Kirjoitukset avainsanalla Koira

Maisa täss, moizuli!

Tiätsä mitä. Tai no - ensin kyssäri - onks kaikki jätkät sikoi?

Kato.

Oltii treffeill.

Katottii leffaa. Oli hyvä. Tykättii molemmat.

Se oli toi noi nii joku Lemmikkien salainen elämä. Aika totuudenmukainenki. Varsinki puhekohtaukset. Korvat pystyss kuunneltii, mitä ne bamlas. Tai no - oli siin jotai överii, mutt muuten iha hau-hau-hau-hauska. Joo.

Käytii syömäss. Kimpass. Tietty.

Kuha chillailtii. Kimpass. Tietty.

Mutt sitt frendi rupes kuolaa jotai muit dooriksii. Töllöstä! Kelaa. Vaikk mä olin kanss iha siin.

Vähäks otti nuppiin.

Vähäks mä hermostuin.

Ku mä hermostun, ni

meen syömään. Vedin sitt frendinki safkat. Öyh.

Lempeä sano, ett oli jotenki naisellinen reaktio. Täh? En tajunnu.

 

Enkä mä jaksanu sitt kauaa mököttää.

Ni eiks oo aika söpölihöpöli - mun ikioma <3 bumtsibumbumbumtsibumbeliini <3.

M-U-N!

Vaikkei ookaa russeli. M-Ä oon!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maisa täss, moiks.

Mua ei huvita. Mikää.

Lempeä on iha b-l-ä-ä-h. Se vaa komentelee.

Eikä anna ees maksalaatikkoo. Epist.

Mull on kai toi masis.

Kato ku en mä löydä sua täält. Kellaristaki etin jo. Saunastaki - vaikk en yleensä mee ees kynnykselle. Siell kastuu. Yäk.

Luja hei!

Kuuleks mua?

Mihi sä menit?

Teinks mä jotai tyhmää?

Enks mä tehny jotai?

En mä tarkottanu, hei.

Miss sä oot?

Tuukko takas - niinku ikinä?

Mull on ikävä!

 

Kommentit (0)

Maisa täss. Moooiii!

Sitä oon vaa miettiny, ett millon on niinku liikaa tota ruutuaikaa?

Tiätsä?

Ku mun mielest Lempeä on aika usein toss niinku koneell? 

Ett niinku mitä sä tekisit, jos sä oisit niinku mä? 

Ett niin niinku mitä täss sitt kantsis tehdä? Tiätsä?

Ett niin niinku, missä täss on se joku hiiri?

Voiks sen syödä?

Mä en kyll tahtois, eiks se ooki aika pieni, se hiiri - ku oon enempi toi noinnii rottakoira. Luja on sanonu.

Nääsku mä oon toi noinnii russeli. Tiätsä.

Sitä paitsi toi noinnii maksalaatikko on parempaa. Mun mielest.

.

.

Mutt ett siihen ruutuaikaan - Auttaaks tää?

Kommentit (0)

Koira hyppää melkein ilmaan säikähdyksestä. Se räjähtää raivoisaan haukkuun kesken aamunuuskutusten. Pihalle on tullut tunkeilija! H-Ä-L-Y-T-Y-S!

Joskus ikävä läikähtää. Kirsikkapuun Kuningatar olisi osannut arvostaa uutta tulijaa. Hoveissa kautta aikain on haalittu vähän erilaisia otuksia käyskentelemään linnan puistikkoon. Joka hovistahan vähintään yksi pitkäkoipi pitää löytyä!

Maisa ei vaan tajuu. Mutta se onkin mikä lie tallikoiran jälkeläinen. Kuningattaren mielestä ikuisesti tolvana.

Brittihovissa oli häät. Kuninkaalliset. Olihan sulhona Henry. The….kuinkahan mones olisikaan? Siis jos olisi ihan kunkku. Herttualle pariksi löytyi meren takaa Meg.

Seurapiirihäät. Oikein suihkuseurapiiriä vieraina. Oli varmaan ruuhkaa ilmassa, kun häävieraat  merten takaa singahtelivat taivaan halki omilla suihkareillaan. Hiilijalanjälkiä ei nyt viitsitty pohtia.

Enpä kerinnyt töllön äärelle.

Oli omat Pool Partyt. Paljon suihkua. Ja piiriä. Seuraakin ainakin hetkellisesti altaan laidalla.

Maisa pysytteli suihkujuhlien ajan kauempana. Se ei tykkää vedestä. Tippaakaan. Sadekelilläkään ei lähtisi millään ulos. Katsoo hämmentyneenä kynnykseltä: ”Oikeesti, hei! Tuolhan on, M-Ä-R-K-Ä-Ä!”

Kirsikkapuun Kuningatar sen sijaan oli uimari ja olisi lumoutunut Pool Partyn loiskeista. Jos vielä eläisi. Vähän oli jäykät nivelet lopulta silläkin. Aito Kuningatar. "Alamaiset polvistukoot. I Mimmi I, (lue: Minä Mimmi Ensimmäinen), me emme kumartele. Emme elämässä. Emme kuolemassa."

Enää entisenä hovineitona en ryhtynyt sitten niiailemaan itsekään. Vaikka yhden sakun pelastinkin. Ei ollut kuningas. Sammakkoprinssi korkeintaan. Eikä Saksassa kuninkaita ole. Eihän se yksikään edes meille kunkuksi sitten tullut.

Aurinko olkoon kruununi.

Oonhan Queen of fucking everything!

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat