Kirjoitukset avainsanalla järjestys

Olen ollut järjestyksen ihminen. Paino sanalla ollut.

Lasten ollessa pieniä ahdistuin, jos lattialla oli kaksi! Aku Ankkaa levällään. Täydellistä leväperäisyyttä! Kun luetaan, luetaan yhtä lehteä. Se toinen laitetaan pois. Tai jotain.

Neuvolassa marmatin, kuinka esikoinen ei saa huonetta pysymään siistinä. Terveydenhoitaja kysyi nauruaan pidätellen ’Hän kuitenkin aloittaa siivoamisen?’ Esikoinen oli tuolloin kai reilut neljä vee.

Ai kauhee. Mimmonen äiti! Nii-i. Mitä lie traumoja olen tullut lapsilleni aiheuttaneeksi?! Sorry. Oikeesti. <3<3<3

Lapsuudenkodissani ei oikein järjestys säilynyt. Ehkä osittain siksi musta tuli sen toisen äärimmäisyyden edustaja. Lapseni taas – eivät edusta samaa ääripäätä kuin minä. Ehkä juuri siksi!

Enää ei meilläkään järjestys oikein säily. Kamaa on nurkat täynnä, vaikka miten seulon, lajittelen, kierrätän. Aina löytyy kummia nyssäköitä nurkista. Kaapeissa on vielä joku tolkku. Tai jotain. Onneksi.

Sitten ystävä lähetti kuvan KonMaritetusta pyyhekaapista. Hän totesi pyyhkeitä olevan liikaa. Eiiiihh.

Liinavaatekaappini ovat pysyneet näihin päiviin asti kunnossa. Tai jotain. Ilman KonMaria. Olen näet kokeillut pystypinoamista käsipyyhekaapissani. Jo ennen maritusbuumia.

Tässä täydellisyydessä on vain pari muuttujaa. Yksi niistä on arki.

Voin kertoa, että jos pyyhkeitä on tasan hyllyn leveydeltä, niitä on vähintään yksi liian vähän! Kokeile vaikka. Ota tarvitsemasi pyyhemäärä hyllystä. Mitä tapahtuu?

Just. Kukaan vain ei yleensä ota kuvaa siitä siinä vaiheessa.

Että missäs säilytät niitä ylimääräisiä pyyhkeitä, t-paitoja, collareita, villapaitoja, farkkuja – niitä, joita pitää olla laittaa siihen pystypinosta ottamiesi tilalle? Että se täydellisyys säilyisi.

Viereisessä kaapissa?

Siksi kaapeissani vallitsee KonMarin sijasta 'ReAlli'. Maailmalle levitessään se muotoutunee käsitteeksi 'Really'

Todellakin!

Heheee.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat