Tee sivutaivutus näin:

Seiso selkä seinää vasten, kantapäät kiinni seinässä ja kädet suorina sivulla.

Taivuta vartaloa suoraan sivulle.

Pyydä kaveria mittaamaan, miten pitkälle taivuit. Mitta otetaan keskisormesta: alkuasennosta ala-asentoon.

Tee sama toiselle puolelle.

Tässä näet tuloksesi:

2 pistettä: Kyljet taipuvat sivulle vähintään 20 senttimetriä.

1 pistettä: Kyljet liikkuvat 20 senttimetriä, mutta vasemman ja oikean puolen välillä on selkeä ero.

0 pistettä: Kummallakaan puolella et pääse yli 20 senttimetrin.

-1 piste: Liike aiheuttaa kipua.

Eteentaivutus

Istu lattialla, jalat yhdessä suorina, jalkapohjat laatikkoa vasten.

Ojenna kädet eteen. Laatikon tai penkin päälle on asetettu mitta-asteikko, joka alkaa 26 sentistä ylöspäin.

Taivuta vartaloa eteen liu'uttamalla kämmeniä korokkeen pinnalla niin pitkälle kuin ne menevät. Ääriasennossa tulee pysyä muutama sekunti.

Katso oheisesta taulukosta venyvyytesi oman ikäsi mukaan. Testitulos on kolmen yrityksen paras suoritus.

Muista, että aina voi tulla vetreämmäksi! Tässä vinkkejä venyttelyyn.

 

Toimintaterapeutti Heli Leppäkankaan parhailla työkavereilla on kaviot ja luppakorvat.

Toimintaterapeutti Heli Leppäkangas:

"Näen työssäni joka päivä, miten hyvää eläinten kanssa toimiminen ihmiselle tekee. Jännitys ja estot kaikkoavat kuin luonnostaan.

Annan eläinavusteista toimintaterapiaa työkavereinani Veeru-hevonen, lampaat Väinö ja Lyyli sekä ranskanluppakorvakanit Aatu ja Eeva. Asiakkaani ovat enimmäkseen lastenpsykiatrian ja lastensuojelun asiakkaita.

Pakkoneurootikon oireet voivat lieventyä eläinten läheisyydessä.

Olen opiskellut vihreää hoivaa, green carea, Lapin yliopistossa. Ajatuksena on kuntouttaa ihmisiä luonnon ja eläinten avulla.

Aistimaailma tallilla on erilainen kuin arjessa. Talliympäristö äänineen ja hajuineen siedättää aistiyliherkkää, pakkoneurootikon oireet voivat lieventyä eläinten läheisyydessä.

Motoriikkaa voi harjoitella vaikka kaivelemalla hevoselle porkkananpaloja hankalasti avautuvasta purkista. Treeni on paljon rennompaa kuin samojen asioiden harjoittelu steriilissä vastaanottotilassa.

Eläinten kanssa puuhaamisen myönteisiä fyysisiä vaikutuksia on tutkittu paljon. Verenpaine laskee, stressihormoni vähenee elimistöstä, motivaatiotaso nousee.

Eläinten kanssa puuhaamisen myönteisiä fyysisiä vaikutuksia on tutkittu paljon. Verenpaine laskee, stressihormoni vähenee elimistöstä, motivaatiotaso nousee.

Ystävällisyys ja rauhallisuus auttavat eläimen kanssa toimimisessa. Siksikin eläimen läheisyys rauhoittaa ihmistä. Olen nähnyt, miten ylivilkas lapsi rentoutuu, kun pääsee rapsuttamaan lammasta tai pitämään pupua sylissä. Eläimeltä saa aina välittömän palautteen.

Tässä työssä täytyy ymmärtää sekä ihmisiä että eläimiä. Kaikki eläimet eivät sovellu terapiakäyttöön, sillä terapiaeläin ei saa koskaan olla esimerkiksi pelokas. Terapiahevoseni Veeru ei noteeraa ollenkaan vaikkapa ratsastajansa äkillisiä kiljaisuja tai pakkoliikkeitä.

Turvallisuus puolin ja toisin on tärkeää. Liian levotonta asiakasta en päästä eläinteni lähelle, vaikka harvoin sellaista tilannetta onkaan.

Lemmikkiterapiaa on tutkittu ja tehty maailmalla 1960-luvulta asti, mutta Suomeen se on rantautunut kunnolla vasta 2000-luvulla.

Yhteistä eläinten käyttämiselle ihmisten apuna on oivallus siitä, miten hyvää eläin meille tekee.

Nykyään elämiä käytetään ihmisen apuna monin tavoin. Esimerkiksi kirjastojen lukukoirat auttavat lapsia, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Koira kuuntelee, houkuttelee harjoittelemaan eikä arvostele virheistä.

Ratsastusterapeutit ovat oma ammattikuntansa, joka kuntouttaa esimerkiksi vaikeasti liikuntavammaisia tai ihmisiä, joilla on vaikeuksia tunteiden kanssa. Terapeuteilla on koulutus tehtäväänsä. Toiminta on lääkinnällistä, asiakaslähtöistä ja tavoitteellista.

Yhteistä eläinten käyttämiselle ihmisten apuna on oivallus siitä, miten hyvää eläin meille tekee."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 06/2017.

20.–27.11.2017 vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa.

Masennus kestää kauemmin kuin tavallinen alakulo. Hälytysmerkkejä ovat myös uni- ja keskittymisvaikeudet sekä fyysiset oireet. 

1. Olo on erilainen kuin aiemmin

Masennuksen oireet eivät iske kerralla vaan hiipivät vähitellen. Siksi masentunut ei välttämättä tajua itse olevansa masentunut.

Masennus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti olemukseen, käytökseen ja ihmissuhteisiin. Selkeä merkki on se, että olo on jo pidempään ollut toisenlainen kuin yleensä.

”Iloinen, sosiaalinen, tasapainoisen oloinen ja pärjäävä ihminen muuttuu eikä enää halua olla tekemisissä ihmisten kanssa”, kuvailee SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanottotyön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen.

2. Ahdistus jatkuu kuukausia

Masentuneisuus on eri asia kuin masennus. Alakulon hetkiä tulee jokaiselle, mutta masennus kestää pidempään, vähintään kuukausia.

”Jos elämässä tapahtuu jotakin äkillistä, esimerkiksi merkittävä menetys, se vaikuttaa mielialaan. Yleensä oireet kuitenkin lievittyvät ajan kanssa”, Liimatainen sanoo.

”Joskus surusta voi kehittyä masennus, jos sitä ei pysty käsittelemään.”


3. Työnteko ei suju

Jäävätkö asiat kesken? Onko vaikeaa aloittaa? Masentuneen on vaikea tehdä päätöksiä ja keskittyä asioihin.

4. Särkee, kolottaa, väsyttää

Masennus oireilee usein myös fyysisesti, esimerkiksi niska- ja hartiakipuina, päänsärkynä tai univaikeuksina. Fyysiset oireet huomataan usein aiemmin kuin henkiset.

”Joskus aletaan hoitaa fyysisiä oireita ja psyykkinen puoli jää kysymättä”, Liimatainen sanoo.

5. Ei huvita tavata ihmisiä

Jätätkö lounaskutsut toistuvasti väliin? Perutko tapaamisia viime hetkellä? Masennus vie voimia, ja sairastuneesta voi tuntua, ettei hän jaksa tavata ketään. Tunne voi pikkuhiljaa johtaa muista ihmisistä eristäytymiseen.


6. Uni on katkonaista tai se ei virkistä

Aikuisilla masennukseen liittyy usein unihäiriöitä. Masentuneella saattaa olla vaikeuksia nukahtaa tai nukkua levollisesti. Osalla  olo on väsynyt, vaikka nukkuisi kellon ympäri.

7. Puheen sävy on synkkä

Tuntuuko tulevaisuus toivottomalta? Näetkö vain asioiden huonot puolet? Ajatteletko kuolemaa?

Masentuneen puheet muuttuvat usein synkiksi, kyynisiksi ja toivottomiksi. Se saattaa olla hätähuuto: huomaisipa joku, miten huonosti voin.

20.27.11.2017 vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa.

Epäiletkö olevasi masentunut? Omia oireita voi kartoittaa esimerkiksi Mielenterveystalon ja Vastaamon nettisivuilla.

Jos oma vointi huolettaa, Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja lähes kellon ympäri. Kriisikeskuksia on 22 ympäri Suomea ja niihin pääsee ilman lähetettä.