun ja nenän kautta, ja niistä se kulkeutuu verisuonten avustuksella ympäri kehoa.

"Lehdet pitää haravoida syksyisin, koska muuten alla oleva ruohikko ja muut kasvit kuolevat."
Koivunlehtiä ja muita kevyitä lehtiä ei ole tarpeen haravoida, ellei niitä ole pihalla kymmenen sentin kerrosta. Kevyt kerros voi jopa olla hyväksi pihanurmelle. Perennapensaiden ja puiden alla olevat lehdet tulisi jättää tyystin rauhaan. Maatuessaan lehdet tuovat ravinteita maahan ja istutukset voivat silloin paremmin.

Sen sijaan vaahteran lehdet muodostavat paksun ja liiskaisen kerroksen, jonka alla nurmi kärsii. Helpoin konsti on silloin ajaa lehdet ruohonleikkurilla sipuksi.

"Hampaat pitää harjata kahdesti päivässä, tai muuten vanhana ei ole hampaita lainkaan."
Jos hampaat harjaa kerran päivässä ja puhdistaa samalla hammasvälit, se on takuulla parempi kuin kaksi hutaisten tehtyä harjausta päivässä. Suurempi riski hampaille on jatkuva välipalojen napsiminen. Mitä enemmän ja useammin syö, sitä enemmän hampaiden pinnalle kertyy haitallista plakkia.

"Jos kännykkää ei lataa koskaan täyteen, akun kapasiteetti pienenee eikä akku kestä enää mitään."
Uusissa matkapuhelimissa käytetään yleisesti Li-ion-teknologiaa, eikä akkua ole tarpeen ladata täyteen.  Edes uusille puhelimille suositeltu täyteen lataus ei ole tarpeen litium-akkua käyttävälle matkapuhelimelle.

"Jos nielee purukumia, voi saada suolisolmun eli suoli menee tukkoon."
Purkan voi huoletta nielaista silloin tällöin, sillä se tulee todennäköisesti ulosteen mukana samanlaisena kuin se oli nielaistaessa.

Joskus voi tosin käydä niin, että purkkaa ruuan tavoin nielevä, yleensä lapsi, kehittää itselleen niin kutsutun purkkakiven. Se voi syntyä, jos useita purukumeja juuttuu jostain syystä yhteen ja ne muodostavat möykyn suolistoon.

Lue myös

Onko kaikki äidin syytä? 15 vastausta kysymyksiin, joita et ole kehdannut terapeutilta kysyä.

Näin sokerittomuus vaikuttaa kehoosi.

Seitsemän vinkkiä suomalaiselle miehelle.

Kaura on terveystuote, mutta miten paljon ja missä muodossa sitä pitää syödä, jotta siitä saisi terveyttä? Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vastaa.

1. Onko terveyden kannalta väliä, syönkö kaurani puurona, leipänä vai keksinä? 

Kaurahiutaleista tehdyt puurot ja sataprosenttiset kauraleivät ovat helpoin tapa saada kauran terveysvaikutukset.

Leipää ostaessa kannattaa kääntää paketti ympäri ja tarkistaa tuoteselosteesta, onko kauran osuus käytetystä viljasta tosiaan 100 prosenttia. Moni kauraleivän nimellä myyty leipä sisältää kauraa vain 11 tai 14 prosenttia.

Sellaisia kaurakeksejäkin on, joissa suurin osa käytetyistä jauhoista on kauraa. Terveys on kuitenkin aina kokonaisuus. Jos miettii terveysvaikutuksia, pitää ajatella, mitä muuta kekseissä on. Yleensä niissä on paljon sokeria.

Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein.

2. Auttaako kaura painonhallinnassa?

Sikäli ehkä, että kauralla verensokeri pysyy tasaisempana kuin esimerkiksi puhdistetulla vehnällä, koska kaurassa on paljon liukoista kuitua. Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein. Muuta näyttöä kauran vaikutuksesta painonhallintaan ei ole.

3. Mihin kauran terveellisyys perustuu?

Tärkein vaikutus tulee kauran sisältämästä liukoisesta kuidusta nimeltä beetaglukaani. Sen ansiosta kaura alentaa kolesterolia. Tämä kuuluu EU:n hyväksymiin terveysväittämiin.

Kaura on myös ystävällistä vatsalle, koska siinä ei ole lainkaan niin sanottuja fodmap-hiilihydraatteja. Esimerkiksi vehnässä ja rukiissa on fruktaaneja, jotka kuuluvat fodmapeihin. Fodmapit voivat aiheuttaa suolisto-oireita, koska ne eivät sula kunnolla.

4. Kuinka paljon kauraa pitäisi syödä?

Jotta kauran beetaglukaani laskisi kolesterolia, sitä pitää saada 3 grammaa päivässä. Tämän verran saisi noin kahdesta isosta kaurapuuroannoksesta.

Markkinoilla on myös kauraleipiä, joita on rikastettu beetaglukaanilla. Esimerkiksi kolmesta palasta Vaasan Kaurasydän-leipää saa suositellut 3 grammaa beetaglukaania.

Sen sijaan kaurajuomaa pitäisi juoda lähes litra päivässä, että siitä saisi kolesteroliin vaikuttavan annoksen beetaglukaania. Kauran osuus kaurajuomassa on noin 10 prosenttia.

5. Miksi kaura on terveellisempää kuin vehnä?

Koska pullat, ranskanleivät ja monet muut vehnätuotteet ovat niin pitkälle prosessoituja: vehnästä on poistettu alkio ja kuorikerrokset. Yleensä kauraa ei puhdisteta niin pitkälle.

Sen sijaan täysjyvävehnässä ja grahamjauhossa ovat kuidut ja kivennäisaineet yhä tallella. Siksi ne eivät häviä kovin paljon kauralle, vaan niiden kuitupitoisuuskin alkaa olla samaa luokkaa.

Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa.

6. Kumpi on terveellisempää, kaura vai ruis?

Molemmista löytyy tutkittuja terveysvaikutuksia, ja molempien terveysvaikutukset pohjautuvat pitkälti kuituun. Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa, mutta siinä vaikuttaa myös leipomistekniikka: jälkiuunileivän kuitupitoisuus nousee korkeammaksi, koska se on kuivempaa kuin kauraleipä.

Kauran eduksi voi laskea sen, että se on lempeämpää vatsalle ja helpommin maistuvaa ja sitä käytetään maailmassa yleisemmin kuin ruista. Siksi sitä on myös tutkittu enemmän. Rukiin maku on monelle liian vahva.

7. Sopiiko kaura keliaakikolle?

Kyllä sopii, koska kaura on luontaisesti gluteeniton viljalaji. Se onkin keliaakikolle oikein hyvä kuidun lähde.

Mutta! Keliaakikoille sopiva kaura on puhdaskauraa. Sitä sanotaan myös gluteenittomaksi kauraksi, vaikka kaikki kaura sinänsä on gluteenitonta.

Pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan.

Puhdaskaura tarvitsee erilliset pellot, joiden lähellä ei kasva muita viljalajeja. Se vaatii kuljetukseen erilliset rekat ja tuotantoon erilliset tuotantolaitokset. Tässä ollaan hyvin tarkkoja, koska pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan. Siihen riittää patalapuista pöllähtänyt jauhopöly.

Kaiken tämän takia puhdas kaura on myös kalliimpaa kuin normaalikaura.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo, mistä iän merkit johtuvat ja onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle.

Onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall?

Sairauksista ainakin migreeni helpottaa selvästi tai loppuu kokonaan, kun ikää tulee tarpeeksi. Naisilla se tapahtuu useimmiten vaihdevuosien paikkeilla.

Yleisesti ikä aiheuttaa vääjäämätöntä rappeutumista. Sitä ei voi estää, mutta jos henkinen puoli pysyy kunnossa, elämänkokemus tuo asioihin suhteellisuudentajua.

Moni asia, joka nuorena kiusasi, lakkaa kiusaamasta. 70-vuotiaat ovat yleensä tyytyväisempiä elämään ja terveyteensä kuin 40-vuotiaat, vaikka heillä on enemmän vaivoja. He osaavat suhteuttaa tavoitteensa, toimintansa ja kykynsä todellisuuteen paremmin kuin nuorena.

Pitääkö kaikkien hankkia lukulasit?

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle. Kun silmä normaalisti tarkentaa lähelle, sen mykiö puristuu kasaan eli muuttuu pyöreämmäksi ja samalla plustaitteiseksi. Iän myötä mykiö jäykistyy niin, ettei se pysty pyöristymään. Silloin ei enää näe lähelle ilman apuneuvoja.

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle.

Mykiö eli silmän linssi on kirkas. Kun muualla kehossa solut uusiutuvat koko ajan, mykiössä uusiutuvat vain pintasolut. Sen takia mykiön sisälle jää ajan mittaan tavaraa vanhoista soluista, ja pikku hiljaa mykiö ikään kuin täyttyy ja sen myötä jäykistyy.

Meneekö kuulokin?

Jossain vaiheessa kyllä, mutta perimäkin vaikuttaa. Järjestys menee niin, että ensin lakkaavat kuulumasta korkeat taajuudet eli ne kuuluisat heinäsirkat. Kuulon heikkenemisestä alkaa olla haittaa sitten, kun matalammat taajuudet alkavat kadota. Silloin alkaa olla hankalaa kuulla puhetta.

Kuulo voi heikentyä nuorenakin melun tai äkillisen paineaallon takia. Ääni on painetta: kova räjähdys tai vaikka läimäys korvaan voivat saada aikaan kuulovamman.

Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Onko oppia ikä kaikki?

Oppimiskyky säilyy terveellä ihmisellä ikääntyessäkin. Sen sijaan joustavuus heikkenee.

Joustavuutta tarvitaan, jos pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa tai pysyä tarkkaavaisena häiriötekijöistä huolimatta. Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Nuorena asioita oppii kaiken muun sivussa, mutta vanhempana se vaatii enemmän keskittymistä ja huolellisuutta. Siksi uuden oppiminen voi viedä enemmän aikaa.

Ja jos pitää äkkiä muistaa monta asiaa, kaikki eivät tule kerralla mieleen.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.