Laske askeleesi. Tuloksesta selviää, oletko aito sohvaperuna vai todellinen aktiiviliikkuja.

Terveille aikuisille suositellaan vähintään 10000 askelta päivässä, jotta kunto pysyy kuosissa.

Askelmittarilla saat helposti selville, montako askelta päivääsi kuuluu, mutta et välttämättä tarvitse erillistä askelmittaria. Älypuhelimessa askeliasi laskevat monet sovellukset kuten Moves. 

Näin lasket, kuinka monta kilometriä on 10000 askelta.

Ja tässä tulokset!

Alle 5000 askelta päivässä: elämäntapasi on liikunnallisesti passiivinen

Viihdyt aloillasi. Kävelet lähinnä jääkaapille ja parkkipaikalle.

Askelmäärä voi jäädä vähäiseksi reippaallakin toimistotyöläisellä, jos käyttää kaikkia tarjolla olevia "oikoteitä": hissiä, parkkihalleja, sähköpostia viereiseenkin huoneeseen.

5000–7499 askelta päivässä: elämäntapasi on jonkin verran liikunnallinen

Vaikka liikunta jäisikin arjessa vähäiseksi, askelmäärä nousee 5000:sta 8000:een puolen tunnin kävelylenkin avulla.

7500–9999 askelta päivässä: elämäntapasi on liikunnallinen

Otat hyödyn arkiliikunnasta: käytät portaita ja kävelet parin kilometrin matkat asioille. Harrastat vapaa-ajallakin joskus liikuntaa. 

10 000–12 500 askelta päivässä: elämäntapasi on suositeltavan liikunnallinen

Kymppitonnin askelmäärään pääsemiseksi ei tarvitse olla himourheilija. Seisomatyössä 10 000 askelta voi tulla täyteen työpäivän aikana.

Autoileva toimistotyöläinen sen sijaan tarvitsee lisäksi runsaan tunnin reippaan patikkalenkin. Vielä hyödyllisempää kuin pitkä lenkki on arkiliikunnan hyödyntäminen, sillä niin saat liikuntaa pitkin päivää.

Yli 12 500 askelta päivässä: elämäntapasi on liikunnallisesti erittäin aktiivinen

Ei huolta, reippahasti käypi askeleet. Pidä kiinni liikuntaharrastuksistasi ja muista venytellä.

Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!
Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mielestä kasvisten tärkeyttä ei ole vielä ymmärretty. ”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän.”

Ovathan ne terveellisiä ja ovathan ne kevyitä, ne kasvikset. Se tiedetään, mutta harva ymmärtää, miten tärkeitä kasvikset ovat.

”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän. Toisaalta ei mikään ihme, että ihmiset eivät tiedä kasvisten tärkeyttä. Vasta uusimmissa ruokapyramideissa kasvikset ovat tippuneet pyramidin juurelle, sinne eniten syötäviin ruokiin”, Borg sanoo.

Kasviksista saa tietysti vitamiineja, ja kasvikset täyttävät vatsaa mutta ovat kevyitä. Se tärkein juju on kuitenkin kasvisten sisältämistä antioksidanteissa.

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan.”

”Antioksidanteilla on akuutteja hyvinvointivaikutuksia. Koska antioksidantit kärsivät kaikesta prosessoinnista, niitä ei saa pillereistä. Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävä kasvisten syönti vähentää ahdistusta. Kasvisten syömisen tärkeyden rinnalla sokerin syönti tai lisäainepuheet ovat aika lailla pieni asia.”

Univaje ja stressi sekoittavat nälän

Hyvä syöminen käy vaikeammaksi, kun stressiä on liikaa ja unta liian vähän.

”Univaje lisää nälkää, koska se sekoittaa nälkähormonien toimintaa. Uni on monen syömistään miettivän sokea piste, sen merkitystä ei ymmärretä”, Patrik Borg sanoo.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä.”

”Myös stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja sekoittaa siksi elimistön nälkämekanismia. Se voi vaikuttaa eri tavoin: Niin, että ruoka ei maistu esimerkiksi aamuisin, jolloin juuri pitäisi maistua. Tai sitten elimistö kaipaa esimerkiksi rasvaisempaa ruokaa tai jotakin muuta kaukana kasviksista.”

Lisää stressiä aiheuttaa myös syöminen itse. Borg kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan naisista noin puolet ja miehistäkin joka neljäs kokee syömisestä syyllisyyttä viikoittain tai päivittäin.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä. Moni ajattelee, että hyvin syöminen vaatii valtavasti itsekuria ja kieltäytymistä. Ei vaadi. Terveellinen syöminen on taito, jonka voi oppia. Kun perusta on kunnossa, yksittäisistä epäterveellisistäkään herkuista ei ole syytä tuntea muuta kuin iloa.”

Auts. Nyt pois auringosta!
Auts. Nyt pois auringosta!

Joskus iho pääsee palamaan kaikista varotoimista huolimatta. Olo helpottuu eivätkä vammat ainakaan pahene, kun teet nämä kuusi asiaa.

  1. Kääri märkä pyyhe palaneen ihon ympärille tai käy viileässä suihkussa. Se helpottaa kirvelyä.
  2. Rauhoita iho perusvoiteella tai kortisonivoiteella.
  3. Ota kipuun ja huonoon oloon tulehduskipulääkettä.
  4. Juo runsaasti vettä.
  5. Mene uudestaan aurinkoon vasta, kun iho on kunnolla parantunut eli noin viiden päivän päästä.
  6. Suojele palaneita kohtia auringolta erityisen hyvin. Ne palavat herkästi uudelleen.

Asiantuntijana Anne Vuorenmaa, Allergia-, iho- ja astmaliitto. Lisää aiheesta Kodin Kuvalehdessä 10/2018.

Lue myös: